KULTTUURI JA TAPAHTUMAT
Raatihuoneen taide
on talon aikakauden
ja hengen mukaista. Taidetta Raatihuoneella
Tampereen taidemuseon
tilaratkaisut etenevät
14 • TAMPERE-LEHTI 2020
Kuva: Riikka Vaahtera
PYYNIKINTORIN laidalla vuodesta
1931 toimineen Tampereen taidemuseon
rakennus peruskorjataan ja tontille
rakennetaan uusi näyttävä Siilo-laajennusosa.
Taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi
järjestettiin vuonna 2017
taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin
yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu.
Alueen suunnittelua on jatkettu voittaneen
ehdotuksen pohjalta.
Rakentaminen tontilla edellyttää asemakaavamuutosta,
joka on kaavoitusohjelmassa
vuonna 2021. Taidemuseon lisäksi
asemakaavoituksessa syntyy myös
asumisen täydentämisrakentamista Pyynikin
Amurin alueelle.
Taidemuseon rakennustyöt aiotaan
toteuttaa kahdessa vaiheessa. Suunnitelmien
mukaan rakennustyöt käynnistyvät
maaliskuussa 2023. Rakennuksen suunniteltu
käyttöönotto on lokakuussa 2025,
jolloin näyttelytoiminta voisi käynnistyä alkuvuodesta
2026. Alustavan suunnitelman
mukaan näyttelytilat sijoittuvat peruskorjattavaan
makasiiniin ja Siilo-uudisrakennukseen.
Piha-alue kunnostetaan korkeatasoiseksi
julkiseksi puisto- ja aukiotilaksi,
joka soveltuu myös ulos sijoitettaville taideteoksille.
Siilo-laajennuksen viereen on
valmistumassa uuden raitiotielinjan taidepysäkki.
Uusi taidemuseon kokonaisuus,
erityisesti uudisrakennus Siilo toimii myös
maamerkkinä koko Tampereen läntisen
keskustan alueella.
Tampereen taidemuseo on Suomen
toiseksi vanhin taidemuseo ja monilla
eri mittareilla sekä kokoelmiltaan ja resursseiltaan
toiseksi suurin kunnallinen
taidemuseo Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö
nimitti tämän vuoden
alussa taidemuseon Pirkanmaan vastuumuseoksi.
Taidemuseo siirtyi Tampereen
taideyhdistykseltä Tampereen kaupungille
vuonna 1985.
TAMPEREEN taidemuseon kokoelmiin
kuuluu noin 15 000 teosta. Pienen, noin
sadan teoksen osan, muodostavat Raatihuoneen
taideteokset. Esillä on paljon
Suomen taiteen kultakauden nimien teoksia,
mutta myös runsaasti tamperelaistaiteilijoiden
kuten Joseph Alasen ja Reino
Viirilän töitä.
Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö
Suvi-Mari Eteläinen kertoo,
että teokset on pyritty valitsemaan talon
aikakauteen ja henkeen sopivasti. Eri huoneissa
on myös erilaisia teemoja.
Moni teoksista on peräisin samalta
ajalta kuin itse Raatihuone eli 1800-luvun
lopulta ja 1900-luvun alusta. Raatihuoneen
teoskokonaisuus on melko pysyvä. Toisinaan
teoksia lainataan muihin näyttelyihin.
Heti Raatihuoneen toiseen kerrokseen
saapuessa kävijää tervehtii Albert Edelfeltin
maalaus Maaherra, joka on tehty
Vänrikki Stoolin tarinoihin. Omalla tavallaan
mahtipontisia ovat myös Hjalmar
Munsterhjelmin maalaukset. Jylhässä
maisemassa ihmisen läsnäolo on minimoitu
ja tunnelma on sadunomainen.
– Käytännössä taiteilija kulki luonnossa
lehtiö kourassa luonnostelemassa ja itse
maalaus toteutettiin ateljeessa, Eteläinen
kertoo.
Toisenlaista tyyliä edustaa Elin Danielson
Gambogi, jolta on esillä useampikin
teos. Ulkoilmarealismia edustavassa
maalauksessa Perunannostajat värit ovat
raikkaat ja rehevät. Maalauksesta käy ilmi
myös naisten tekemän työn raskaus.
– Jokainen voi kuvitella, että ottaa maalauksen
perunasäkin kantoon, Eteläinen
sanoo.
Muun muassa Danielson-Gambogi, kuten
muutkin kultakauden taiteilijat olivat
hyvin kansainvälisiä. Moni oli opiskellut
ulkomailla.
– Suomalaiset taiteilijat eivät 1800-luvullakaan
eläneet missään umpiossa.
Aikakauden taiteilijoissa oli myös useita
naisia.
– Porvaristytöillä oli mahdollisuus
kouluttautua taiteilijoiksi. Kaikki eivät sitä
ammattia harjoittaneet, mutta perheet
suhtautuivat suopeasti opiskeluun ja oli
mahdollisuus saada apurahoja, Eteläinen
kertoo.
Danielson-Gambogilta on Raatihuoneella
esillä myös kaksi Tampere-aiheista
maalausta. Molempien maisemat ovat yhä
hyvin tunnistettavia. Toisesta voi bongata
muun muassa Raatihuoneen ja Aleksanterin
kirkon tornin. Toisessa maalauksessa
on kuvattu nykyisen Hämeensillan paikalla
ollutta siltaa. Tamperelaista taidetta edustaa
myös Gabriel Engberg, joka oli Tampereen
taidemuseon ensimmäinen johtaja ja
yksi Tampereen Taiteilijaseuran perustajajäsenistä.
Raatihuoneen ensimmäisessä
kerroksessa on jopa huone, jonka kaikkien
teosten tekijät ovat tamperelaisia: Engbergin
lisäksi esillä on töitä Lennu Juvelalta
ja Reino Viirilältä.
Tampere Jazz Happening järjestetään
kotimaisella kattauksella
TAMPERE Jazz Happening järjestetään
29.10.−1.11.2020 teemalla Made in Finland.
Festivaali toteutuu poikkeusvuonna
hieman tavallista pienemmässä muodossa:
neljän päivän aikana Pakkahuoneella ja
Telakalla nähdään yhteensä 18 yhtyettä,
joista kaikki saapuvat kotimaan rajojemme
sisältä. Festivaalin ohjelma julkaistaan
Tampereen päivänä 1.10.2020.
Torstain 29.10. avajaiskonsertissa Pakkahuoneen
lavalle nousee kolme oman
kaupunkimme jazz-ylpeyttä. Spotlight on
Tampere -avajaiskonserttiin on vapaa pääsy,
joten modernin jazzin soundeihin on
helppo tulla tutustumaan matalalla kynnyksellä.
Viikonloppu aloitetaan Pakkahuoneella
Suomen arvostetuimman jazzmuusikolle
myönnettävän tunnustuksen, Suomen
Jazzliiton myöntämän Yrjö-palkinnon jaolla
ja voittajan lyhyellä esiintymisellä.
Lauantaina Pakkahuoneella on tuttuun
tapaan kaksi erillistä tilaisuutta, päivä- ja
iltakonsertit, ja sunnuntaina päivätilaisuus.
Myös myöhäisillan konsertit siirtyvät Klubilta
Pakkahuoneelle.
Perjantaista alkaen festivaali levittäytyy
Pakkahuoneen lisäksi myös Telakalle, jossa
nähdään kaksi yhtyettä niin perjantaina
kuin lauantaina. Sunnuntai-iltana Telakalla
vietetään festivaalin päätöskonserttia,
jonne on avajaiskonsertin tapaan vapaa
pääsy.
Konserttitilaisuuksiin tulee koronatilanteen
vuoksi joitain uudistuksia tartuntariskin
vähentämiseksi. Konserttipaikoille
saapumisen sujuvoittamiseksi lippuja myydään
tänä vuonna ainoastaan ennakkoon
Tiketistä. Konserttisalien yleisökapasiteettia
on pienennetty, ja niin Pakkahuoneella
kuin Telakallakin yleisön ja esiintyjien välisiin
turvaväleihin on kiinnitetty erityistä
huomiota.
Lue lisää: tamperejazz.fi
Siilo-uudisosan havainnekuva / AOR Arkkitehdit
Kuva: Veli-Matti Lahdenniemi
/