8 ADVOK A AT TI / 2-2018 ajassa
Välimiesmenettelylaki
kaipaa uudistuksia
Laki pitäisi saada ajan tasalle, jotta Suomi olisi houkutteleva
vaihtoehto kansainvälisille välimiesmenettelyille.
Laki välimiesmenettelystä (VML) tulisi saada vastaamaan niitä
parhaita kansainvälisiä käytäntöjä, jotka ilmenevät UNCITRALin
mallilaista.
– Ulkomaiset käyttäjät eivät lähde perehtymään kansainvälisistä
käytännöistä poikkeavan kansallisen lain ominaispiirteisiin,
toteaa Keskuskauppakamarin johtaja Heidi Merikalla-Teir.
Lain uudistamisesta ja välimiesmenettelyiden määrän lisääntymisestä
olisi monenlaista hyötyä.
– Ne toisivat töitä asianajo- ja asiantuntijapalveluiden tarjoajille, mutta
elinkeinoelämä hyötyisi välimiesmenettelyistä laajemminkin. Myös
valtio saisi lisää verotuloja, Merikalla-Teir sanoo.
Jos tuomioistuimiin soveltumattomia riitoja ratkaistaisiin välimiesmenettelyssä,
tuomioistuinlaitoksen resursseja ja kustannuksia säästyisi.
Osa suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisen käytännön eroista
herättää ulkomaisissa yrityksissä ja välimiesmenettelyjuristeissa epäluottamusta.
Esimerkiksi välimiesmenettelylain mitättömyyssäännökset ovat kansainvälisesti
poikkeuksellisia ja yksi suurimmista syistä siihen, ettei Suomea
pidetä houkuttelevana paikkana kansainvälisille välimiesmenettelyille.
– Ne antavat välimiesmenettelyn hävinneelle asianosaiselle mahdollisuuden
nostaa välitystuomion mitättömyyttä koskevan vahvistuskanteen
ilman aikarajoja, eli jopa vuosia välitystuomion antamisen jälkeen.
Toisaalta laista myös puuttuu tärkeitä säännöksiä, kuten säännös välimiesoikeuden
määräämistä turvaamistoimista.
– Yleisillä tuomioistuimilla on toimivalta antaa turvaamistoimimääräyksiä
myös välimiesmenettelyn yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Välimiesmenettelystä sopiessaan osapuolet ovat usein nimenomaan
halunneet luopua vetoamasta kansallisiin tuomioistuimiin välimiesmenettelyn
vaihtoehtona, Merikalla-Teir perustelee.
TEKSTI SARI ALHAVA // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
”Osa suomalaisen lainsäädännön ja kansainvälisen
käytännön eroista herättää epäluottamusta.”
MEDIARYHMÄ TIEDOTTAA
TUOMIOISTUIMEN TOIMINNASTA
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS on aloittanut ensimmäisenä
tuomioistuimena Suomessa laajennetun yhteistyön median
kanssa.
Mediaryhmän vastuutuomarit antavat toimittajille tarpeen
mukaan haastatteluja ja taustatietoa tuomioistuimen
toiminnasta.
– Suomessa on ammattitaitoisia oikeustoimittajia, joiden
kanssa on helppo työskennellä. Etenkin monimutkaisissa
tapauksissa on kuitenkin hyvä, jos toimittaja voi myös
kääntyä asiantuntevan tuomarin puoleen, toteaa laamanni
Tuomas Nurmi.
Mediaryhmän toiminta on Suomessa uraauurtavaa. Mediasuhteiden
vastuutuomarit ovat varautuneet antamaan
haastatteluja medialle ja osallistumaan julkiseen keskusteluun
oikeuslaitoksen toiminnasta. Toiminnan toivotaan
helpottavan sekä toimittajien työtä että lisäävän yleistä
tietämystä tuomioistuinten toiminnasta.
Ryhmään kuuluu laamanni Nurmen lisäksi kaksi mediasuhteiden
vastuutuomaria ja käräjäoikeuden tiedottaja.
Samankaltaisia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa,
Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa.
SÄÄSTYVÄT RAHAT
TUOMIOISTUINLAITOKSEN
KÄYTTÖÖN
TUOMIOISTUINTEN rajallisia resursseja pyritään saamaan
käyttöön entistä tarkoituksenmukaisemmin.
Oikeusministeri Antti Häkkänen esitteli helmikuussa eduskunnalle
lakiesityksen oikeudenkäyntien tehostamisesta.
Lakiesitys sisältää useita keinoja, joilla oikeusprosesseja
pyritään sujuvoittamaan.
Hallitus esittää esimerkiksi joustoa tuomioistuinten ratkaisukokoonpanoja
koskeviin säännöksiin. Toteutuessaan
laki lisäisi tuomioistuimen harkintavaltaa sen suhteen,
milloin kokoonpano voi olla kevyempi. Videoyhteyden
käyttöä lisäämällä voitaisiin vähentää oikeudenkäyntien
osapuolten matkustamista ja syytetyn poissaolosta johtuvat
istuntojen peruuntumiset vähenisivät lieventämällä
syytetyn läsnäolovelvollisuutta.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola toteaa
liiton kannattavan kaikkea joustavoittamista.
– Suomalaisen oikeudenkäytön suurin ongelma on,
että niin riita- kuin rikosasiaprosessit kestävät aivan liian
kauan, Ruohola sanoo.
Hän painottaa, ettei joustolla säästyvää rahaa pidä ottaa
tuomioistuinlaitokselta pois, vaan se tulee ohjata vaativampiin
käsittelyihin. Liiton mukaan kolmen tuomarin kokoonpanoja
pitäisi käyttää nykyistä enemmän käräjäoikeudessa
käsiteltävissä laajoissa riita-asioissa.
Asianajajaliiton mukaan nopeammissa oikeuskäsittelyissä
on kyse paitsi oikeussuojasta ja -turvasta, myös kilpailukyvystä.
Ruoholan mukaan vuosia kestävät riita- ja lupa-asiaprosessit
heikentävät yritystoiminnan edellytyksiä. Hänen
mukaansa valtion tulisi huomioida myös tämä näkökulma.
– Koko tuomioistuinlaitos ja oikeusapu käsittävät alle
prosentin valtion budjetista. Pieni kustannussäästö siitä prosentista
ei vaikuttaisi budjettiin, mutta sen pienen säästön
harkitummalla käytöllä voitaisiin vaikuttaa kilpailukykyyn.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL