Metsänhoidosta tuli iso osa
Sari ja Jari Koskisen elämää
muutama vuosi sitten
sukupolvenvaihdoksessa. Nyt
Tervossa sijaitsevat metsät
ovat heidän ja kahden pojan
hyvässä hoidossa.
Sukupolvenvaihdokseen ei ole
olemassa yhtä ainoaa polkua
Metsänhoitoyhdistykset palvelevat laajasti myös sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa.
Vaihdos alkaa tilan arvon selvittämisellä.
Kun Jari Koskisen isä alkoi parisen
vuotta sitten puhua metsänsä omistuksen
siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle,
otti Koskinen saman tien
yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Pohjois
Savoon.
- Isä haluaa edelleen osallistua
metsän hoitoon, mutta hän ei halua
omistaa metsää. Kun kaksi siskoani
eivät olleet kiinnostuneita asiasta,
oli aika helppo päätös tehdä sukupolvenvaihdos
ja mhy:n kautta asiat
lähtivät nopeasti etenemään, kuopiolainen
Koskinen kertoo.
Prosessi alkoi metsien arvioinnilla
ja verottajalta haettiin ennakkoratkaisua.
Metsätilalle piti määritellä
myös tietty arvo ja muutamien kuukausien
päästä edessä oli lopullinen
kaupanteko.
- Kaikki sujui oikein hyvin, eikä
mitään yllätyksiä tullut matkan varrella.
Siitä voi tietysti kiittää metsänhoitoyhdistystä,
sillä paljon olisi ollut
sellaisia asioita, joita emme olisi itse
osanneet huomioida. Meille esiteltiin
erilaisia vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen
toteuttamiseen ja annettiin
suositus, mitä kannattaisi tehdä.
Seuraava sukupolvi mukaan
Koskisella ja Sari-vaimolla ei ollut
aiempaa kokemusta metsän hoidosta,
mutta isän, Mhy Pohjois-Savon
metsäasiantuntija Hemmo Niskasen
ja oman opiskelun avulla elo metsänomistajana
on lähtenyt rullaamaan
hyvin.
- Ensin päivitimme metsäsuunnitelman
Mhy:n kanssa ja kävimme läpi
minkälaisia hoitorästejä ja hakkuutarpeita
Tervossa sijaitsevissa metsissämme
on.
Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Jari
Koskinen on harrastanut aktiivisesti
metsän raivausta ja istutusta, jossa
mukana ovat olleet myös perheen 2
poikaa.
- Totesimme heille, että istuttakaahan
taimet siihen malliin, että ne ovat
20 vuoden päästä sitten maksuvoima-
Milla Kahelin | Savon Media
6 MHY JÄSENLEHTI 2019