8 Kirkonseutu 17/2018 20.10.2018
Kärkölässä soivat
käsikellot
Yksinäisyys
parisuhteessa Laura Visapää ärkölän kappeliseurakunnan
PARISUHTEESSA koettu yksinäisyys ei ole lainkaan harvinaista.
KSaattaa kuulostaa hämmentävältä, että yhdessä eläminen parisuhteessa
sisältää yksinäisyyden kokemuksen. Näin kuitenkin
tapahtuu. Yksinäisyys hiipii parisuhteesen pikkuhiljaa. Jossain
vaiheessa puoliso vain huomaa, että minähän olen yksin tässä
parisuhteessa.
Kun asian ottaa puheeksi puolison kanssa, hänen voi olla
vaikea ymmärtää sitä. Miten voit kokea yksinäisyyttä, sillä tässähän
me olemme koko ajan olleet yhdessä.
Mistä yksinäisyyden tunnekokemus parisuhteeseen hiipii? Pitempään
jatkuneessa parisuhteen helposti mielen valtaa ajatus,
että minähän tunnen kumppaniani ja hän tuntee minut. Keskustelut
vähenevät. Huomaan, että en enää tiedä, mitä toinen oikeasti
ajattelee tai miten hän asioita kokee tunnetasolla. Minulla
on vain erilaisia tulkintoja hänestä. Huomaan, että hän ei tunne
minun ajatuksiani eikä sitä miten minä asioista tunnetasolla
koen. Onko hän edes kiinnostunut minun ajatuksistani tai tunteistani?
Epäilys valtaa mieltä.
Parisuhteen yksinäisyydestä puhuminen puolison kanssa on
pelottavaa. Jos on hiukankin tunne, että minä tai kumppanini
voisi kokea yksinäisyyttä suhteessamme, niin ota asian puheeksi.
Tunteen piilottaminen vain lisää yksinäisyyttä. Tuntematonta
puolisoa on vaikea rakastaa.
Pahimmillaan yksinäisyys tulee ilmi eroilmoituksena tai
uskottomuutena.
Parisuhteessa yksinäisyyttä torjuu parhaiten, että on kiinnostunut
puolisosta ja hänen ajatuksistaan ja tunteistaan: ” hei
kerro, mitä ajattelet …..?” Toinen tärkeä asia on kertoa omista
ajatuksistaan ja tunteistaan: ”hei haluatko kuulla, mitä ajattelen
…?” Näihin kysymyksiin puoliso voi vastata, että ”kyllä haluan
kuulla” tai ”en halua kuulla”. Tämä todentaa kiinnostuksen.
Uskon, että lähes poikkeuksetta kiinnostuksen myötä puolisosta
löytyy uusia mielenkiintoisia puolia.
Kolmas merkittävä yksinäisyyttä torjuva asia on myötätunnon
osoittaminen. Myötätunto on asettua toisen asemaan ja hyväksyä
toisen tunnekokemus, vaikka sitä ei ymmärtäisikään.
Saada toiselta myötätuntoa on yhtä kuin rakkauden kokemus.
Myötätunnossa ja kuulluksi tulemisessa koetaan rakkaus hyvin
konkreettisella tavalla. Seurauksena on kokemus, että kumppanini
kulkee minun rinnallani, rinnalla kulkemisen kokemus. Kysymys
on toisen kohtaamisesta ja tunnetason jakamisesta.
Rinnalla olemisen kokemus helpottaa ratkaisemaan monia
arjenkäytännön ongelmia ja ristiriitojakin. Rinnalla olemisen
kokemus vähentää stressiä ja antaa voimia arjen kohtaamiseen.
Vaikka puoliso joutuisi töihin toiselle puolen maapalloa, niin silti
yhteydenpidolla voi ruokkia rinnalla olemisen kokemusta.
Jouko Vesala
johtava perheneuvoja
kanttori Kirsi
Skantz-Viljakainen
avaa kaksi
mustaa laatikkoa. Sisältä paljastuu
kolme oktaavia kuoro- eli
chimeskelloja, joita voidaan
kutsua myös putkikäsikelloiksi.
Sellaisia ei kovin monessa seurakunnassa
ole.
- Kellojen ääni muistuttaa
oikeiden käsikellojen ääntä, mutta
nämä ovat hinnaltaan vähän
edullisemmat ja kestävämmät.
Niitä ei käytössä tarvitse varoa
yhtä paljon eikä pitää valkoisia
puuvillahanskoja kädessä.
Käsikelloilla soitetaan yleensä
instrumentaalimusiikkia käsikelloyhtyeissä,
joissa on useita
soittajia. Kellot ovat asetettuina
pöydälle soittajien eteen, ja
yksi kello vastaa yhtä säveltä.
Chimeskelloja käytetään usein
rikastuttamaan lapsikuorotyötä,
jolloin lapset voivat laulaessaan
soittaa kelloilla diskanttiääniä
sekä sointuja.
Seppo Kirkinen, Skantz-Viljakaisen
ensimmäinen urkujensoiton
opettaja Sibelius-Akatemian
ajoilta, on ollut käsikello
ja choirchimeskellomusiikin
uranuurtaja Suomessa.
Kärkölän kappeliseurakunnan
lapsikuoro on tänä syksynä ehtinyt
harjoitella muutaman kerran
kellojen soittoa, ja ensimmäinen
esiintyminen oli jo kahden
harjoituskerran jälkeen mikkelinpäivänä.
Kanttori toivoo, että käsikellojen
myötä lapsikuoro saisi lisää
innokkaita laulajia ja soittajia.
- Toivottavasti kärköläläiset
lapset huomaavat tämän harvinaisen
harrastusmahdollisuuden
ja tulevat innolla mukaan.
Yhdessä laulaminen ja soittaminen
kasvattavat musiikillisia
ja sosiaalisia valmiuksia. Haluan
rohkaista laulavaisia lapsia
LAURA VISAPÄÄ
Kanttori Kirsi Skantz-Viljakainen esittelee Kärkölän kappeliseurakuntaan
äskettäin hankittuja käsikelloja.
mukaan lapsikuorotoimintaan.
Harjoittelemme yleensä keskiviikkoisin
klo 17-18 seurakuntakeskuksessa
Järvelässä,
Skantz-Viljakainen kannustaa.
- Mikäli innostusta löytyy
myös nuorten ja aikuisten keskuudesta,
voimme kokeilla käsikelloyhtyeenä
soittamista aluksi
projektiluonteisesti.
Jos kiinnostuit tai jos lapsesi
on kiinnostunut lapsikuorotoiminnasta
ja käsikellojen soittamisesta,
lisätietoja saa Kärkölän
kappeliseurakunnan kanttorilta,
kirsi.skantz-viljakainen@evl.fi,
p. 050 559 3148
Vuoden kristillinen kirja
julkistetaan messuilla
VUODEN kristillinen kirja 2018
-kilpailun voittaja sekä yleisöäänestyksen
voittaja julkistetaan
Helsingin kirjamessuilla yleisötilaisuudessa
sunnuntaina 28.10.
klo 12.00 Pipliaseuran osastolla
7d99. Voittajakirjan valitsee tänä
vuonna Helsingin hiippakunnan
piispa Teemu Laajasalo.
Vuoden kristillinen kirja
2018 –kilpailussa loppukilpailuun
selvinneet ehdokkaat ovat
kirjailijan nimen mukaisessa
aakkosjärjestyksessä:
1. Raine Haikarainen, Mystinen
Maestro – Seppo A. Teinosen
pitkä pyhiinvaellus
2. Mikko Heikka, Uskonnot koh-
taavat. Mahdollisuus parem-
paan maailmaan?
3. Hanna Hentinen ja Elina Vuola
(toim.), Vaellus pyhiin – risti-
saattoja idän ja lännen rajalla,
4. Eeva Peura ja Tarja Tervahauta
(toim.), Lapseni on poissa –
kirja suruun
5. Pauliina Rauhala,
Synninkantajat
6. Pekka Simojoki, Mullan
makua taivaan tuoksua. Keik-
kamiehen hartauskirja
Myös yleisöllä on mahdollisuus
äänestää oma suosikkinsa
Vuoden kristilliseksi kirjaksi. Yleisöäänestys
järjestetään Helsingin
kirjamessuilla 25.–27.10. Äänestäminen
on mahdollista myös
verkossa osoitteessa vuodenkristillinenkirja.
fi.
Perheneuvoja
Ristinkirkkoa ja
Nastolan kirkkoa
kunnostetaan
LAHDEN seurakunnan yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi talousarvioesityksen
vuodelle 2019. Suurimmat investoinnit ovat Nastolan
puukirkon korjaus ja maalaus, Nastolan ja Mustankallion hautausmaan
huoltorakennusten uusiminen, Ristinkirkon kunnostus ja
Launeen tilaratkaisut. Investointien yhteissumma on 2,3 miljoonaa
euroa. Talousarvio etenee yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.
Henkilöstösuunnitelmassa vuosille 2019-2021 tavoitellaan 14
vakinaisen viran tai tehtävän vähentämistä. Vähennykset toteutetaan
siten, että kaikkien eläkkeelle jäävien työntekijöiden paikkoja
ei täytetä. Seurakuntayhtymän vakinaisen henkilöstön määrä on
noin 250.
Yhteinen kirkkoneuvosto jatkaa vaikuttamista sen puolesta,
ettei Päijät-Hämeen seurakuntia siirretä Tampereen hiippakunnasta
osaksi Mikkelin hiippakuntaa. Yhteinen kirkkoneuvosto
päätti valmistella vetoomuksen, joka jaetaan tiedoksi marraskuussa
kokoontuvalle kirkolliskokoukselle.