100615

Kirkonseutu | No 17 • 2016

Kirkonseutu 1 6 7/2016 15.10.2016 Myönteiset kohtaamiset vähentävät ennakkoluuloja MTia-Maria Lehto yönteiset kohtaamiset arjessa ovat paras keino vähentää en-nakkoluuloja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Tätä painottavat Lahden us-kontojen välisessä työryhmässä toimivat Heikki Pelkonen, Hayrullah Evirken ja Jaana Hongisto. Pelkonen toimii työryhmän puheenjohtajana ja Launeen seurakunnan kirkkoherrana. Seurakuntayhtymän maahan-muuttajatyöntekijä Jaana Hon-gisto on työryhmän sihteeri. Hayrullah Evirken edustaa työryhmässä Lahden islamilaista kulttuuriyhdistystä. Uskontojen välinen työryhmä on toiminut Lahdessa vuodesta 2004 lähtien. Sen keskeinen teh-tävä on edistää rauhanomaista rinnakkaineloa eri uskontokun-tiin ja kulttuureihin kuuluvien välillä. Kuluneen vuoden aikana asia on noussut tärkeäksi tee-maksi pakolaistilanteen vuoksi. Lahdessa ilmapiiri kiristyi viime syksynä, mutta on alkanut rauhoittua. Uskontojen välinen työryhmä järjesti viime syksynä kynttiläkulkueen rauhan puo-lesta Lahden keskustassa ja työ-ryhmän edustajat vierailivat mm. vastaanottokeskuksissa. Jaana Hongisto kertoo, että nyt on ajankohtaista löytää maahanmuuttajille, kuten tur-vapaikanhakijoille ja pakolaisille mielekästä toimintaa, joka tukee kotoutumista ja jossa voi saada kontakteja kantasuomalaisiin. - Asiakkaani toivovat, että voisivat tehdä vaikkapa vapaaehtoistyötä. - Moni haluaa jättää taakseen kovat asiat, joita on kokenut. Ellei ole tekemistä, miettii koko ajan ikäviä asioita ja tarvitsee sen vuoksi lääkäriä, Hayrullah Evirken kuvaa. Nyt selvitetään parhaillaan, millaista vapaaehtoistyötä tur-vapaikanhakijoille ja pakolaisille voitaisiin tarjota. Hayrullah Evirken on kotoisin Turkista. Hän on asunut Suo-messa yli 20 vuotta. - Turkissa paras luokkatoverini oli kristitty ja istuimme samassa pulpetissa. Kotona ei koskaan ar-vosteltu muulla tavalla uskovia. Tämä antoi hyvän pohjan ”muurin murtamisen työlle”, jota Hayrullah Evirken on tehnyt Suomessa. Hänellä on kontakteja kantasuomalaisiin perheensä ja työnsä kautta, mutta eräs par-haita onnistumisen kokemuksia on naapurin kanssa syntynyt ystävyyssuhde. Hayrullah Evirken kertoo aiemmin käyneensä kouluissa kertomassa uskonnostaan ja on edelleen valmis tähän työhön. Islamilaisessa kulttuuriyhdistyk-sessä hän ohjeistaa maahanmuut-tajia, miten toimia Suomessa ja keiden viranomaisten puoleen voi kääntyä eri asioissa. Paastokuukausi ramadanin aikana yhdistys toimitti mm. ruokaa vastaanottokeskuksiin. Paaston aikana muslimit eivät syö päivisin, mutta auringon laskettua nautitaan juhla-ateria. Jaana Hongisto kertoo, että islamista ja vieraiden kulttuurien kohtaamisesta tarvitaan Suo-messa tietoa. Aihetta käsitteleviä tilaisuuksia on järjestetty Lahden seurakunnissa. Turvapaikanhakijoille ja kan-tasuomalaisille on järjestetty seu-rakunnissa mm. tutustumisiltoja ja turvapaikanhakijoille vierailuja esimerkiksi kirkkoihin. Terrorismi on yhteinen huoli, jonka pelko heijastuu ilmapiiriin. Hayrullah Evirken sanoo, ettei voi pitää terroristien toimintaa mitenkään islamin mukai-sena. Uskonnon opetuksella on tärkeä tehtävä lasten ja nuorten elämässä. - Koraanissa sanotaan, että joka tappaa yhden ihmisen, se on sama kuin tappaisi koko ihmis-kunnan. Tämä on painava kohta. Luojan silmissä olemme kaikki samanarvoisia. Heikki Pelkonen pohtii, että uskontoja käytetään hyväksi, kun ajetaan poliittisia ja taloudellisia päämääriä. Vastakkainasettelun luominen ja kärjistäminen voi olla joidenkin intresseissä. Pel-konen näkee velvollisuudekseen kristittynä nostaa esiin toisen-laisia ääniä. - Ihmisten pelko pitää myös ottaa vakavasti ja miettiä, miten vastata heidän huoleensa. Pelkonen jatkaa, että omalla rea-goinnillamme voimme ainakin jossain määrin ehkäistä radikalismia, sillä sen taustalla on mm. syrjäytymistä ja turhautumista. - Voimme pohtia, kohtaam-meko Suomeen tulleet tasave-roisina ja kohtelemmeko heitä oikeudenmukaisesti? Hayrullah Evirken sanoo, että Lähi-Idän terrori-iskut jäävät länsimaissa usein uutispi-mentoon. Hänen kantansa on, että asekauppaan pitää puuttua: Mikään terroristijärjestö ei voi toimia ilman aseita. Islamista ja kristinuskosta Heikki Pelkonen ja Hayrullah Evirken löytävät paljon yhteistä, vaikka keskeisiä eroja toki on. Molemmissa uskonnoissa yh-teiskunnan hyväksi toimiminen ja heikommassa asemassa olevien auttaminen on tärkeää. Uskon-toja yhdistävät myös monoteismi eli usko yhteen Jumalaan ja rukousperinteet. Kristityt perus-tavat uskonsa Raamattuun, mus-limit Koraaniin. Uskontojen välinen työryhmä tarjoaa mahdollisuuksia kes-kustella uskonnoista ja tutustua itselle vieraisiin uskontoihin ja kulttuureihin. Keskustelun avulla voidaan löytää yhteisiä asioita ja yhdistää voimia. Erojen kanssa opetellaan elämään, toista kun-nioittaen. Työryhmällä on sään-nöllisiä omia kokoontumisia ja se järjestää myös kaikille avoimia yleisötapahtumia. Lahden uskontojen väliseen työryhmään kuuluvat: Lahden adventtiseurakunta, Lahden Bahá’í – yhteisö, Lahden Bap-tistilähetys, Lahden Helluntai-seurakunta, Lahden islamilainen kulttuurikeskus, Lahden meto-distiseurakunta, Lahden ortodok-sinen seurakunta, Lahden seura-kuntayhtymä, Lahden Vapaaseu-rakunta, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, Katolinen Pyhän Ursulan seurakunta Kouvolasta. Diakonian katse vanhuksiin VANHENEMINEN Suomessa merkitsee uhan-alaisuutta ja altistaa turvattomuuden koke-mukselle, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi Kirkon diakonian päi-villä syyskuussa. Vanhuspalveluista aiotaan säästää ensi vuosikymmenellä lähes miljardi euroa vuodessa. - Vanhuspalvelut eivät tule riittämään kaikille. Minkä laatuista hyvinvointia tai huolenpitoa tällä tavoin saadaan aikaan? Mitä oikeasti on se kotihoiva, joka säästö-taulukossakin on pantu lainausmerkkeihin? piispa Kalliala kysyy. - Kirkon diakonian ensisijainen käyttö-tarve ei tulevaisuudessa ole enää suorassa auttamisessa, vaan välittämisen organi-soinnissa. Tämä tarkoittaa kansalaisaktii-visuuden, vapaaehtoistoiminnan ja seu-rakuntalaisvastuun yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. - Diakonia tuottaa turvallisuutta niille, jotka sen myötä tulevat autetuiksi. Tunne turvattomuudesta uhkaa nimenomaan van-huksia, jotka syystäkin epäilevät jäävänsä heitteille, sanoi Kalliala esimerkkinä siitä, miten diakonian voi vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen. Vähentäessään tai lieventäessään syrjäy-tymistä diakonia vähentää kokemusta ulko-puolisuudesta yhteiskunnassa ja vahvistaa siten yhteiskunnan koheesiota. Kirkon diakonian päivien aiheina olivat rauha ja turvallisuus sekä tulevaisuuden ennakointi. Päiville osallistui lähes tuhat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dia-koniatyöntekijää, luottamushenkilöä ja vapaaehtoista KUVA TIA-MARIA LEHTO Hayrullah Evirken, Jaana Hongisto ja Heikki Pelkonen kuuluvat Lahdessa toimivaan uskontojen väliseen työryhmään. Maahanmuuttajat tarvitsevat mielekästä tekemistä.


Kirkonseutu | No 17 • 2016
To see the actual publication please follow the link above