tajien edunvalvojina eivät ole kaikkialla
itsestäänselvyyksiä.
- Olen huomannut, että maatalousyrittäjillä
on syvä kollegiaalisuus
kaikkialla maailmassa. Ennakkoluulot
ovat karisseet ja yleinen ihmisyyden
ymmärrys on kasvanut. Eri
kulttuureissa asiat pitää tehdä vähän
eri tavalla. Suomalainen tapa ei toimi
kaikkialla, mutta olen oppinut arvostamaan
suomalaista tapaa toimia. Uskallan
tuoda myös esiin, että olemme
Suomessa kokoamme suurempi maa
ja meillä monet asiat ovat jo hyvin.
Partanen on ikänsä viihtynyt metsissä
ja osallistunut metsätöihin. Tunneside
vahvistui entisestään, kun hän
osti suvulta ihan ikiomaa metsää. Se
oli taloudellisesti iso satsaus, mutta
tunnetasolla vieläkin isompi. Kierros
tutun metsäneuvojan kanssa uudessa
metsässä oli hänelle tärkeä hetki.
Hänen mielestään osaavalla metsäneuvojalla
onkin suuri merkitys myös
uudelle omistajalle.
- Metsä on aina ollut minulle luonteva
paikka ja vielä tärkeämmäksi se
muuttui, kun ostin omaa metsää setävainaan
perikunnalta. Siinä tuli sukupolvien
ketju ja historiaa mukana.
Kaupanteon jälkeen tuttu metsäneuvoja
Saara Koskinen otti yhteyttä ja
kierrettiin metsä läpi. Hän kertoi, että
tuossa sinun setäsi teki sitä ja tuossa
tätä. Hän muisti melkein kaikki metsänhoitotoimenpiteet
ja samalla ymmärsin,
että minä olen niistä nyt vastuussa.
Se oli vaikuttava hetki.
Algoritmit ohjaavat omaan kuplaan
Partanen on päässyt seuraamaan
metsänhoitoyhdistysten toimintaa jo
MTK:n johtokunnan jäsenenä, mutta
kiinnostus lisääntyi oman metsän
myötä. Lisäksi heillä on puolisonsa
kanssa yhteistä metsää ja osuus
yhteismetsästä. Kun ympäriltä tuli
kannustusta, että myös naisia pitäisi
olla ehdolla, niin hän rohkaistui lähtemään
mukaan. Hän kokee, että pystyy
katsomaan toimintaa sekä asiakkaan
että edunvalvojan silmin.
- Aiemmin olen ollut pelkästään
asiakas, nyt myös hallinnon jäsen.
Tavoitteeni on, että toisin omaa osaamistani
Savotan kehittymiseen: sekä
asiakasnäkökulmaa että kansallisen
ja kansainvälisen metsänedun valvontaosaamista.
Toivon, että Savotta
on jatkossakin taho, jonka jäseneksi
halutaan, sillä sehän on vain ja ainoastaan
metsänomistajien asialla.
Keskustelua metsästä Partanen pitää
hyvänä ja toivottavana. Kaikilla
tuntuu siihen olevan mielipide, mutta
yleiseen keskusteluun hän toivoo
malttia ja hyviä käytöstapoja. Nykyinen
yksisilmäisyys sosiaalisessa mediassa
huolestuttaa häntä.
- Metsäkeskustelu on mielenkiintoista,
mutta sosiaalisen median lyhyt
ilmaisu johtaa usein ärhentelyyn.
Kun netin algoritmit ohjaavat vain
omaan kuplaan ja eri mieltä olevien
näkemyksiin törmää harvemmin, se
on tosi huolestuttava. Metsästä saa ja
pitää keskustella ja voi olla montaa eri
mieltä, mutta tosiasiat pitää ottaa huomioon.
Iän myötä olen oppinut pehmeyttä
ja viisautta, nuorena olen ollut
itsekin ärhäkämpi.
Kuka?
• Kati Partanen, naimisissa, kahden
teini-ikäisen pojan äiti.
• Asuu Iisalmen Iirannalla, jossa
tuottaa yhdessä puolisonsa
kanssa leipä- ja rehuviljaa,
öljykasveja, nurmea, puuta
ja hiilensidontaa. Työskentelee
lisäksi lehtorina Savonia
ammattikorkeakoulun Iisalmen
yksikössä.
• Koulutukseltaan agronomi,
MMM, ammatillinen opettaja ja
agrologi.
• Harrastaa laulamista, luonnossa
liikkumista, lukemista sekä
poikansa jalkapallojoukkueen
huoltotehtäviä. On lisäksi
mukana suomenhevosruuna
Villivekon ravihevoskimpassa.
Odottaa, että pääsee kesällä
laulamaan jazzia pitkäaikaisen
pianistinsa kanssa.
• Lempipuu on vanha kilpikaarnainen
mänty, jossa yhdistyy
ikiaikainen viisaus, massiivisuus
ja komea ulkonäkö. ”Se kasvaa
valoisalla paikalla, on kaunis,
pitkäikäinen, sitkeä ja silmää
miellyttävä.”
Metsänhoitoyhdistys Savotan
uusi valtuutettu ja hallituksen
jäsen Kati Partanen toteaa, että
osaavalla metsäneuvojalla on
suuri merkitys myös uudelle
omistajalle.
MHY JÄSENLEHTI 1/2021 21