Kirkonseutu 1 6 5/2016 17.9.2016 Tuomasyhteyttä yli rajojen Kaija HJyrkkä ämeenkosken kappeliseura-kunta, entinen Hämeenkosken seurakunta, ja vi-rolainen Karulan seurakunta löy-sivät toisensa vuonna 1995. Siitä lähtien ystäväseurakunnat ovat harjoittaneet autuasta vaihto-kauppaa monissa eri muodoissa. Tänä keväänä Kauneimmat joululaulut -perinne sai jatkoa jumalanpalveluselämän vaihto-kaupassa, kun Karulan pienessä ja kauniissa kirkossa vietettiin en-simmäisen kerran tuomasmessua 22.5. Tuomasmessua lähtivät vie-mään eteläisen Viron pieneen Karulan seurakuntaan Hämeen-kosken kappeliseurakunnan ystävyyssseurakunta-aktiivit Leena ja Matti Kähäri, Marja ja Kalevi Hämäläinen, Pirjo ja Pentti Pohto, Hannu Sierna ja Lahdesta Kaija ja Seppo Jyrkkä. Ja kuula, linnulaulust on saanud tänukoor Hämeenkosken kanttori Johan- na Huovinen oli painattanut pienet tuomaslauluvihkoset, joista sekä Karulan kirkkokuoro että Hämeenkosken ystävyysseura-kunta- aktiivit harjoittelivat etu-käteen lauluja. Alttarit suunnitel-tiin myös etukäteen, ja Karulan seurakunnan naiset valmistivat kirkkokahville herkkuja. Lau-antaina kokoonnuttiin yhdessä kirkkoon harjoittelemaan, ja il-lalla kaikki oli valmista seuraavan päivän messuun. Aurinko lämmitti kirkon ki-viseinää, ja lintujen laulu saatteli kirkkoväen sunnuntaiaamuna messuun, joka alkoi yhteisellä taize-laululla: ”Te kaikki kansat tulkaa, nyt Herraa kiittämään!” Rukousjakson aikana Ka-rulan oma pappi Enno Tanilas ja Keski-Lahden tuomaspappi Kaija Jyrkkä voitelivat öljyllä, ja juuri eläkkeelle jäänyt Hämeen-kosken kappalainen Pentti Pohto johti seurakuntalaiset yhteiseen rukoukseen lukemattomien ru-kouspyyntöjen puolesta. Tämän jälkeen Tanilas piti pu-heen ja Jyrkkä valmisteli yhteisen ehtoollisaterian. Kirkko oli täynnä väkeä lap-sista ja nuorista vanhuksiin, ja kiitos Jumalan runsaista lahjoista nousi voimallisesti kohti taivasta, kun Suvivirsi laulettiin kaksin kielin. Messun jälkeen juotiin kirk-kokahvit ja istuttiin kiireettä yh-dessä kuulumisia vaihtaen. Me teimme sen yhdessä Maakuntansa ensimmäinen tuomasmessu Karulan kirkossa valmisteltiin ja tehtiin yhdessä, vaikka välimatka virolaisten Tuomasmessun pitivät Karulan kirkossa Kaija Jyrkkä ja Enno Tanilas. ja suomalaisten messun val-mistelijoiden sekä toteuttajien välillä oli satoja kilometrejä. Tuomaslaulut tulivat tutuiksi, ja niin iloisiksi ne koettiin, että odotettavissa on tuomaslauluja tulevaisuudessakin Karulan jumalanpalveluselämässä. - Me teimme tämän yhdessä ja me teemme tämän uudestaan, sanoivat monet seurakuntalaiset hymyillen omalle papilleen lähti-essään kirkosta. Tuomasmessu otti välittö-myydellään ja myös koskettavuu-dellaan paikkansa karulalaisten sydämissä ja taisi myös löytää kodin Karulan seurakunnassa. LEENA K ÄHÄRI Radio on Suomen suurin ”kirkko” SUOMEN Lähetysseuran RADIOJUMALANPALVELUS kerää viikoittain lähes 200 000 kuulijaa ja muodostaa näin Suomen suurimman jumalanpalvelusyhteisön. Syys-kuusta 2010 lähtien radiojumalanpalvelukset on voinut kuunnella myös Yle Areenassa. Radiojumalanpalvelus täytti pyöreät 90 vuotta 12.9. Se on pisimpään Ylen ohjel-mistossa jatkunut ohjelma. Ensimmäinen jumalanpalvelus radioitiin Tampereen tuo-miokirkosta, vain kolme päivää Yleisradion lä-hetystoiminnan alkamisesta. Samana päivänä lähetettiin myös ruotsinkielinen jumalanpal-velus Helsingistä Johanneksenkirkosta. Hartauksien tuottaminen kuuluu Ylen la-kisääteisiin julkisen palvelun tehtäviin. Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapalvelut tuottaa jumalanpalvelukset ja kouluttaa radiossa saar-naavia pappeja yhdessä Kirkon koulutuskes-kuksen ja Ylen radiotekniikan kanssa. ”Radiojumalanpalvelus on joka sunnuntai tuonut suomalaisille mahdollisuuden osal-listua jumalanpalvelukseen, olivat he sitten kotona, matkalla tai vaikkapa ulkomailla, Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares muistuttaa. vuotuinen Tasaus-kampanja puhuu tänä syksynä maat-tomuudesta, koska kehi-tysmaissa maattomuus aiheuttaa köyhyyttä, nälkää, pakolaisuutta ja turvatto-muutta. Suuri osa kehitys-maiden köyhistä on riippu-vaisia maataloudesta. Maasta saadaan ruoka ja toimeentulo perheelle. Maan voi kuitenkin menettää esimerkiksi kon-fliktin, luonnonkatastrofin tai suuryritysten tekemien maakaappausten vuoksi. Myös puutteellinen ja syrjivä lainsäädäntö voi vaikuttaa esimerkiksi naisten oikeuteen omistaa maata. Valtaosa maailman köy-histä asuu maaseudulla. Oma maapala mahdollistaisi heille omavaraisen elämän ja toi-meentulon, mutta noin puo-lella heistä ei ole käytössään lainkaan tai riittävästi maata. Maattomuutta aiheuttavat esimerkiksi konfliktit, riittä-mätön tai syrjivä lainsäädäntö, suuryritysten tekemät maa-kaappaukset ja ympäristöka-tastrofit. Maattomuus vaa-rantaa ihmisten toimeentulon ja omavaraisuuden ja aihe-uttaa köyhyyttä, nälkää, pako-laisuutta ja turvattomuutta. Maattomuus ajaa ihmisiä maaorjiksi ja palkattomaan pakkotyöhön. Esimerkiksi Kolumbiassa yli 50 vuotta kestänyt kon-flikti on pakottanut yli kuusi miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Suuri osa pakolaisista on pienviljelijöitä, joille kodin ja viljelysmaan menettäminen tarkoittaa elannon menettä-mistä. Pienviljelijät kärsivät myös maakaappauksista: konfliktin aikana on anastettu laittomasti noin kahdeksan miljoonaa hehtaaria maata. Rauhansopimus Kolumbian hallituksen ja FARC-sissi-ryhmän välillä allekirjoitettiin elokuussa 2016. Maakysymys oli yksi sopimusta edeltä-neiden rauhanneuvottelujen keskeisimmistä kysymyksistä. Lähetysseura tukee Kolum-bian maattomia kumppaninsa Luterilaisen Maailmanliiton kautta. Etelä-Afrikassa apartheidin jäljet ovat vielä selvästi nähtä-vissä. Erityisesti maanomistus on maan suurimpia kipupis-teitä. Vuoden 1913 maalaki hääti mustat mailtaan ja määräsi noin 90 prosenttia maasta valkoisten omistuk-seen. Rotuerottelun päätyttyä hallituksen tavoitteena on ollut palauttaa maita mustille. Edistys on kuitenkin ollut hidasta, ja valtaosa maasta on edelleen valkoisen vähem-mistön omistuksessa. Lähetysseuran eteläafrik-kalainen kumppani KwaZulu- Natalin kristillinen neuvosto (KZNCC) rakentaa sovintoa ja keskusteluyhteyttä valkoisten maanomistajien ja maatto-mien mustien välille. Juuri kirkoilla on dialogin käynnis-tämisessä onnistumisen edel-lytyksiä, sillä Etelä-Afrikassa sekä valkoiset että mustat käyvät ahkerasti kirkossa ja pappeja kuunnellaan. Tasaus-keräyksen tuotolla tuetaan maattomia ja ennal-taehkäistään maattomuutta Lähetysseuran työssä eri puo-lilla maailmaa. Tasaus-päivää vietetään syyspäiväntasa-uksen aikaan 22.9. Suomen Lähetysseura Tasaus tukee kehitysmaiden maattomia Tuomasmessu otti paikkansa myös Karulassa.
Kirkonseutu | No 15 • 2016
To see the actual publication please follow the link above