ajassa
14 ADVOK A AT TI / 2-2018
Väitös: Kesti sata vuotta tunnustaa
asianajajan asema puolustuksessa
ASIANAJAJA Markku Fredmanin oikeustieteellinen väitöskirja
käsittelee puolustajan roolin kehitystä Suomessa
1980-luvulta nykypäivään.
Sen lähtökohtana on jo 1800-luvun lopulla esitetty ajatus,
että maahan pitäisi saada kunnolliset asiansa osaavat
syyttäjät sekä asianajajat ja että poliisin toiminnan pitää
luotettavasti tukea oikeuden toteutumista.
– Kesti sata vuotta, että uudistus toteutettiin, Fredman
toteaa.
Hän viittaa vuonna 2013 voimaan tulleeseen lupalakimiesjärjestelmään,
jonka perusteella nykyään vain luvan
saaneet oikeudenkäyntiavustajat voivat edustaa päämiestä
tuomioistuimessa. Sitä ennen jo vuonna 2001 maallikkoavustaminen
kiellettiin ja määrättiin, että avustajan pitää
olla koulutukseltaan juristi.
– Jo 1890-luvulla esitettiin, että oikeudessa pitää olla asiansa
osaava asianajaja. Eli sata vuotta sitten tunnustettiin, että
asianajajan ammattitaitoa tarvitaan, vaikka silloin oikeuden
toteutuminen oli vielä lähinnä tuomarin selvittelyn varassa.
Kehityksen jarruna ovat olleet esimerkiksi poliittisen
vasemmiston ja maakuntien ihmisten ajatukset siitä, että
asianajajat edustavat porvarillista kaupunkilaista näkemystä.
– Maaseudulla kihlakunnanoikeuksissa oli lautakunnat,
ja niiden jäsenet olivat alueen merkkihenkilöitä. Ajateltiin,
että asiat hoituvat paremmin ilman, että asianajajat tulevat
hösäämään heidän tontilleen, Fredman kertoo.
Vastustus jatkui jopa 1980-luvulle asti ja vielä vuonna
1997 putkahti esiin näkemys, että kenen tahansa pitäisi
voida avustaa oikeudenkäynnissä.
– Eduskunta hylkäsi silloin esityksen, jonka mukaan
julkista oikeusapua olisi voinut antaa vain asianajaja tai
asianajotoimiston avustava juristi tai erityisestä syystä muu
juristi, Fredman toteaa.
– Sellainen ajatus on ollut pitkään vallalla, että jokaisen
pitää voida valita itselleen avustaja, oli tämä sitten juristi,
asianajaja tai maallikko. Tämä ei kuitenkaan ole eduksi
epäillyn ja syytetyn oikeudenmukaiselle puolustukselle.
Väitöskirjassaan Fredman antaa esimerkkejä siitä, ettei
oikeuden toteutumiseen aina tarvita tuomioistuinta vaan
oikeusprosessia voidaan Suomessa kehittää ammattimaisen
asianajajakunnan varaan.
– Esimerkiksi syyteneuvottelu olisi ollut mahdoton ajatus
ilman mahdollisuutta saada apua ammattitaitoiselta puolustajalta,
joka hoitaa neuvottelut syyttäjän kanssa.
Markku Fredman väittelee Turussa 19.5.2018 aiheesta
Puolustajan rooli – rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan
roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL
PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA T YÖSTÄ //
TEKSTI HEIDI ENNE L AU S UNN O I S TA
MAAHANMUUTTOVIRASTOLLE ESITETTY
TURVATOIMILAKI SYRJII ULKOMAALAISTAUSTAISIA
Sisäministeriölle antamassaan
ASIANAJAJALIITON
LAUSUNTOJA
lausunnossa Asianajajaliitto huomauttaa,
että hallituksen esitys
on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuussäännösten
kanssa.
– Vastaavia turvallisuussäännöksiä koskevia
lakeja ei ole esitetty säädettäväksi muiden
keskusvirastojen osalta, mikä viittaisi
siihen, että esityksellä pyritään asettamaan
ulkomaalaistaustaiset asiakkaat eri asemaan
syntyperäisten suomalaisten kanssa, toteaa
lausunnon laatinut asianajaja Pekka Ylikoski.
Asianajajaliitto kannattaa esitystä järjestyksenvalvojille
annettavasta oikeudesta
suorittaa turvatarkastuksia, mutta esitystä
tulisi täsmentää siten, että turvatarkastusten
kohteiden oikeusturva ja hyvä hallinto
toteutuu. Se, että tulijan henkilöllisyyttä ei
pystytä aukottomasti todentamaan, ei saa
estää hänen asiansa hoitamista ja oikeusturvan
toteutumista.
– Henkilöllisyyden todistaminen on
ulkomaalaisille vaikeaa, koska heillä ei
useimmiten ole voimassa olevaa kotimaansa
passia tai muuta virallista henkilöllisyystodistusta.
Tulijan henkilöllisyys pitäisikin
voida todentaa joko asiakirjojen tai muun
tilanteessa saadun tiedon perusteella, Ylikoski
toteaa.
13.3.
Tilintarkastustyöryhmän muistio
7.3.
Osinkojen lähdeverotuksen muuttaminen
26.2.
Korkovähennysrajoitusta koskeva
HE-luonnos
23.2.
HE-luonnos laeiksi turvatoimista
Maahanmuuttovirastossa
20.2.
Luonnos Verohallinnon ohjeeksi vakuutuskorvausten
ilmoittamiseksi perintöverotukseen
Asianajajaliiton mielestä Maahanmuuttoviraston turvallisuustoiminnan
järjestämisestä ei tarvitsisi säätää erillisellä lailla, vaan siellä asioivien ja toimivien
henkilöiden turvallisuudesta kyettäisiin huolehtimaan riittävällä tasolla jo nykyisillä
valtuuksilla tai laajentamalla voimassa olevaa turvallisuusalan yleislainsäädäntöä.