12 YRITTÄJÄNAINEN Mähkän mielestä yrityksen talou-den
miettiminen – kuten millä tavalla
voisi kasvattaa tulosta ja miten saisi
katteen paremmaksi – on älyllisesti
kiinnostava haaste. ”Jos näitä asioita
ei ajattele, saattaa päätyä tekemään
vääränlaisia valintoja.”
Mähkä itse on valinnut myydä pal-veluita
kuluttajien sijaan yrityksille.
”Olisi hankala myydä palveluja
suoraan kuluttajille, niille naisille,
joita haluaisin rohkaista sijoittamaan,
koska eihän heillä ole vielä kauheasti
rahaa. Siksi ajattelen, että on fiksum-paa
lähestyä yrityksiä, joiden kannat-taa
tilata minulta tähän teemaa liitty-viä
sisältöjä, koska ne hyötyvät siitä
itse esimerkiksi markkinoinnissaan.”
Rahasta kannattaa puhua myös
siksi, että mitä enemmän siitä puhuu,
sitä luontevammaksi se tulee, uskoo
Thurén.
”Yrittäjät joutuvat joka tapauk-sessa
puhumaan rahasta koko ajan
käydessään esimerkiksi hinta- ja
palkkioneuvotteluja. On äärimmäi-sen
tärkeää, ettei oman hintansa pe-rustelemista
koe noloksi.”
Itse Thurén avaa aina asiakkaille,
mistä kaikesta hänen hintansa muo-dostuu
ja mitä siihen sisältyy.
”Nyt osaisin palkkatyössäkin pal-jon
paremmin perustella, millaista
lisäarvoa tuon.”
Thurén suosittelee rahasta pu-humista
myös oikean hintatason
löytämiseksi. Hänen kokemuksensa
mukaan naisilla on taipumus alihin-noitella
tuotteensa ja palvelunsa.
”Naiset hinnoittelevat sen mu-kaan,
miten paljon vaivaa jonkin
asian tekemisestä on, vaikka oikeasti
pitäisi miettiä, paljonko asiakkaalle
tuotetaan arvoa.”
Majasalmi neuvoo pohtimaan
myös positiointia. Haluatko sijoittua
kalleimpaan hintaluokkaan, missä on
vähiten kilpailua, vai haluatko kilpail-la
hinnalla, vaikka erottuminen olisi-kin
vaikeampaa?
”Itse olen valmentajana ja koulut-tajana
rakentanut uutta markkinaa ja
opettanut ihmisiä käyttämään rahaa
varallisuusvalmennukseen. Se ei ole
ollut helpoin tie. Siksi kannattaa ai-na
olla myös suunnitelma B, sillä ih-miset
eivät välttämättä ole valmiita
maksamaan hyvästäkään ideasta”,
Majasalmi toteaa.
Mitä yrittäjänaisen sitten minimis-sään
pitäisi rahasta ymmärtää?
”Vähimmäisvaatimus on, että osaa
lukea tuloslaskelmaa ja tilinpäätöstä
ja ymmärtää, ettei tulos ole sama kuin
tilille tuleva raha”, linjaa Majasalmi.
Hän sanoo törmänneensä tapauk-siin,
joissa kirjanpitäjän virheelliset
kirjaukset ovat lopulta koituneet yrit-täjälle
kalliiksi, kun tämä ei ole osan-nut
lukea tilinpäätöstä vaan laittanut
vain nimensä alle.
Yrittäjän pitää tietää, mistä raha
yritykseen tulee, ja keskittyä toimin-nassaan
siihen, korostaa Mähkä.
”Olisi hyvä opetella tarkastele-maan
kirjanpitoa katteiden kautta.
Pidänkö huolta hyväkatteisista töistä
ja teenkö tarpeeksi myyntiponnis-teluja
sen eteen, että juuri näitä töitä
olisi riittävästi?”
Oman elämän kannalta taas Mähkä
kehottaa miettimään, miltä loppuelä-mä
näyttää. Riittävätkö rahat, riittää-kö
eläke, onko puskuria huonojen
aikojen varalle?
”Korkoa korolle -ilmiön vuoksi
olisi tietysti hyvä aloittaa sijoittami-nen
mahdollisimman varhain, sillä
varallisuus kertyy vähän niin kuin lu-mipallo.
Mitä isommaksi kasvaa, sitä
enemmän se kerää itseensä sitä lunta.
Siksi pallo täytyy saada liikkeelle aikai-sin”,
Mähkä havainnollistaa.
”Sekä yrittäjien että palkansaaji-en
kannattaa muistaa, että kaikki on
oman työn varassa. Sijoittamisella sitä
riskiä voi hajottaa”, jatkaa Majasalmi.
Yrittäjillä on Mähkän mukaan si-joitustoiminnassa
etulyöntiasema,
hehän ymmärtävät pakostakin yri-tysten
toimintaa.
”Siksi sijoittamisen kyn-nyksen
ei pitäisi
yrittäjillä olla
niin kor-kea.”
” On tärkeää, ettei
oman hintansa
perustelemista koe
noloksi."
JULIA THURÉN