IHMISTEN ASIALLA
Perheiden palveluissa digiloikka
LASTEN, nuorten ja perheiden palvelut
ovat Tampereella ottaneet digiloikkaa.
Virtuaalimaailma ei kuitenkaan ole merkittävässä
määrin korvannut kasvokkain
tehtävää työtä.
Kun koronaepidemian vuoksi esimerkiksi
ryhmämuotoiset tapaamiset peruttiin,
niitä alettiin kehittää virtuaalisiksi. Esimerkiksi
neuvolan perhevalmennusta on
kokeiltu etänä.
– Terveydenhoitaja pitää sitä Teamsin
välityksellä, kertoo lasten, nuorten ja
perheiden palveluiden hoitotyön päällikkö
Leena Vekara.
Perhevalmennusta on yritetty viime
vuosina viedä toiminnallisempaan suuntaan
eikä se ole etäyhteydellä samalla tavalla
mahdollista kuin läsnä ollessa. Etävalmennus
jäänee kuitenkin pysyväksi
osaksi kaupungin toimintaa.
– Voi olla, että osa vanhemmista jättäisi
muuten tulematta ja voi kokea helpommaksi
osallistua näin, Tampereen kaupungin
lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
ylilääkäri Tuire Sannisto kertoo.
Kesällä Tampereen neuvoloiden puhelinaikakäytännöt
yhtenäistettiin. Kaikissa
neuvoloissa on nyt joka päivä kahden ja
puolen tunnin puhelinaika, jolloin terveydenhoitaja
vastaa kaikkien asiakkaiden
kysymyksiin.
Tuire Sannisto kertoo, että tässä on
ollut jonkin verran opettelemista niin terveydenhoitajilla
kuin asiakkailla.
– Muutama palaute on saatu muun
muassa siitä, miksei omalle terveydenhoitajalle
voi soittaa. Jos haluaa keskustella
nimenomaan oman terveydenhoitajan
kanssa, se onnistuu edelleen ajanvarauksella
tai esimerkiksi suojatulla web-viestillä,
Sannisto kertoo.
Myös sairastapauksissa yhtenäinen
MILTÄ näyttää tulevaisuuden sote-keskus?
Tähän kysymykseen haetaan nyt
ratkaisua Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
-ohjelmassa. Tavoitteena on
erityisesti sujuvoittaa kuntalaisten palveluita.
Pirkanmaa ja Tampereen kaupunki
sen mukana sai 30.6. rahoituspäätöksen
sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeisiin.
Rakenneuudistushanke pitää sisällään
muun muassa Pirkanmaan sosiaali
ja terveyspalvelujen toimintatapojen
yhtenäistämistä.
– Esimerkiksi laajennetaan Omaolo
palveluita ja kehitetään Pirkanmaalle
yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää,
10 • TAMPERE-LEHTI 2020
käytäntö helpottaa työskentelyä.
– Jos joku työntekijöistä sairastuu, puhelinhoitaja
voi tehdä tarvittavat järjestelyt.
Muutos on ollut iso, mutta ajatus on
ollut se, että asiakkaat pääsevät paremmin
läpi ja saavat neuvoja. Myös neuvolan
chat-palvelua laajennettiin keväällä.
Puheluiden määrät ovat etenkin neuvoloissa
ja kouluterveydenhuollossa lisääntyneet.
Vanhemmat ovat tarvinneet
todistuksia työnantajaa varten ja moneen
asiaan on kaivattu neuvoa.
Tapaamisia toteutettu
turvallisesti
Jo aiemmin Tampereella on pienimuotoisesti
kehitetty etävastaanottoja esimerkiksi
kertoo kehittämisjohtaja Anniina
Tirronen Tampereen kaupungin sosiaali-
ja terveyspalveluista.
Tulevaisuuden sote-keskuksessa palvelut
ovat entistä paremmin saatavilla
oikea-aikaisesti. Erityisesti panostetaan
ennaltaehkäiseviin palveluihin ja peruspalveluihin.
– Pyritään siirtämään painopistettä
erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin.
Lisäksi tehdään töitä monialaisesti
eli sote-keskuksesta saa entistä enemmän
palveluita, Tirronen sanoo.
Kuntalaisille tämä voi näkyä esimerkiksi
entistä laajempina aukioloaikoina ja
erilaisina digi- ja mobiilipalveluina. Kehittämisen
opiskeluterveydenhuollossa. Keväälläkin
etäyhteyttä tarjottiin neuvolassa sekä koulu
ja opiskeluterveydenhuollossa silloin,
kun se oli mahdollista.
– Etämahdollisuutta tarjottiin, mutta
suurin osa perheistä halusi tulla vastaanotolle.
Kouluilta tuli viestiä, että kouluterveydenhuollon
terveystarkastuksiin
tuli isompienkin lapsien kanssa huoltajia
tavallista useammin, Sannisto kertoo ja
arvelee sen johtuvan ainakin osin vanhempien
kotona olosta esimerkiksi etätöiden
tai lomautusten takia.
Neuvolaan ja kouluterveydenhoitajalle
ei lähtökohtaisesti muutenkaan tulla sairaana,
opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu
myös sairaanhoito. Sannisto myös uskoo,
keskiössä on sote-keskus, johon
voidaan tuoda erikoissairaanhoidonkin
palveluita.
– Mieluummin niin päin, että tuodaan
sinne erikoissairaanhoidon palveluita eikä
aina lähetetä ihmisiä erikoissairaanhoitoon,
Tirronen kuvailee.
Tavoitteena on asiakaslähtöinen
integraatio:
yhdestä paikasta saisi eri
alojen ammattilaisten palveluita. Osa
kehityskohteista on jo työn alla. Tirronen
kertoo, että Tampereen hyvinvointikeskukset
ja lähitorit ovat kaupungin
palvelumalli, jota hyödynnetään tulevaisuuden
sotekeskus-hankkeessa.
– Tähän mennessä olemme tehneet
Hanna Jaakola tuli
terveydenhoitaja Elina
Koskisen vastaanotolle
Maurin (kuvassa) ja
Martin kanssa.
samanlaista kehitystyötä jo hyvinvointikeskusten
kanssa. Esimerkiksi Tesomalla
on jo laajasti palveluita tarjolla, aukioloajat
ovat laajat ja digiklinikka käytössä.
Sitä suuntaa halutaan syventää tällä
hankkeella.
Tampere on saanut rahoituksen käytettäväksi
heinäkuun alusta ja se kestää
vuoden 2021 loppuun asti. Keskeinen osa
hanketta on yhteiskehittäminen. Siihen
toivotaan kuntalaisten osallistumista.
– Toivomme, että kuntalaiset rohkeasti
käyttäisivät digitaalisia asiointipalveluja,
kuten chatteja ja videovastaanottoja ja
antaisivat niistä palautetta. Näin saadaan
tietää, mikä toimii ja mitä pitää kehittää.
Sama koskee sote-keskusten aukioloaikoja
ja palveluvalikoimaa. Alueelliset tarpeet
ovat erilaisia ja haluamme vastata
niihin entistä paremmin.
Sujuvammat sotepalvelut
että
ympäristö
on koettu
turvalliseksi.
– Vaikka ajatellaan, että nuoret opiskelijat
elävät kännykän välityksellä, niin voi
olla, että kesken opiskelupäivän on ehkä
ollut vaikea löytää paikkaa, jossa puhua
intiimeistä asioista laitteen välityksellä ja
vastaanotolle lähteminen on koettu helpommaksi,
Sannisto sanoo.
– Ja ehkä nuoret kaipaavat myös lämpöä
ja läheisyyttä.
Leena Vekara myös muistuttaa, ettei
kaikkea voi hoitaa etänä.
– On tärkeää tavata, keskustella ja kohdata,
eikä tutkimuksia voi tehdä etänä.