17
Rakennekalkki, kipsi ja kuitu ̶
maanparannusaineiden käyttö
ja hyödyt vesiensuojelussa
-webinaari 8.12.2021
Viljelijä, oletko kiinnostunut käyttämään
maanparannusaineita pellollasi? Tule
kuulemaan käytännön vinkkejä rakennekalkin,
kipsin ja kuidun käytöstä sekä uusimpia
tutkimustuloksia niiden vaikutuksista maan
rakenteeseen ja valumavesien laatuun.
Katso tarkempaa tietoa tilaisuudesta KUITUhankkeen
sivuilta (www.luke.fi/kuitu).
Markkinoilla olevat tuotteet vaihtelevat suuresti juuri aktiivisen kalkin
määrän osalta. Kalkkistabiloitu kuitu nostaa maan pH:ta, mutta myös
muilla maanparannuskuiduilla on todettu olevan pH:ta nostava
vaikutus. Rakennekalkki ja kipsi sisältävät kalsiumia, jolloin kannattaa
laskea lohkon Ca/Mg-suhde. Savimailla suhde olisi hyvä olla 8. Jos
magnesiumia on enemmän suhteessa kalsiumiin, maan mururakenne
saattaa heiketä. Kipsi sisältää myös rikkiä, joka on kasviravinne. Jos
viljavuusanalyysissä pystyy valitsemaan määritykseen rikin natriumin
sijaan, kannattaa valita rikki. Tällöin saa tietoa lohkon mahdollisesta
rikin tarpeesta.
Kysy myyjältä tuotteen tarkentavat tiedot
Maanparannusaineista kannattaa aina pyytää tarjous kauppiailta ja
huomioida hinnassa myös levityksen mahdollisuus. Rakennekalkkia
käsiteltäessä on oltava tarkkana, sillä poltettu ja sammutettu kalkki
ovat hengitysteitä, ihoa ja silmiä ärsyttäviä yhdisteitä. Myyjältä voi
kysyä kalkkituotteen neutralointikyvystä, sillä se kertoo, miten paljon
tuotetta tarvitaan nostamaan maan pH halutulle tasolle.
Maanparannuskuituja levitetään suuria määriä (noin 40 t/ha),
joten jos itsellä ei ole kuivalannanlevityskalustoa, kannattaa pyytää
tarjous tuotteen levityksestä. Markkinoilla on erilaisia kuituja.
Ravinnekuitu sisältää nimensä mukaisesti ravinteita, nollakuitu taas
ei. Ravinnekuitu voi olla kompostoitua tai kalkkistabiloitua. Näillä
ominaisuuksilla on merkitystä siihen, kuinka paljon tuotetta voidaan
levittää sekä miten se vaikuttaa maan rakenteeseen ja satokasvin
ravinteiden saantiin.
Maanparannusaineen levityksessä huomioitavia asioita
Rakennekalkin levityksessä tärkeintä on levittää kalkki kuivissa
olosuhteissa ja levityksen jälkeen rakennekalkki tulee muokata
mahdollisimman pian, alle 48 h levityksestä ja tarvittaessa kahteen
kertaan. Rakennekalkitusta ei kannata suorittaa, jos levitys- ja muokkausolosuhteet
eivät ole suotuisat. Näin taataan paras vaikutus maan
murustuvuuteen. Rakennekalkki ja kipsi eivät ole luomukelpoisia.
Järvien valuma-alueen pelloille ei ole suositeltavaa levittää kipsiä sen
sisältämän sulfaatin takia.
Ravinnekuidun levityksessä tulee huomioida lannoitusvaikutus.
Syksyllä ravinnekuitua levitettäessä liukoisen typen lannoitusmäärä saa
olla syysviljoille 30 kg ja sängelle 35 kg hehtaarille. Levityksen ja kylvön
väliin kannattaa jättää parin viikon väli. Kuidun sisältämästä fosforista
otetaan lannoituksessa huomioon 60 %. Nollakuitua käytettäessä
kannattaa huomioida tuotteen vähäravinteisuus seuraavan satokasvin
typpilannoituksessa. Kuidun mukana tulee pieni määrä kadmiumia,
mikä merkitään lohkokirjanpitoon. Kuitu tulee muokata levityksestä
vuorokauden kuluessa maahan.
Avain kestävään peltomaan kasvukunnon paranemiseen
löytyy kokonaisuudesta
Maanparannusaineet eivät ole kuitenkaan mitään ”hokkus pokkus”
keinoja saada maan kasvukunto kohdilleen. Kestävä parannus
kasvukunnossa tapahtuu hiljalleen monen toimen kautta. Tärkeintä on
miettiä pellolla toteutettavia toimia kokonaisuutena lähtien liikkeelle
pellon vesitalouden toimivuudesta ja viljelykierron monipuolistamisen
mahdollisuuksista.
Ruoantuotannossa yhä useampi pelto on vuokrapeltoa, joten
niidenkin kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Pitkät vuokrasopimukset
innostavat vuokralaisia tekemään kunnostustoimia
vuokraamillaan peltolohkoilla. Maanparannusaineiden käyttö on yksi
mahdollisuus muiden toimien joukossa. Vuokranantajan on kuitenkin
syytä tiedostaa maanparannusaineiden hinta ja huomioida tämä
vuokrasopimuksessa, sillä samalla vuokraaja ylläpitää vuokranantajan
pääomaa. ■
JANNE HEIKKINEN, KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
KUVA: PEKKA KARPPINEN
/kuitu)
