Kirkonseutu 1 2 5/2016 17.9.2016 Kirkonseutu 15/2016 14. vuosikerta ISSN 1459-2363 Äänite 1237-9697 Julkaisija Asikkalan seurakunta, puh. (03) 876 6200, Heinolan seurakunta, puh. (03) 859 250, Hollolan seurakunta, puh. (03) 524 6600, Kärkölän seurakunta, puh. (03) 871 580, Lahden seurakuntayhtymä, puh. (03) 891 11, Päätoimittaja Maritta Roslakka, puh. 044 719 1250, maritta.roslakka@evl.fi Toimitussihteeri Laura Visapää, puh. 044 719 1293, laura.visapaa@evl.fi Toimitus Kirkkokatu 5, 4. krs., PL 84 15111 Lahti, lahti.viestinta@evl.fi Lahden seurakuntayhtymän ilmoitukset puh. 044 719 1247, fax (03) 783 0891, lahti.viestinta@evl.fi Seuraava lehti ilmestyy 1.10. Ilmoitusaineistot toimitettava 19.9. klo 12 mennessä Ilmoitusmyynti Paula Kontio, puh. 041 560 1138, kontio.paula@phnet.fi Taitto Mediatalo ESA Oy, Markkinointituotannot Painopaikka Mediatalo ESA Oy, Lahti Painosmäärä 83 000 kpl Jakelu Mediatalo ESA Oy Jakelupalautteet jakelupaivystys@mediataloesa.fi, puh. 03-7575 285 asikkalanseurakunta.fi | heinolanseurakunta.fi | hollolanseurakunta.fi | karkolanseurakunta.fi | lahdenseurakunnat.fi Kun pappisvirka on avautunut naisille, on pappeus tullut koko-naiseksi.” Tähän tapaan totesi äskettäin eläkkeel-le jäänyt lääninrovasti Matti Piispanen puheessaan, jonka hän piti Ristinkirkon kahviossa viikko sitten. Tilaisuudessa juhlittiin sitä, että kirkollis-kokous avasi pappisviran naisille vuonna 1986. Matti Piispasen lause pappisviran kokonaisuudesta sisältää ajatuksen siitä, että aiemmin pappeus ei ehkä toteutunut kokonaisuudessaan, vaan siitä puuttui jotakin. Myös muissa juhlapuheissa etenkin miehet kertoivat siitä, miten heidän mielestään naiset ovat tuoneet pappeuteen paljon uusia ulottuvuuksia, jotka aiemmin jäivät toteutumatta. Kahvitilaisuutta ennen vietettiin juhlamessua, jonka teemana oli kiitollisuus. Seurakuntalaisten kii-tollisuus siitä, että heitä palvelevat niin naiset kuin miehet, joilla on kutsumus papin tehtävään. Ja nais-pappien kiitollisuus siitä, että he ovat voineet seurata omaa kutsumustaan ja ko-keneet johdatusta pappina toimiessaan. Ja miespap-pien kiitollisuus siitä, että heillä on viisaita naisia työtovereinaan. Suomen evankelisluterilaisessa kir-kossa naiset ovat voineet toimia pappina kolmekymmentä vuotta. Tie pappisviran avaamiseen oli kivinen ja monelle raskas. Asiaa sananmukaisesti vatvottiin, kään-neltiin ja väänneltiin kymmeniä vuosia. Pappisviran avaamisesta naisille äänes-tettiin kirkolliskokouksessa peräti neljä kertaa. Tähän kiviseen tiehen viittasi juhla-messussa puheen pitänyt Ulla Kotinurmi. Puheensa lopuksi hän esitti kysymyksen: ”Onko joskus mahdollista, että yksittäi-nen ihminen tai kirkko omalla toiminnal-laan voi hidastaa Jumalan suunnitelman toteutumista?” Tähän ei ole helppo vastata. Ja asian mutkikkuutta lisää vielä se, että kirkossamme on edelleen tahoja, jotka eivät naispappeutta hyväksy. Lahdessa naispappeuden juhlavuosi on saanut todel-la hienon ja historiallisen lisävivahteen. Salpausselän seurakuntaan on valit-tu kirkkoherraksi Sari Kuirinlahti. Hän on ensimmäinen nainen, joka ryhtyy johtamaan seura-kuntaa Lahdessa. Onnittelut Salpaus-selälle ja kaikille pappis-naisille! Maritta Roslakka SUNNUNTAI 25.9. Rakkauden kaksoiskäsky Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 119:1-8, 5. Moos. 6:4-9, 1. Kor. 1:4-9, Matt. 22:34-40 Hyvä paimen | Odottaminen vaatii luottamusta KYNTTILÄT, pimenevät illat, kaulahuivi ja villasukat. Niitä minä syksyn lapsena olen odottanut. Syksyn lähesty-minen sai minut ajattelemaan mennyttä kesää ja kesä-lomaa ja samalla kaikkea sitä, mitä oikeastaan tuolloin odotin. Tajusin odottaneeni monia erilaisia, pieniä ja suuria asioita. Odotin laivan saapumista myrskysäällä satamaan, monta kertaa odotin ampiaisten joukkokatoa, odotin yhteistä aikaa perheen kanssa ja välillä taas omaa rauhaisaa hetkeä. Odotin äitiä suunnistusmetsästä, marjaan pääsyä, odotin ja odotan nyt sairaan ystävän tu-loksia lääkäristä ja parantumisesta. Kesän lopulla odotin myös kipeästi arjen ja koulun alkua. Mitä sinä odotit kesällä tai mitä odotat nyt syksyn pi-metessä? Oletko ehkä huomannut joskus jonottaessasi lattialla tekstin ”Odota tässä”? Me ihmiset odotamme eri asioita, odotuksemme muodostuvat oman elämänti-lanteemme mukaiseksi. Joku odottaa lapsen syntymää, toinen odottaa lomaa. Joku odottaa lääkärin luo pääsyä ja toinen sitä, että olisi jo seuraava päivä tai seuraava viikko. Joskus odotus on vaikeaa ja pitkää, emmekä ehkä jaksakaan odottaa. On hetkiä, jolloin tuntuu, ettei odottamistamme palkita ja meidät tai toiveemme on unohdettu. Odottaminen vaatii kärsivällisyyttä ja luotta-musta. Jesaja muistuttaa meitä kirjassaan: ”Muista, että minä olen sinut muovannut, sinä olet minun palvelijani, sinä et minulta unohdu.” Jokaiseen odottamisen hetkeen toivon siunausta ja luottamusta siihen, että me emme unohdu Häneltä, joka on meidät luonut. Anna-Mari Kaskisen, nuoren seurakunnan veisukirjas-takin löytyvän laulun sanoin: ”Siunausta elämääsi, rakas ystävä. Suojelusta matkallesi tänä päivänä. Siunausta poluillesi hetkeen jokaiseen. Varjelusta rakkaillesi, voimaa huomiseen. Rauha olkoon yllä pääsi, lämpö rakkauden, ympäröiköön elämääsi valo Kristuksen. Siunausta poluillesi hetkeen jokaiseen. Varjelusta rakkaillesi, voimaa huomiseen. Ilon sävel sisälläsi aina pulputkoon. Taivaan Isä johdattakoon tiesi aurinkoon. Siunausta poluillesi hetkeen jokaiseen. Varjelusta rakkaillesi, voimaa huomiseen.” Hanna-Leena Penttilä Rippikoulu- ja nuorisotyön pappi Hollolan seurakunta Pyhänseutu Pääkirjoitus Kokonainen pappeus TIMO PORTHAN SUNNUNTAI 18.9. Kristityn vapaus Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille. Liturginen väri: Vihreä Tekstit: Ps. 119:97-104, Jes. 44:21-23, Gal. 5:1-6, Luuk. 14:1-6 Virsi Nyt kuinka kiittäisimme, oi Herra, armosta ja kuinka näkisimme sen kyllin suurena! Ei armon avaruutta voi koskaan ymmärtää, ei suurta rakkautta voi sydän käsittää. Virsikirja 186:1
Kirkonseutu | No 15 • 2016
To see the actual publication please follow the link above