Joutoalue METSÄKSI
Joutoalueiden metsittäminen on nyt
kannattavaa, sillä yksityiset metsänomistajat
voivat saada maalajista ja
metsitystavasta riippuen 1000-2000 euron
kustannuskorvauksen hehtaaria
kohti. Lisäksi taimikolle voi saada hoitopalkkiota
kahdessa erässä yhteensä
900 euroa kustannustuen maksamisesta.
Tuki on suurin turvepohjaisilla
entisillä maatalousmailla, jotka viljellään
istuttamalla.
Pohjois-Savossa on Metsäkeskuksen
arvion mukaan hieman yli 6000
hehtaaria joutoalueita, jotka voitaisiin
metsittää. Suurin osa joutoalueista
on tuotannosta vapautuneita peltoja,
mutta mukana on myös entisiä turvesuonpohjia,
vanhoja johtokäytäviä
sekä maanottopaikkoja ja läjitys- tai
varastoalueita.
Metsitystukea ei yleensä myönnetä
maatalousmaalle, joka on vielä viljelyksessä
tai alalle on myönnetty EU:n
rahoittamaa maataloustukea vuoden
2019 jälkeen. Tukea voi kuitenkin saada
myös EU:n tukea myöhemminkin
saaneille korkeintaan yhden hehtaarin
aloille, jos alueen viljelykunto on heikko
ja se rajoittuu ainakin osittain metsämaahan.
Metsitystukea ei myönnetä väliaikaisesti
puuttomalle metsämaalle tai
metsätalousmaahan kuuluvalle kitu- ja
joutomaalle. Siten metsänomistaja joutuu
uudistamaan omin varoin esimerkiksi
kesken jääneen peltoraivion, luonnontuhoalueen
tai aiemman omistajan
metsänviljelyn laiminlyönnistä tulleen
vajaatuottoisen alan. Tukea ei myöskään
myönnetä esimerkiksi avosuon tai
vastaavan alueen metsittämiseen.
Pahoin vesakoituneille
alueille ei tule tukea
Pellonmetsitys onnistuu käytännössä
hyvin vain istuttamalla. Metsittäminen
edellyttää riittävän voimakasta muokkausta,
pintakasvillisuuden torjuntaa
sekä taimikon terveyslannoitusta.
Jos alue on voimakkaasti vesoittunut,
tukea metsitykseen ei myönnetä.
Sarkavälillä saa olla yksittäisiä raivaamista
edellyttäviä vesakkopuskia,
mutta yhtenäistä vesakkoa ei saa olla.
Vesakoitunut peltoheitto katsotaan
metsämaaksi, vaikka puusto olisi pajukkoa
tai muuta vähäarvoista puulajia.
Peltoheitolla on oltava sarkojen välissä
vähintään 20 metriä leveää puutonta
yhtenäistä aluetta 0,5 hehtaaria,
jotta tukikelpoisuus täyttyy.
Ojanpientareella voi olla myös raivaussahalla
poistettavaa vesakkoa sekä
yksittäisiä isompia puita, jotka eivät
kuitenkaan haittaa taimikon perustamista.
Isommat puut voidaan poistaa
hoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Turvetuotantoalueiden pohjamaa on
tutkittava
Entiset turvetuotantoalueet ovat monesti
tarkoituksenmukaista metsittää
luontaisesti lannoittamalla alue tuhkalla.
Tuhkatulle alueelle syntyy lähivuosien
aikana runsas lehtipuuvesakko,
josta varttuu aines- tai energiapuumetsikkö.
Lehtipuuston alle syntyy
usein myös havupuustoa. Luontaiseen
uudistamiseen ei kuitenkaan myönnetä
tukea, vaan alue on joko kylvettävä
tai istutettava.
Paksuturpeiset turvetuotantoalueet
voidaan metsittää tuetusti tuhkalannoittamalla
ja istuttamalla tai
kylvämällä männylle. Myös sellaiset
alueet, jossa turpeen alla on karkea
mineraalimaa, tulisi viljellä männylle.
Kun turvekerros on ohut ja sen alla on
hienojakoinen maalaji, kannattaa alue
muokata mätästämällä. Rauduskoivu
menestyy monen metsäammattilaisenkin
hämmästykseksi myös ohutturpeisella
maalla, kun juuret pääsevät
viljavaan hienojakoiseen maahan.
Pelkästään hienojakoisella maalla rauduskoivu
ei menesty.
Kuusi paleltuu usein toistuvasti hallanaroilla
turvetuotannosta vapautuneilla
mailla, joten kuusen viljely on
tuettua vain sekapuustona männyn
viljelyn yhteydessä. Parhaat kuusikot
tulevatkin luontaisesti lehtipuuston
alle. Yli nelimetrinen kuusentaimikko
kärsii vain harvoin hallasta.
Monimuotoisuutta ei heikennetä
Metsitystuella pyritään ensisijaisesti
lisäämään hiilinieluja ja siten hillitsemään
ilmastonmuutosta. Hiilensidontaa
ei kuitenkaan tehdä monimuotoisuuden
tai maisema-arvojen kustannuksella.
Esimerkiksi harvinaistuneet
perinne-elinympäristöt sekä haka- ja
tietyille eliöstöille tärkeät laidunalueet
säilytetään avonaisena. Monimuotoisuuden
ja maisema-arvojen säilyminen
turvataan myös sillä, että Metsäkeskus
pyytää hakemukseen lausunnon
ely-keskukselta.
Metsitys kannattaa suunnitella huolellisesti
sulan maan aikana. Tukihakemusten
hyväksymiskäsittelykin voi
edellyttää maastossa käyntiä, jolloin
metsittämistä ei ehkä ennätä aloittaa
tänä keväänä. Metsittämiselle on aikaa
hakemuksen hyväksymistä seuraavan
toisen kalenterivuoden loppuun saakka.
Joutoalueiden metsitystuki
pähkinänkuoressa
- Metsäkeskuksen sähköinen haku
avautuu maaliskuun lopulla
- Kohteen on oltava metsänkasvatukseen
sopiva
- Ala vähintään 0,5 ha: yhtenäinen,
keskimäärin vähintään 20 m leveä
- Kohteelle ei ole saatu aiemmin
muuta rahoitusta
- Metsittämistoimenpiteitä ei ole aloitettu
ennen tukipäätöstä
- Metsitys toteutetaan kylvämällä
tai istuttamalla: tukea ei myönnetä
luontaiseen uudistamiseen
- Metsitystuki on De minimis -tukea:
kolmen verovuoden aikana de
minimistuet eivät saa ylittää 200 000
euroa
- Metsitykseen myönnetään kustannuskorvausta
ja hoitopalkkiota:
• Kustannuskorvaus/ha on istuttamalla:
• 2000 € turvepohjaisilla alueilla
• 1500 € kivennäismailla
• 1500 € entisillä turvetuotantoalueilla
• 1800 € jaloja lehtipuita tai tervaleppää
käytettäessä (vähintään 25
% taimista)
Kustannuskorvaus entisillä
turvetuotantoalueilla on kylväen
1000 €/ha
- Hoitopalkkio on 900 €/ha, joka
maksetaan kahdessa yhtä suuressa
erässä metsityksen jälkeen
- Ensimmäinen erä kahden vuoden
kuluttua, toinen erä kahdeksan
vuoden kuluttua kustannustuen
maksamisesta
- Maanomistaja sitoutuu huolehtimaan
taimikon jälkihoidosta 10
vuoden ajan
- Tuensaajalla on metsitykseen liittyvä
muistiinpanovelvollisuus 10
vuoden ajan
Markku Remes
Johtava metsänhoidon asiantuntija
6 MHY JÄSENLEHTI 1/2021