ajassa
ADVOK A AT T I / 2-2 018 13
Susanna Taskinen
pelaa vapaa-ajallaan
tennistä.
Tennis voittaa työhuolet
Asianajaja Susanna Taskiselta kiellettiin lapsena tenniksen
pelaaminen. Nyt se on hänen rakkain harrastuksensa ja tehokkain
tapa irtautua työasioista.
”Harrastin lapsena pianonsoittoa ja olisin halunnut
kokeilla myös tennistä. Siihen aikaan kuitenkin
vallitsi käsitys, että tennis jäykistää ranteet. Niinpä
pianonsoiton opettajani kielsi minulta tenniksen.
Kolmisen vuotta sitten lapseni alkoi pelata tennistä.
Minua ei houkuttanut katsella kentän laidalla viikosta toiseen,
joten kysyin valmentajalta aikuisvalmennusryhmästä. Ne olivat kuulemma
täynnä, mutta neljällä pelaajalla saataisiin uusi ryhmä aloittamaan.
Soitin siltä istumalta kolmelle kaverilleni ja houkuttelin heidät mukaan.
Aloitimme tenniksen heti seuraavalla viikolla.
Minulla on kilpatanssitausta, joten olen tottunut urheilemaan tuntikausia
päivittäin. Pehmopallon lyöminen kerran viikossa tuntui lähinnä
kiusaamiselta, joten lisäsin nopeasti harjoitusmääriä. Nykyisin pelaan
neljä kertaa viikossa.
Hoidan asianajajana muiden toimeksiantojen ohella perhe- ja lapsiasioita,
jotka ovat ajoittain henkisesti raskaita. Kun otan mailan käteen,
työ- ja kotiasiat unohtuvat saman tien. Se toimii joka kerta!
Olen ilokseni huomannut, että monet naiset ovat innostuneet viime
vuosina tenniksestä. Kivaa, etten ole ainoa lajiin hurahtanut.
Minulle ei ole tärkeää voittaa pistettä, vaan haluan ennen kaikkea
kehittää tekniikkaani. Parasta on se tunne, kun saa pallon lähtemään
oikein.”
TEKSTI SARI ALHAVA // KUVA 123RF
LAIN LUKU
62 800
YHTEYDENOTTOA
RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEEN 2017
HENGÄ SDYSTAUKO
UUDISTUS HEIKENSI OIKEUSAVUN
SAATAVUUTTA BELGIASSA
BELGIASSA asianajajat ovat nousseet vastustamaan vuonna
2016 tehtyä oikeusapu-uudistusta. Heidän mukaansa se
vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia saada ilmaista oikeusapua
ja on siis vastoin maan perustuslakia sekä Euroopan
ihmisoikeussopimusta, joiden mukaan oikeusapu kuuluu
ihmisarvoiseen kohteluun.
Uudistus asetti kaikille oikeusavun käyttäjille hallintomaksun,
joka alkaa 50 eurosta ja kasvaa 30 eurolla jokaisen
käsittelykerran myötä. Maksusta on edelleen mahdollista
vapautua, mutta se edellyttää monisyisempää todistelua
kuin aiemmin.
Oikeusavustajalle maksettavasta korvauksesta ei liioin
ole selkeää ohjeistusta, minkä vuoksi monet belgialaiset
asianajajat eivät enää ota oikeusapujuttuja hoidettavakseen.
Uudistus onkin vähentänyt oikeusavun käyttöä Belgiassa
30 prosenttia.
Asianajajaliiton rikosprosessiasiantuntijaryhmän puheenjohtaja
Jussi Sarvikiven mukaan myös Suomessa oikeusavun
palkkiotaso laahaa siinä määrin perässä, etteivät
kokeneemmat asianajajat välttämättä tahdo tarjota oikeusapua.
Oikeusavusta maksettavat palkkiot vaihtelevat
tuomioistuimen harkinnan mukaan ja jäävät usein puoleen
keskimääräisistä taksoista.
Oikeusavun hakeminen on kuitenkin eurooppalaisessa
vertailussa helppoa eikä oikeusprosessiin lähteminen yleensä
kaadu oikeusavun saatavuuteen.
– Kuluvastuut sen sijaan voivat olla vähävaraiselle pelottavia,
Sarvikivi toteaa.
Asianajajaliitto esitti alkuvuodesta julkisen oikeusapujärjestelmän
laajaa uudistamista. Kyse ei ole palvelujen
käyttäjiltä perittävistä maksuista, vaan oikeusavun käytöstä
laajemmin: liiton mukaan julkista oikeusapua tulisi voida
käyttää myös muihin kuin oikeudenkäyntiasioihin, jolloin
oikeuteen päädyttäisiin harvemmin.
Liiton teettämän selvityksen mukaan valtion tuottamien
palveluiden kustannukset ovat suuremmat kuin yksityiselle
avustajalle maksettava korvaus. Liiton mukaan julkista
oikeusapua tulisikin tarjota yksityiseltä puolelta nykyistä
laajemmin.
Suomessa pienituloinen voi saada kokonaan valtion kustantamaa
oikeusapua. Muut maksavat julkisesta oikeusavusta
70 euron oikeusapumaksun ja käyttövarojensa mukaan
määräytyvän omavastuuosuuden.
TEKSTI HANNA KAUPPINEN