17.9.2016 Kirkonseutu 15/2016 7 Perheneuvoja Vieraudesta uuteen yhteyteen PARISUHTEEN toimimattomuuden huomaaminen ja ääneen sanominen on rohkea ja uskalias teko. Pitkässä parisuhteessa voidaan ajautua pikkuhiljaa etäämmäs toisistaan. Kaikki on päällisin puolin hyvin, mutta jotakin tuntuu puuttuvan. Tyh-jyyden tunne parisuhteessa johtuu siitä, että henkinen yhteys on ohentunut tai jopa katkennut. Sen myötä suhteesta kato-avat myös avoimuus ja läheisyys. Kokemus vieraudesta tulee siitä, ettei vuorovaikutus toimi. Puhumattomuus on tuhoavaa ja se etäännyttää puolisoita toisistaan. On hyvä puuttua asiaan mahdollisimman pian, sillä mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi on saada takaisin aitoja rakkauden tunteita. Parisuhteen parantaminen ja yhteyden löytäminen uudel-leen on mahdollista. Onnistumiseen tarvitaan se, että mo-lemmat osapuolet ovat tietoisia vieraudesta ja tyhjyydestä ja haluavat muutoksen. Muutos vaatii tilanteen avaamista. Puo-lisoilla voi olla eri käsitykset parisuhteen tilasta, parisuhteesta tai rakkaudesta. He joutuvat keskustelemaan, miten kokevat parisuhteensa ja mitä ovat valmiita tekemään, jotta suhde saa-taisiin toimivaksi. Muutos vaatii itsensä ja omien tunteidensa tutkimista. Itsetuntemuksen kautta tulee ymmärrys siitä, mistä oma olo, toiveet ja tarpeet kumpuavat. Läheisyyden ja avoimuuden uudelleen rakentaminen vaatii luottamusta. On uskallettava avautua puolisolle ja otettava riskejä. Omien tar-peiden tunnistaminen ja kertominen rikastuttaa, mutta tekee myös haavoittuvaksi. Parisuhde on paljolti etäisyyden ja läheisyyden säätelyä. Vaatimukset etäännyttävät entisestään, kun taas kaipauk-sesta kertominen jättää toiselle tilaa ja aikaa vastata omalla tavallaan ja ajallaan. Toista määrittävät tai syyttävät viestit taas saavat toisen puolustautumaan, hyökkäämään tai vetäy-tymään riidan pelossa. Molemmilla puolisoilla ei välttämättä ole samanlaista tarvetta keskusteluun ja läheisyyteen. Toisen tarpeita on opeteltava kunnioittamaan niin, että myös omat tarpeet täyttyvät. Tähän vaaditaan neuvottelukykyä, jousta-mista ja molempia tyydyttävä kompromissi. Toisen kunnioitus ja arvostus ovat lähtökohtia, kun lähdetään rakentamaan uudelleen luottamusta, kiintymystä ja läheisyyttä. Suhteessa tulee olla molemmille tilaa, aikaa ja luottamusta kasvaa omanlaiseksi, uudenlaiseksi yksilöksi. Kasvu ja roolin vaihto ovat hitaita prosesseja. Oleellista on, ettei pari pysähdy uuden elämänsä tyhjyyteen eikä takerru menneeseen, vaan kykenee katsomaan yhdessä eteenpäin löytäen yhteisen unelman, jota tavoitella. Parhaimmillaan löytynyt yhteys näkyy myös hengel-lisen elämän osa-alueella. Tuija Karvonen, perheneuvoja Virolaiset vieraat tutustuivat Kärkölässä mm. kirkkoon. Kirkossa kuultiin kanttori Lia Salumäen johdolla esiintynyttä Ridalan seurakunnan lauluryhmää. Kärkölä ja Ridala ovat ystäviä Markku Lehtinen Meillä on paljon yhteistä, Viron Ridalan seura-kunnan kirkko-herra Kullike Valk kiteyttää kokemuksensa yh-teydenpidosta ystävyysseurakunta Kärkölän kanssa. Ridalan ja Kärkölän seura-kunnat ovat pitäneet yhteyttä keskenään muutaman vuoden ajan. Kärkölästä on tehty matkoja Viroon ja heinäkuussa noin kym-menen hengen virolaisseurue pii-pahti pariksi päiväksi Kärkölään. - Suomalaisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, koska meillä on niin paljon yhteistä, aina kielestä alkaen, Kullike Valk toteaa. Vaikka suomenlahden mo-lemmin puolin luterilainen usko on sama ja kirkoilla on esimerkiksi runsaasti yhteisiä virsiä ja lauluja, niin on toki erojakin. Vaikka Kärkölän seurakunta ei suomalaisella mittapuulla arvioi-tuna ole kovinkaan iso, on Ridalan seurakunta selvästi pienempi. Jäseniä sillä on noin 450 ja työnte-kijöitä vain muutama. Kirkkoherra Valk toteaa, että seurakunnan toiminnassa vapaaeh-toiset ovat tärkeitä, mutta vapaa-ehtoisten joukko saisi olla nykyistä suurempi. Viron kirkon historiaa varjostaa toisen maailmansodan jälkeinen Neuvostoliiton miehitys, jolloin kirkon toimintamahdollisuudet olivat hyvin rajatut. Tuona ai-kana Virossa ehti kasvaa pari sukupolvea, joiden yhteys kirk-koon jäi vähäiseksi tai oikeastaan olemattomaksi. - Mooses selvisi erämaasta 40 vuodessa, mutta meillä meni miehityksen alla noin 50 vuotta, Kullike Valk tuumaa. Yhteisöllisyys yhdistää Kärkölän seurakunnan kirkkoherra Katja-Margit Takatalon mukaan yhteisöllisyys ja sen vaaliminen on koko ystävyystoiminnan ydin. Yhteyttä seurakunnat ovat pitäneet mm. tekemällä vierailuja puolin ja toisin. Esimerkiksi viime vuoden syksyllä kärköläläisiä oli paikalla, kun kirkkoherra Valk siu-nattiin virkaansa. Kanssakäyminen, kristittyjen välinen ystävyys ja yhteinen rukous luovat perustan seurakuntien yh-teydenpidolle. Lisäksi seurakunnat ovat kirjeenvaihdossa keskenään. Sen sijaan taloudellisen avun an-tamisella ei juuri ole merkitystä yhteistoiminnassa. Rukouksen tuli ONKO ihmisen mahdollista kuulla Jumalan puhe? Launeen kirkossa on sunnuntaina 25.9. rukoustapahtuma otsikolla Sy-tytä meissä rukouksen tuli. Päiväohjelmassa, joka alkaa kello14.30, Kari ja Mari Valkonen Kansan Raamattuseurasta pu-huvat rukouksesta Jumalana läsnäolona ja pohtivat, miten ih-minen kuulee Jumalan puheen. - Rukous on lahja, joka tuo meille turvallisuuden keskelle Kari ja Mari Valkonen elämän myrskyjä. Juuri nyt, kun maailma ympärillämme on suuressa murroksessa, tarvitsemme tätä Raamatun todellisuu-desta avautuvaa tulevaisuuden ja toivon sanomaa. Päiväohjelman jälkeen kello 18 alkaa Sanan ja rukouksen ilta. ➜ RUKOUSTAPAHTUMA LAUNEELLA Sytytä meissä rukouksen tuli 25.9. Launeen kirkko, Kari ja Mari Valkonen. klo 14.30 Rukous on Jumalan läsnäolon todellisuutta klo 16.00 Kahvi klo 16.30 Kuinka kuulen Jumalan puheen? klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta: Sytytä meissä rukouksen tuli, mukana lauluyhtye Isän ääni
Kirkonseutu | No 15 • 2016
To see the actual publication please follow the link above