10 Kirkonseutu 3/2018 10.2.2018
Kirkolle
energia- ja
ilmastostrategia
Kirkko asettaa konkreettiset
tavoitteet omien
tilojensa ja toimintansa
hiilidioksidipäästöjen
vähentämiselle.
KIRKKOHALLITUKSEN täysistunto
päätti kokouksessaan
tammikuussa, että kirkon
ilmastotyölle asetetaan
strategiset tavoitteet. Tarkoituksena
on päivittää vuonna
2008 voimaan tullutta Kirkon
ilmasto-ohjelmaa Kiitollisuus,
kunnioitus, kohtuus.
Nyt laadittava strategia
on tahdonilmaus kirkon sitoutumisesta
ilmastotyöhön
osana kansallisia tavoitteita,
ja se asettaa konkreettiset
tavoitteet kirkon tilojen ja
toiminnan hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi vuosiin
2030 ja 2050 mennessä.
Strategia asettaa tavoitteita
rakennusten energiatehokkuuden
parantamiseksi ja
kestävien energiamuotojen
käyttöönoton edistämiseksi
kaikessa kirkon toiminnassa.
Tavoitteena on myös syventää
kirkon työtä ympäristökasvattajana
ja yhteiskunnallisena
vaikuttajana.
Lisäksi valmisteilla on
kirkon ympäristödiplomijärjestelmän
uudistaminen.
Järjestelmässä on nyt mukana
yli sata seurakuntaa.
Uuden järjestelmän on
määrä tulla voimaan vuoden
2020 alussa, joten laadittava
energia- ja ilmastostrategia
ehtii vaikuttaa kirkon ympäristöjärjestelmän
sisältöön
ja jalkautua seurakuntien
toimintaan.
Kirkkohallituksen täysistunto
päätti asettaa
työryhmän, jonka puheenjohtajaksi
nimetään ilmastotutkija
Laura Riutta Helsingin
yliopistosta. Strategiatyöryhmän
tulee saada työ
valmiiksi tammikuun 2019
loppuun mennessä.
Kirkon viestintä
Kolme uskontoa
yhteisillä juurilla
Joskus kahden eri tavalla uskovan ihmisen on helpompi ymmärtää
toisiaan kuin uskovan ja uskonnottoman. Ensimmäinen askel
ymmärrykseen on se, että avautuu kuuntelemaan toisen tarinaa.
Teksti: Anu Heikkinen Kristitty saattaa löytää
tuttuuden tunteen
juutalaisten ja
muslimien kanssa,
sillä heitä yhdistää
usko yhteen Jumalaan. Juutalaisuus
ja islam korostavat tiukasti
Jumalan ykseyttä. Kristityt puolestaan
uskovat kolmiyhteiseen
Jumalaan, joka on kuitenkin yksi.
– Kaikki kolme uskontoa
nousevat yhteisestä taustasta,
Lähi-idän monoteistisesta
perinteestä. Niillä on myös
yhteisiä kertomusjuuria, sanoo
Kirkon ulkoasiainosaston johtava
asiantuntija, dosentti Tomi
Karttunen.
Yhteisiä käsitteitä ovat myös
Jumalan armo, kuolemanjälkeinen
elämä ja lähimmäisenrakkaus.
Juutalaisuudessa ja islamissa
ihmisen hyvät teot ja Jumalan
tahdon noudattaminen ovat
keskeisemmässä asemassa kuin
kristinuskossa, mutta niidenkin
mukaan ihminen pelastuu lopulta
Jumalan armosta. Kristinuskossa
ratkaisevaa on Jeesuksen
pelastustyö.
Jumalan tahdon seuraajat
Kristinuskon ydinsanoma on,
että Jumala tuli ihmiseksi ja
osoitti siten rakkautensa syntiin
langenneelle ihmiskunnalle.
Juutalaisuus puolestaan painottaa
Jumalan tahdon mukaista
elämää ja pysymistä liitossa,
jonka Jumala teki Israelin kansan
kanssa. Juutalaista elämää ohjaavat
juutalaisuuden pyhän kirjan,
Tanachin 613 käskyä. Tanach
sisältää samat kirjat kuin kristittyjen
Vanha testamentti.
– Juutalaisuudessa korostetaan
Jumalan tuonpuoleisuutta,
mutta uskonnollisuus on silti
usein hyvin käytännönläheistä ja
pohtii arkisen elämän kysymyksiä,
Karttunen sanoo.
Myös islamissa eettisesti korkeatasoinen
elämä ja kuuliaisuus
Jumalalle ovat tärkeitä. Sharia
eli islamin laki on laaja kokoelma
sääntöjä, jotka koskevat niin
uskontoa, käyttäytymistä kuin
yhteiskuntaa.
– Islamissa on huomattavan
tärkeää uskonnon kokonaisvaltaisuus
myös yhteiskunnallisessa
ajattelussa.
Pyhät kirjat keskiössä
Kaikissa kolmessa uskonnossa
pyhät kirjoitukset ovat keskeisiä.
Pelastuskäsityksen lisäksi suurimmat
erot tulevat esiin tekstien tulkinnassa
ja pyhän kirjan asemassa.
Kirjoitusten koskemattomuus
näkyy selkeimmin islamissa.
– Islamissa on avauduttu
melko vähän ajatukselle Koraanin
historiallisesta luonteesta.
Juutalaisuudessa suhde pyhiin
kirjoituksiin on moniäänisempi,
Karttunen sanoo.
– Kristinuskossa meillä näkyy
luterilainen ajatus, että Raamattu
on uskon ja opin korkein
ohje. Tulkinnan avaimena on se,
miten teksti tuo esiin sanomaa
Kristuksesta.
Karttunen huomauttaa,
että jokaisen uskonnon sisällä
esiintyy niin konservatiivista
kuin liberaalia ja maallistunutta
ajattelua.
– Erot tulevat esiin muun
muassa vuorovaikutuksessa
moderniin yhteiskuntaan ja
siinä, mitä omassa uskonnossa
pidetään pysyvänä ja mitä taas
historian myötä muuttuvana.
Vuoropuhelu luo toivoa
Historiallisesti juutalaisuuden,
kristinuskon ja islamin keskinäiset
suhteet ovat vaihdelleet
jyrkästä vastakkainasettelusta ja
jopa vainoista rauhalliseen rinnakkaiseloon.
Nykypäivän Euroopassa on
nähtävissä toisaalta uskontojen
välistä polarisoitumista, kuten
voimistuvaa antisemitismiä ja
torjuvaa suhtautumista islamiin,
mutta samaan aikaan myös halua
etsiä yhteyttä.
– Dialogi, toistemme kunnioittaminen
ja positiivinen
uskonnonvapaus ovat ainoa tie,
jos haluamme elää rauhassa ja
toimia yhteiseksi hyväksi. Vuoropuhelu
merkitsee ymmärryksen
lisääntymistä ja tilan antamista,
ei omasta identiteetistä
luopumista. Se voi lisätä toivoa
ja merkitystä, ettei ajauduttaisi
epätoivon ja näköalattomuuden
kierteeseen.
TROND H. TROSDAHL Simon Livson,
Rabbi Simon Livson Helsingin synagogassa. Hänellä on yllään tallit eli rukousviitta, jota juutalaiset miehet käyttävät
aamurukouksessa ja synagogajumalanpalveluksessa.
Suomen ylirabbiini
”Juutalaisuus merkitsee minulle
kuulumista johonkin. Juutalaisuus
on enemmän kuin uskonto,
se on elämäntapa, joka koskettaa
ihmistä syvästi. Uskomme Kaikkivaltiaaseen,
joka haluaa parastamme
ja on sekä Kuninkaamme
että Isämme.
Usko antaa elämälleni tarkoituksen
sekä tuo toivoa ja järjestystä
elämääni. Se inspiroi minua
olemaan parempi henkilö joka
päivä. Se on elämän mittainen
positiivinen haaste.
Olin aina enemmän tai vähemmän
kytköksissä juutalaiseen
kansaani. 22-vuotiaana palasin
uskonnollisille juurilleni ja aloin
noudattaa Tooran ohjesääntöjä.
Tunsin kipinän vahvempana sisälläni
ja seurasin sitä. Sain mahdollisuuden
opiskella Israelissa
vakavasti juutalaisuutta.
Juutalaisuudessa minulle on
luovuttamattominta ajattelun