10 YRITTÄJÄNAINEN Forssan käräjäoikeuteen velkajärjes-telyhakemuksen,
joka hyväksyttiin.
”Käräjäoikeus vahvisti maksuoh-jelman,
ja siitä se lähti rullaamaan.
Mutta kylmää kyytiä se oli. Harmitti
maksella sellaista, mikä ei ollut itse
aiheutettua.”
Seuraavat kymmenen vuotta Pent-tilä
eli niukasti. Rahaa ei ollut kuin
välttämättömään, kaikki muu meni
maksuohjelman mukaisiin lyhen-nyksiin.
Kampaamon Penttilä siirsi
välillä kotiinsa, kun muuton myötä
tilaa tuli yhden huoneen verran lisää.
”Se oli kirjanpitäjäni kullanarvoi-nen
neuvo, kun mietin, miten saisin
painettua yrityksen kulut mahdolli-simman
alas.”
Velkajärjestelyvuosina talout-ta
kiristi myös äitiysloma. Penttilä
oli velkajärjestelyn takia maksanut
YEL-maksuja vain minimimäärän,
joten äitiyspäivärahakin jäi pieneksi.
”Kuvittelin, että äitiyslomalla
saisin ilman muuta vapautuksen ly-hennyksistä,
mutta oma jumppaami-sensa
oli siinäkin. Velkojat olivat sitä
mieltä, ettei äitiysloma ole mikään
este maksuille.”
Kiista eteni käräjäoikeuteen asti ja
kääntyi lopulta Penttilän hyväksi.
”Kai sitä on jotenkin sitkeä, kun
ei heti anna periksi. Ei minulla kyllä
ollut vaihtoehtojakaan.”
Jälkikäteen velkajärjestelyvuodet
tuntuvat melkoiselta opintomatkal-ta.
Sen Penttilä on itselleen luvannut,
ettei ikimaailmassa enää takaa kenel-lekään
minkäänlaista lainaa. Itse han-kintoja
tehdessään hän on halunnut
varmistaa, että omat säästöt tai muut
vakuudet riittävät eikä takausta tar-vitse
pyytää keneltäkään muulta.
”Toki sellaista kurimusta kuin
90-luvulla ei pääse tulemaan, kun
pankit eivät enää jaa lainoja yhtä le-väperäisesti.
Se oli oikeasti ihan hul-lua.”
Penttilän elämä yllätti vielä kerran.
Kun maksuohjelma oli päättynyt,
perhe alkoi remontoida asuntoaan
huone kerrallaan. Urakka oli jo mel-kein
valmis, kun tyttären huoneessa
ollut televisio syttyi palamaan vuon-na
2002. Palo ei onneksi levinnyt
koko huoneistoon, mutta savu- ja
nokivahingot olivat melkoiset. Kol-me
kuukautta meni hotellimajoi-tuksessa
eikä vakuutus korvannut
tuolloin kotona toimineen yrityksen
vahinkoja juuri lainkaan. Keskeytys-vakuutustakaan
ei ollut. Toiminnan
naisena Penttilä pani pystyyn väliai-kaisen
liikkeen remontin ajaksi
"Se oli varmaan ensimmäinen pop
up -liike ever!"
Nykyisin Penttilä pyrkii turvaa-maan
oman taloudellisen selustansa
niin hyvin kuin mahdollista. Vaik-ka
35 vuotta toimineen parturi-
kampaamon asiakaskunta on vakiin-tunut,
ei seuraavasta kuukaudesta
voi koskaan varmasti tietää. Penttilä
sanoo esimerkiksi seuraavansa kulu-ja
todella tarkasti. Hän on varautunut
huolellisesti myös omaan tervey-teensä
liittyviin riskeihin.
”Olkapääni jouduttiin operoi-maan
vuonna 2007, ja silloin huoma-sin,
ettei Kelan päiväraha ole hirveän
suuri. Sen jälkeen olen hankkinut
kaikki tarvittavat vakuutukset tulon-menetyksen
varalle.”
Iän, kokemuksen ja kouluttau-tumisen
myötä Penttilästä on tul-lut
aiempaa suunnitelmallisempi.
Suuri merkitys on ollut 2000-luvun
puolivälissä suoritetuilla yrittäjän
ammatti- ja erikoisammattitutkin-noilla.
”Siihen asti olin keskittynyt
omaan tekemiseen ja tuskaillut, jää-kö
viivan alle mitään. Koulutuksessa
opin katselemaan asioita ulkopuo-lisen
silmin ja moni juttu muuttui.
Suosittelen yrittäjyyskoulutusta kai-kille
aloittaville yrittäjille.”
Apua on ollut myös kirjanpitäjästä
ja yrittäjäverkostoista.
”Minulla on ihan älyttömän hyvä
kirjanpitäjä. Ei ole sellaista asiaa, jo-ta
en olisi häneltä voinut kysyä. Kun
kerron, mikä ahdistaa ja puristaa, hän
neuvoo eteenpäin. Hyvä kirjanpitäjä
on yrittäjän kumppani.”
Forssan Seudun Yrittäjänaisten
hallituksessa toista kertaa toimiva
Penttilä on saanut tärkeää tukea myös
yrittäjänaisten verkostolta, kotoa ja
asiakkailta.
”Minulla on pitkäaikaisia, itseni
ikäisiä asiakkaita, joilla on itsellään-kin
ollut monenlaisia elämänvaihei-ta.
Heidän kanssaan olen pystynyt
puhumaan avoimesti. On tärkeää,
etteivät huolet ja murheet pääse
paakkuuntumaan sisälle vaan niitä
voi jakaa.”
Katkeruuskaan ei ole vieras tunne,
Penttilä myöntää.
”Olisi sitä kaikenlaista itsellekin
voinut kertyä, jos tämä kymmenen
vuotta elämästä olisi jäänyt pois. Olisi
voinut vaikka joskus pitää lomaa.”
Levon tärkeyden Penttilä sanoo
oppineensa vasta viime vuosina. Nyt
hän osaa jo olla itselleen armelias.
”Viimeksi kuluneina kahtena
vuonna olen ihan kylmästi pannut
liikkeen kiinni kaksi kertaa vuodessa
ja pitänyt lomaa. Olkapäätkin saavat
levätä samalla. Muuten ei tule työn-teosta
kohta mitään.”
” Kai sitä on
jotenkin sitkeä,
kun ei heti anna
periksi."
TEIJA PENTTILÄ
YRITTÄJÄNAINEN
Näin minä yritän.