TATSI RY:n puheenjohtajana toimii
PAM:n edunvalvontajohtaja Jaana
Ylitalo. Kysyimme Jaanan
mietteitä Tatsin toiminnasta ja
suomalaisesta työelämästä.
Miten päädyit Tatsi ry:n
puheenjohtajaksi?
Olen tehnyt monenlaisia töitä
ammattiliitossa. Viime aikoina en ole
vastannut työttömyyteen liittyvistä
asioista, mutta olen johtanut
edunvalvontaa. Olen myös palvelualojen
työttömyyskassan puheenjohtaja. Olen
ollut Tatsin edeltäjässä Työtahti ry:ssä
töissä 1990-luvun alkupuolella. Olin
työntekijänä nuorten työttömien
työllistämisprojektissa. Sitä kautta sitten
kulkeuduin mukaan – taustalla on siis
vanha lukkarinrakkaus. Minua kysyttiin
ehdolle puheenjohtajaksi, lähdin ja
minut valittiin.
Mikä puheenjohtajan tehtävässä on
mielekästä tai innostavaa?
Mielekkäintä on se, että tässä pääsee
mukaan sellaisiin hankkeisiin ja
kohtaamisiin, joissa käytännön
tekemisellä voi vaikuttaa ihmisten
mahdollisuuksiin työllistyä tai nostaa
omaa lisäarvoaan markkinoilla. Tatsin
projektit ovat todella monipuolisia. Ne
voivat olla koulutusta oman osaamisen
lisäämiseksi. Täysin toisenlaista
toimintaa on vaikkapa Valtaajat-projekti,
jossa nuoria ihmisiä on haettu mukaan
arkiseen tekemiseen ja heille on saatu
työskentelyvalmiuksia. Olen oppinut
itsekin ymmärtämään entistä paremmin,
miten monenlaisissa eri elämänvaiheissa
ihmisiä on siirtymässä työstä työhön.
Silloin tuen suhteenkaan ei ole vain yhtä
ratkaisua, vaan eri ihmisten tuki vaatii
paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Mitä Tatsin toimintaa pidät erityisesti
tärkeänä vielä lisätä tai kehittää?
Meillä on nyt jo tosiaan monia hyviä
toimintatapoja. Mutta vielä tulee
kehittää erityisesti ammattiliittojen
jäsenille tarjottavia toimintamuotoja.
Tatsihan on nimensä mukaisesti
ammattiliittojen työttömien
jäsenten tukiyhdistys. Liitoille
annettu lupaus toimintaan
liittyen tulee siis toteutua. Tämä
tarkoittaa, että käytännön
koulutuksia, tapaamisia ja
kurssituksia tulee saada vielä
lisää. Tämän lisäksi voidaan
kehittää tutkimusta
yhteistyössä
tutkimusorganisaatioiden
kanssa. Tässä mielessä pää on
hyvin jo avattu. Tutkimuksen
myötä saadaan perusteluja, miksi
työttömille tarvitaan mahdollisuuksia
osallistua. Lisäksi kiinnittäisin huomiota
Tatsin rooliin edunvalvojana.
Edunvalvonnassa on luontevaa toimia
ammattiliittojen kanssa yhteistyössä.
Mitä toivoisit valtion tekevän
erityisesti tulevalla vaalikaudella
työllisyyden edistämiseksi?
Kolme asiaa tulee selkeästi mieleeni.
Ensinnäkin, työttömyysturva tulee
vähintään ylläpitää. Työttömyysturvan
taso ei ole mitenkään hyvä. Tähän
liittyen niin kutsuttu aktiivimalli tulee
purkaa. Se ei ole kannustanut
työllistämiseen ja työllistymiseen, vaan
ovat toimineet lähinnä
työttömyysturvan leikkureina. Toiseksi,
työttömien palvelut täytyy saada
paremmalle tasolla. Onneksi sote- ja
maakuntauudistukset eivät menneet
eteenpäin tällä vaalikaudella. Niiden
riskinä olisi ollut heikentää palveluita
entisestään. Tarvitaan parempi malli,
jossa työttömät saavat itselleen sopivinta
moniammatillista palvelua.
Kolmanneksi, yhteiskunnan tulee hoitaa
aktiivista roolia työn ja tekijän
kohtauttamiseksi. Erityisesti
työnhakijoita tulisi aktiivisesti ohjata
koulutukseen tai töihin. Nykyhallitus on
lähinnä mennyt toiseen suuntaan:
työttömiä seurataan ja työttömyysturvaa
leikataan. Tällöin yhteiskunta on
passiivisessa roolissa,
eikä kannustavassa
roolissa.
Miten
ammattiliitot
edistävät
työnhakijoiden
asemaa?
Monellakin
tavalla. Minulle
on helppo antaa
esimerkki
PAMista, jossa teen
päivätyöni. Meillä on
työttömille koulutusta
työhön hakeutumiseen
liittyen ja oman
työmarkkinakelpoisuuden
parantamiseksi. Tämä tarkoittaa
vaikkapa erilaisia valmiuksia lisääviä
koulutuksia, vaikkapa liittyen
hygieniapassiin. Nykyään teemme myös
yhteistyötä duunitorin kanssa, eli
välitämme avoimia työpaikkoja
yhteistyökumppanin kanssa. Näiden
lisäksi kehitämme koko ajan uusia
toimintamuotoja.
Millaisia hyviä merkkejä näet
työmarkkinoiden kehittymisessä?
Hyvä merkki on tietysti se, että uusia
työpaikkoja syntyy koko ajan. Samalla
joitain työpaikkoja katoaa. Keskeistä on
osaamisen kehittäminen. Nyt
työskentelevien täytyy koko ajan
kouluttautua ja työnantajien tulee myös
heitä kouluttaa. Tämä on tärkeää siltä
varalta, että työpaikkoja tai ammatteja
katoaa. Esimerkiksi teollisuudesta on
kadonnut noin 70 000 työpaikkaa.
Koulutuksen myötä ihmisillä on valmius
siirtyä uusiin ammatteihin. Tässä
osaamisen päivittämisessä on yhtä lailla
tärkeä rooli työnantajalla, työntekijöillä
ja valtiolla.
Osaamisen päivittäminen
on yhä tärkeämpää
Teksti Ilmari Nalbantoglu kuva: PAM