10.2.2018 Kirkonseutu 3/2018 7
Yhteisvastuu 2018
YHTEISVASTUU 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä
Suomessa ja maailman katastrofialueilla. 60% keräystuotosta
ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta
Afrikan nälänhädästä kärsiville ja 20% Kirkon diakoniarahaston
ja 20% paikallisseurakuntien kautta
kotimaisen nälän helpottamiseen.
Diakoniarahastosta myönnetään kerta-avustuksia
sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän
elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin
joutuneille. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään
tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten
ihmisten arkeen.
Ulkomailla autetaan katastrofien aiheuttamissa
hätätilanteissa pahiten kärsineitä. Heille turvataan
riittävä ravinto, puhdas vesi sekä mahdollisuus terveydenhoitoon
ja majoitukseen. Lapsille ja nuorille
pyritään järjestämään paluu kouluun. Aikuisille järjestetään
maanviljelytaitoja parantavaa koulutusta
sekä jaetaan siemeniä ja työkaluja.
Heinolassa puhutaan nälästä
Yhteisvastuutilaisuus paneutuu suomalaiseen nälkään sekä globaaliin nälkään.
Laura VVisapää uonna 1949 perustettu
Yhteisvastuu
auttoi aluksi Itä- ja
Pohjois-Suomen
köyhää väestöä.
Sodan jäljiltä näillä alueilla oli
runsaasti sotaleskiä ja - orpoja.
Myöhemmin auttaminen on
laajentunut koskemaan myös
kaukaisia lähimmäisiämme.
Tämän vuoden yhteisvastuukeräys
torjuu nälkää ja köyhyyttä
Suomessa ja maailman katastrofialueilla.
Globaali nälkä
Kehitysmaiden nälän pahin kasvu
on saatu pysäytettyä, mutta
nälkä maailmassa ei ole loppunut,
vaikka maapallon ruoka
oikeudenmukaisesti jaettuna
riittäisi kaikkien ravitsemiseen.
- Maailmassa, jossa me elämme
yltäkylläisyydessä ja yhtenä
suurimpana kansanterveydellisenä
ongelmana ovat liikalihavuudesta
johtuvat terveysongelmat,
on samaan aikaan satoja
miljoonia ihmisiä, joilla ei ole
ravitsemuksellisesti riittävästi
ruokaa päivittäiseen elämään.
Tilanne nälänhädän ja ravitsemuksen
osalta parani useiden
vuosien ajan, mutta valitettavasti
viimeisimmät luvut osoittavat
huonompaan suuntaan, toteaa
maa- ja metsätalousministeriön
kansliapäällikkö Jaana Husu-
Kallio.
Husu-Kallio on keskustelemassa
Heinolan yhteisvastuutilaisuudessa.
Muita keskustelijoita
ovat piispa Seppo Häkkinen,
Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja
Tapio Pajunen, päätoimittaja
Jari Niemi ja seurakunnan
luottamushenkilö Jaana
Niemi.
Joka päivä joka seitsemäs ihminen
menee nälkäisenä nukkumaan.
Globaalin nälän taustalla
ovat köyhyys, konfliktit sekä
kuivuus. Pajunen toteaa, että
esimerkiksi Sudanin 5 miljoonaisesta
kansasta puolet kärsii
nälästä.
- Globaalin nälän helpottamiseksi
tarvitaan yksittäisten
kansalaisten anteliaisuutta
hyvinvoivissa maissa, valtioiden
Kasvusäkkien käyttö helpottaa viljelyä kuivassa ja kivikkoisessa maastossa. Yhteisvastuuvaroin tuettu, Kirkon
Ulkomaanavun järjestämä viljelykoulutus auttaa pakolaisperheitä parantamaan ruokaturvaansa.
Jaana Husu-Kallio
Tapio Pajunen
MATTI KARPPINEN
TATU BLOMQVIST
Seppo Häkkinen
tavoitteellista kehityspolitiikkaa
sekä kansainvälisten yhteisöjen ja
yritysten määrätietoisia toimia,
korostaa Pajunen.
Husu-Kallion mukaan puhdas
vesi ja turvallinen ruoka ovat
paitsi elämän ehto myös ihmisen
keskeisimmät perusoikeudet.
- Meillä on vielä paljon tehtävää,
jotta ne toteutuisivat kaikkialla
maailmassa. Samaan aikaan
ympäristössämme tapahtuvat
muutokset, kuten ilmastonmuutos,
tuovat tähän työhön lisähaasteita.
Ratkaisun avaimet ovat
meidän käsissämme.
Myös Seppo Häkkinen korostaa,
että nälkä ei ole väistämättömyys,
joka kohtalon tavoin lankeaa
joidenkin ihmisten osaksi.
Ruokaa maailmassa on riittävästi
ja sitä voidaan saada kaikille.
- Kysymys on ongelmasta,
joka voidaan ratkaista. Kaikilla
ihmisillä niin Suomessa kuin
kaikkialla maailmassa on oikeus
hyvään elämään ja ihmisarvoon.
Suomalainen nälkä
Häkkinen muistuttaa, ettei ruoka
ole itsestäänselvyys.
- Viimeiset suuret nälkävuodet
ovat vain muutaman sukupolven
takana. Viime syksyn
huono sato oli osoitus, että ruokaa
on arvostettava. Tämä totuus
on unohtunut, kun ruokahävikki
on maassamme 25 kg henkeä
kohden vuodessa.
Vuonna 1949 Itä- ja Pohjois-
Suomessa kärsittiin katovuosista
ja vähävaraisissa perheissä nälkä
oli akuutti ongelma, jota yhteisvastuukeräyksellä
torjuttiin.
Vuonna 1997 Yhteisvastuuvaroja
kerättiin Ruokapankkeja varten.
Yhteisvastuun kanta oli, että hyvinvointivaltiossa
kenenkään ei
tulisi olla almujen varassa, vaan
valtion tulisi pitää huolta kansalaisistaan.
Vuonna 2018 meillä on yhä
leipäjonot. Viimeisten kahdenkymmenen
vuoden aikana avun
tarve on kasvanut, ja seurakuntien
sekä järjestöjen ruokapisteiden
määrä on kasvanut.
Kirkkopalvelut ry on Suomen
suurin EU-elintarviketukea
koordinoiva toimija, jonka jakelusta
vastaavat ev.lut. seurakunnat.
2016 seurakuntien EU-elintarviketuen
asiakkaina oli 105
000 eri ihmistä.
Leipäjonoissa on kansaneläkkeellä
kituuttavia, opiskelijoita,
yksinhuoltajia, osa-aikatyötä
tekeviä, pitkäaikaistyöttömiä.
Kansaneläkkeiden ja muiden
perusetuuksien indeksikorotukset
on useina vuosina jäädytetty.
Kasvukeskuksissa leipäjonoja
kasvattavat kohtuuttomat asumiskustannukset.
- Tästä seuraa väistämättä,
että perusturvalla elävien varat
eivät riitä arjesta selviytymiseen.
Tällä hetkellä valtio ei pysty varmistamaan
kaikille perustuslain
turvaamaa perustoimeentuloa,
sanoo Pajunen.
Nälkä – hyvä syy auttaa
> YHTEISVASTUUTILAISUUS
Heinolassa sunnuntaina 11.2.
- klo 10 piispa Seppo Häkkinen
saarnaa Heinolan kirkossa
messussa
- klo 12 Jyränkölän juhlasalissa
(Siltakatu 11) avoin keskustelu-
tilaisuus Yhteisvastuukeräyksen
teemasta: nälkä ja ruokaturva.
Keskustelijoina piispa Seppo
Häkkinen, maa- ja metsätalous-
ministeriön kansliapäällikkö
Jaana Husu-Kallio, Yhteisvas-
tuukeräyksen keräysjohtaja
Tapio Pajunen, päätoimittaja
Jari Niemi ja seurakunnan
luottamushenkilö Jaana
Niemi.