6 Kirkonseutu 20/2016 26.11.2016 Piispainkokous selvittää vihkioikeutta LAURA VISAPÄÄ KIRKOLLISKOKOUS haluaa tietoa vihkioikeudesta luopumisen vaikutuksia. Vaikutusten selvittämisen valmistelu annettiin piispainkokoukselle. Valmistelu tehdään yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Päätöksestä äänestettiin, vastaehdotuksena oli selvityksen teosta luopuminen. Äänestystulos oli 65-33. Edustaja Risto Tuori teki asiasta viime keväänä aloitteen. Aloitteessa esitetään, että kirkkohallitus selvittää, onko kirkon Markku Lehtinen Päivähoidossa osa lapsista kiusaa toisiaan. Ajan mittaan osasta heistä tulee lapsia ja nuoria, jotka kiusaavat toisia lapsia ja nuoria koulussa. Varsinkin viime aikoina ongelmaan on herätty ja se on tunnustettu, vaikka ajatus siitä, että pienet lapset kiusaavat tahallaan toisiaan tuntuukin pahalta. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kouluttaja Tiina Haapasalo kiteyttää keinot kiusaamisen estämiseksi pariin ydinkohtaan. Ensin aikuisten pitää ylipäätään huomata, että joku tai jotkut lapset ryhmässä kiusaavat toisia lapsia. Sen jälkeen kiusaaminen pitää estää. Kuulostaa helpolta, mutta ei sitä ole. Tiina Haapasalo kävi Lahdessa kouluttamassa varhaiskasvattajia toimimaan tilanteissa, joissa lapset kiusaavat toisiaan. Haapasalon mukaan kiusaamisen havaitseminen edellyttää, että aikuinen tuntee lapset ja ryhmän, jonka parissa työskentelee. Kiusaamisen havaitseminen on vaikeaa, koska se merkitsee eri asioita eri ihmisille. Joka tapauksessa kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa on kyse vallasta. Sama kuvio toistuu niin päiväkodissa, koulussa kuin myös aikuisten välillä vaikkapa työpaikoilla. Ryhmästä löytyvät liittoutujat, leikkikaverit, syrjäytetyt ja valtaapitävät. Ryhmän paine aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä. Selvityksessä pitää arvioida sekä vihkioikeuden säilyttämisen että siitä luopumisen myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Yleisvaliokunnan mietinnön mukaan selvityksen lähtökohtana on vihkiminen sekä kirkollisessa että yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Selvityksen pitää käsitellä vihkioikeusratkaisun vaikutusta kirkon identiteettiin sekä kirkollisen vihkimisen merkitystä ja pelko ovat tärkeitä selittäviä tekijöitä kiusaamisessa. Pelko joutua itse kiusatuksi on lapsilla niin suuri, että he menevät kiusaajan jäsenille ja vaikutusta kirkon jäsenyyteen sitoutumiseen. Selvityksen pitää käsitellä myös ratkaisun vaikutuksia kirkon henkilöstöön ja talouteen sekä kirkon ja valtion välisiin suhteisiin. Selvityksen pitää tuoda esille myös, miten asia on ratkaisu muissa luterilaisissa ja anglikaanisissa kirkoissa ja mitä seurauksia ratkaisuilla on ollut. Kirkon tiedotuskeskus ominaisuudessa mukaan kiusaamiseen. Näin ollen he itse eivät joudu uhrin asemaan. Pelko ryhmän ulkopuolelle joutumisesta on niin vahva, että lapsi tekee mitä vain välttääkseen ulkopuolisuuden tunteen, liittyy siihen sitten kiusaajana oleminen tai passiivinen kiusaaminen. Kiusaamiselle on tyypillistä sen toistuvuus, tietoisuus, vallankäytön epätasapaino ja uhrin kyvyttömyys puolustautua. Kiusaamisen ja konfliktin, eli tutummin riitelyn, ero on kuitenkin syytä pitää mielessä. Tärkein näiden välinen ero on vallankäytössä. Kiusaamistilanteessa valitsee vallan epätasapaino, kun taas riidassa molemmat osapuolet ovat tilanteessa tasavahvoja, mutta jostain asiasta ollaan eri mieltä. Vallan epätasapaino voi olla esimerkiksi: fyysistä, toinen on isompi tai vahvempi kuin toinen, verbaalisesti taitavampi, iältään vanhempi tai toisella on enemmän kavereita. Lasten välisen kiusaamisen ehkäiseminen on periaatteessa helppoa. Pieni lapsi vasta opettelee sosiaalisia taitoja, siis sitä, miten toisen kanssa ollaan ja miten toisia kohdellaan. Kiusaamisen ehkäisemisessä onkin kysymys siitä, että lapsille opetetaan niitä taitoja, joissa havaitaan puutteita. Lapsi oppii varsinkin näkemästään ja kokemastaan. Jos lapsi näkee ja kokee, että kiusaaminen on sallittua ja kiusaaminen johtaa kiusaajan näkökulmasta tuloksiin, lapsen käyttäytyminen tuskin muuttuu. Aikuiset vaikuttavat lapsiin omilla tekemisillään, tekemättä jättämisillään, asenteillaan, eleillään, ilmeillään, olemuksellaan ja sillä, millainen ilmapiiri hänen ympärilleen muodostuu. Kiusaamisen kitkemisessä rangaistukset eivät auta. Niiden sijaan lapsi tarvitsee mallin ja tuen positiiviseen käyttäytymiseen. Pohjimmiltaan lapset haluavat toimia aikuisten toiveiden ja odotusten mukaisesti, jos ne heille vain osoitetaan. Aikuisten sanoilla on merkitystä lapsen identiteetin rakentumisessa. Sanoilla, joilla lapsi kuulee kuvattavan itseään, on iso merkitys sille, millainen hän on. - Sanoja voidaan käyttää monella tavalla ja niillä voi olla monenlaisia merkityksiä. Aikuinen voi tiedostamattaan tukea kiusatun uhrin roolia, sanomalla arkajalaksi tai vahvistaa kiusaajan roolia, sillä että sanoo häntä jatkuvasti tuhmaksi, Tiina Haapasalo selvittää. Kiusaamisesta eroon Tiina Haapasalon mukaan kiusaamista ei ole helppo määritellä, koska se merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille. Kiusaamisessa on kuitenkin aina kyse vallankäytön epätasapainosta. MARKKU LEHTINEN Pienetkin lapset kiusaavat toisiaan tahallaan. ENSIMMÄISENÄ adventtina otetaan virallisesti käyttöön Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan lisävihkot. Vuonna 2010 tehdystä kirkolliskokousaloitteessa toivottiin nykyisen virsikirjan rinnalle tuoreita virsiä, joiden aiheet ja kieli nousevat tämän päivän tarpeista. Aloitteessa kaivattiin virsiin myös uudenlaista, entistä monipuolisempaa musiikillista tyylikirjoa. Virsikirjan lisävihkot hyväksyttiin kirkolliskokouksessa marraskuussa 2015. Lisävihko ei ole virsikirjauudistus, vaan se täydentää nykyistä virsikirjaa sekä tyylillisesti että aihepiirinsä avulla. Lisävihkolla on haettu muotoja ilmaista ja heijastaa modernin ihmisen kokemusta kristinuskosta tänä päivänä. Maailma muuttuu nopeassa tahdissa, ja myös virsikirjojen tulisi heijastella tätä muutosta. Lisävihko tuo uutta tekstisisällöllisesti, kielellisesti ja musiikillisesti. Aihepiireinä esiin on otettu aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä aiheita kuten luonnonsuojelu, kaupunkilaisuus, talvi, isänpäivä ja paastonaika. Ilo ja kiitollisuus korostuvat useissa virsissä. Lisävihko sisältää myös virsiä, jotka puhuttelevat kirkon elämästä etäämmälle jäänyttä ihmistä. Adventtina lauletaan uusia virsiä Kiusaamiselle on tyypillistä toistuvuus, vallankäyttö ja uhrin kyvyttömyys puolustautua.
Kirkonseutu | No 20 • 2016
To see the actual publication please follow the link above