Suomeen tämä heijastuu suomalaisen rajavalvonta-aluk-sen
toimimintana niillä vesillä.
YTIMESSÄ EUROOPAN MERENKULUN TUKIPALVELUKESKUS
Laitoksen perusesittelyjen jälkeen siirryimme EMSAn
merenkulun tukipalvelukeskukseen (Maritime Support
Services Operations Centre, MSS), joka on EMSAn
merenkulun seuranta- ja yhteystoiminnan ydin. Kuusi
operaattoria miehitti kukin omaa työasemaansa. Keskus
on valmiustilassa eli päivystys toimii 24/7, ei tosin
kaikkien kuuden operaattorin voimalla. Ymmärsin, että
EU jäsenmaasta tulleen vierailuni johdosta keskus oli
paraativalmiudessa, kaikki työasemat miehitettyinä. Olin
imarreltu!
Keskuksen toimintaa ja ennen kaikkea EMSAn järjes-telmiä
esittelemään asettui MSS:n vanhempi projektipääl-likkö
Andrew, ”Andy” Simpson. Projektipäällikkö Simpso-nin
mukaansatempaavan esityksen siivittämänä siirryttiin
tutustumaan EMSAN järjestelmien tarjontaan.
G Kuva EMSAn tukipalvelukeskuksesta. Kuvassa näkyvät
osittain operaattorien monitorit ja suurmonitorille
heijastettu tilannekuva. (Kuva J.Hernesniemi)
SAFESEANET, JÄRJESTELMIEN YDIN VUODESTA 2004
Jäsenvaltioiden käytettävissä on EMSA:n SafeSeaNet
alusliikenteen seuranta- ja tietojärjestelmä, joka kattaa
vesialueet Euroopassa ja sen lähiympäristössä. Järjestel-mä
toimii merenkulun tiedonvaihdon foorumina, joka
yhdistää merenkulkuviranomaiset koko maanosan
alueelta. Järjestelmä toimii kuuntelemalla alusten lähettä-miä
AIS-signaaleja ja yhdistelemällä niitä muuhun
aluksesta saatavaan tietoon. SafeSeaNet tarjoaa tätä
kautta identiteetin ja erilaisia taustatietoja noin 17.000
alukselle, jotka operoivat Euroopan-, tai sen lähivesillä.
Paitsi alusten liikkeet, myös niiden identifikaatio (lippu,
IMO-numero jne.) lähtö- ja tulosatamat, vaaralliset lastit,
mahdollinen riskiprofiili, miehitys ja myös niiden kulkujäl-jet
ja liikkeet monen vuoden ajalta ovat tarkkailussa ja
niitä päivitetään kaiken aikaa.
Järjestelmään sisältyy myös digitaaliset karttapohjat,
tiedot merenkulun turvajärjestelmistä, liikennejakoalueis-ta
ja muusta vastaavasta.
Järjestelmä yhdistää pitkin Euroopan rannikkoa
sijaitsevat 700 paikallista AIS-seuranta-asemaa. Näin on
8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
saatu aikaan lähes reaaliaikainen valvontajärjestelmä
(AIS-päivittää sijainnin joka 6. minuutti). Lisäksi uutena
asiana ovat teknologiaan tulleet mukaan satelliitit.
Satelliitti-AIS, ¨S-AIS¨ on tulevaisuudessa ja jo nytkin
Iso-juttu. Euroopan avaruusjärjestö ESA alkoi kehitellä
ideaa 2010 ja EMSAn kanssa yhteinen implementaatio
toteutettiin vv. 2015-16.
SafeSeaNet- järjestelmään pyritään keskittämään yhä
enemmän tietoja aluksista. Tavoitteena on tilanne, jossa
yhä useamman tyyppiset käyttäjät saavat tiedot yhdestä
lähteestä useamman eri järjestelmän sijaan. Heidän
työnsä helpottuu ja he voivat työskennellä tehokkaammin.
Andy Simpsonia lainatakseni ”yhden ruudun periaatteel-la”.
Järjestelmän käyttäjistä muodostuu laaja kirjo: Hätä- ja
vaaratilanteiden hallinta, meriliikenteen ohjaus ja valvon-ta,
rannikkovalvonta, satamavalvonta, riskien analysointi
ja -valvonta, tilastointi, tullivalvonta, Port State Control-toiminta,
jätteidenkäsittelyn valvonta ja turvallisuusval-vonta
(ISPS) sekä viimeisenä vaikka ei vähäisimpänä,
meren likaantumisen ehkäisyvalmius ja suojelutoimet.
SafeSeaNet- järjestelmä on kehitetty ja toteutettu
Euroopan Komission johdolla. EMSA on vastuussa sen
kehittämisestä, toiminnasta ja ylläpidosta. Jäsenvaltiot
ovat tiedon toimittajina perustiedon omistajia. Teknisesti
SafeSeaNet (SSN) tietokonearkkitehtuuri muodostuu
verkostosta paikallisia, jäsenmaissa sijaitsevia SSN-palve-limia,
joiden ytimenä on keskuspalvelin, (European Index
Server EIS). SSN-verkon käyttöönotto aloitettiin lokakuus-sa
2004. Täydessä toimintakunnossa järjestelmä on ollut
vuodesta 2009.
Uusimpana laajennuksena järjestelmään on onnetto-muustietokannan
(EMCIP) tietokannan laajentuminen
tallentamaan ”läheltä piti” tilanteita. Tämä on tyypillinen
tapa kerätä tietoa samankaltaisista tapahtumista, joita
analysoimalla voidaan saada esille kohteita tai uhkia,
joiden korjaamiseksi tarvitaan ohjaustoimenpiteitä.
Tämä on tyypillinen tilanne, jossa esimerkiksi suoma-lainen
VTS-operaattori kohtaa EMSAn järjestelmän
syöttämällä sille tietoja.
G SafeSeaNet seurantajärjestelmässä on 700 AIS-seuranta-
asemaa, joita nykyisin täydennetään satelliitti-seurannalla.
Kuvassa osa Itämeren alueen valvonta-asemista.
(Kuva J.Hernesniemi)