Kirkonseutu 1 8 7/2016 15.10.2016 Kun kaste erottaa Esikoislestadiolaisten jakautuminen voi näkyä myös sukulaisuus- ja ystävyyssuhteissa. Laura Visapää Esikoislestadiolaisten rukoushuoneella Tap-parakadulla oli viime lauantaina ensim-mäinen maallikko-saarnaajien eli sananpalvelijoiden jakama ehtoollinen. Ensimmäiset lapset saivat maallikkokasteen jo heinäkuussa. Kaste ja ehtoollinen ovat evankelisluterilaisen kirkon pyhiä toimituksia, sakramentteja. Kirk-kojärjestyksen mukaan vain pappi voi jakaa ehtoollista ja kastaa lapsen ja hätätapauksessa kuka tahansa kristitty. Kasteen vah-vistaa pappi. Kun esikoislestadiolaiset ry ovat ottaneet kasteen ja ehtool-lisen omien sananpalvelijoidensa tehtäväksi, liike irtautuu kirkon perinteestä ja kirkkolaista. Kaste ja ehtoollinen yhdistävät kristittyjä vahvasti, mutta nyt sakramentit ovat jakaneet esi-koislestadiolaisen herätysliikkeen kahdeksi ryhmäksi: Esikoislesta-diolaiset ry:ksi ja Esikoiset ry:ksi. Esikoislestadiolaiset ry tekee eroa kansankirkkoon omilla kasteil-laan ja ehtoollisillaan, ja Esikoiset ry haluaa pysyä kirkon piirissä. - Sakramenttikriisi on raskain koettelemus koko esikoislestadi-olaisuuden historiassa. Mielialat ovat toisaalta surulliset, mutta toisaalta helpottavat, kun päätös on tehty ja kukin on voinut toimia omantuntonsa mukaan, sanoo Esikoiset ry:n puheenjoh-taja Heikki Purtanen. Samaa mieltä on Asikkalassa asuva Jorma Halme, joka on siirtynyt Esikoislestadiolaisista Esikoiset ry:een. - Päätös oman toiminnan aloittamisesta oli vaikea ja eroon johtanut prosessi raskas. Näimme kuitenkin, että kristillisen vapau- den saavuttamiseksi se oli vält- tämätöntä. Kun esikoislestadiolaiset pää-tyivät maallikkokasteisiin ja -eh-toollisiin, päätöstä vastustaneet esikoiset kokoontuivat Lahdessa heinäkuussa pohtimaan, miten he voivat ja haluavat jatkaa kirkon sisällä. Kokouksessa päätettiin aloittaa hengellinen toiminta, jolla rakennetaan yhteyttä niiden kristittyjen kesken, jotka haluavat toimia herätysliikkeenä kirkossa. Esikoiset ry:n perustamiskokous pidettiin Turussa elokuussa. - Lestadiolaisuus syntyi kirkon yhteydessä Ruotsin Karesuvan-nossa. Rovasti Laestadius oli seurakunnan kirkkoherra. Laestadiuksen jälkeen kaikki tähänastiset sukupolvet Suomessa ovat kunnioittaneet sitä perintöä, että herätysliike toimii kirkon yhteydessä. Evan-kelisluterilaisen kirkon jäseninä olemme alistetut kirkon lain-säädännölle ja tunnustukselle. Sakramentit ja kirkolliset toimi-tukset saamme kirkosta oikein toimitettuina niin kuin ennenkin, perustelee Purtanen esikoisten päätöstä. Esikoiset jäivät kirkon yhte-yteen, mutta he ovat uskollisia omalle teologiselle linjalleen, oman herätysliikkeensä juurille. ”Yhdessä muiden konser-vatiivien kanssa taistelemme kirkossa esiintyvää liberalismia ja maallistumista vastaan”, sanotaan Lahden kokoontumisesta anne-tussa tiedotteessa. Esikoisissa jatketaan vanhaa seuraperinnettä: veisataan virsiä, pidetään rukouksia, luetaan Laes-tadiuksen saarnoja ja sanapalvelija saarnaa Raamatun tekstistä. Esikoiset ry:n asema ja toiminta kirkkomme sisällä on selvä. Sen si-jaan Esikoislestadiolaiset ry on yhtä aikaa kirkon sisällä ja sen ul-kopuolella. Koska sakramentteja voivat toimittaa vain papit, lesta-diolaisten omat kasteet ja ehtool-liset ovat vastoin kirkkolakia. Esikoislestadiolaisten sanan-palvelija, lahtelainen Veli-Matti Koskimaa perustelee omaa kas-tetta ja ehtoollista Raamatulla ja Augsburgin tunnustuksella (1530). - Jeesus antoi kasteen ja ehtoollisen sakramentit opetus-lapsilleen. Esikoislestadiolaisten rukoushuone Tapparakadulla on koonnut yhteen liikkeen kannattajia ympäri Suomea ja myös ulkomailta. Uskonyhteisö hajosi kahdeksi, kun osa joukosta siirtyi perustettuun Esikoiset ry:een. Papin virka kehittyi vasta myöhemmin. Augsburgin tunnustuksen mukaan julkiseen opettamiseen ja sakramenttien jakamiseen tarvitaan kutsuminen. Herätysliikkeessämme saarnaajat kutsutaan ja siunataan tehtävään. Koskimaan mukaan esikois-lestadiolaiset eivät pidä evanke-lisluterilaisten pappien toimintaa vääränä tai epäpätevänä, kun sakramentit oikein toimitetaan. Ehtoollisyhteys kirkkoon halu-taan säilyttää. Tarve omiin kasteisiin ja eh-toollisiin on syntynyt siitä, että lestadiolaiset katsovat kirkon etääntyneen Raamatun opetuk-sista ja osin sen myötä synty-neistä käytännön ongelmista. - Naispappeuden hyväk-syminen 30 vuotta sitten oli yksi askel kohti irtaantumista Raamatun ilmoituksesta. Nais-pappien lisääntyessä on ollut yhä vaikeampaa saada mies-pappien palveluksia esimerkiksi kastetilaisuuksiin. Esikoislestadiolaisten sanan-palvelijoiden kaste ei liitä lasta evankelisluterilaiseen seura- Esikoisten kirkkokritiikin taustalla naispappeaus.
Kirkonseutu | No 17 • 2016
To see the actual publication please follow the link above