!
ToBiRa-hanke aktivoi tiekuntia toimintaan
Hyvä ja toimiva tieverkosto on Pohjois
Savolle elintärkeä, mutta tiestön
ja tiekuntien tila vaihtelee alueittain
ja kylittäin. Tiestön peruskunnostusmäärät
ovat pudonneet
alle puoleen tarpeesta, joten Ely ja
Kemera-varoja jää käyttämättä.
Myös tiepalvelujen tarjonta on
vähentynyt selvästi, sillä osaavaa
ammattihenkilöstöä on liian vähän.
Toimiva Biotalouden Infra - eli
ToBiRa-hankkeen projektipäällikkö
Jouni Partanen Metsäkeskuksesta
kertoo, että Pohjois-Savossa
on yli 4 000 tiekuntaa, joista noin
kolmasosan tiestö koostuu pelkistä
metsäautoteistä. Osa tiekunnista on
”uinuvaa mallia”.
- ToBiRa-hankkeen tavoitteena
on edistää yksityisteiden hallintoa,
hoitoa ja perusparannusta hankealueella.
Se muun muassa järjestää
koulutusta, aktivoi tiekuntia,
edistää palveluntarjoajien toimintaa
sekä viestintää ja koulutusta,
Partanen sanoo.
Hankkeen avulla turvataan ympärivuotista
puuhuoltoa, maatalouden
toimintaedellytyksiä sekä
maaseudun muun liikenteen toimivuutta.
Hallinnoija ja päätoteuttaja
on Suomen metsäkeskus. Toteutusaika
on vuoden 2019 alusta vuoden
2020 loppuun.
Tarpeellisia ja suosittuja kuntatilaisuuksia
on ollut tämän vuoden
keväällä, ja vastaavia tiekuntatilaisuuksia
on nyt syksyllä. Syksyn
tilaisuuksissa ovat esillä muun muassa
taloushallinto ja tieyksiköinnin
tarkastelu.
- Tiekuntien kannattaa nyt laittaa
asiansa kuntoon. Tarpeellista rahoitusta
ja monipuolista neuvontaa on
kyllä saatavissa, Partanen kehottaa.
Kemera-tuki:
- 50 % kustannuksista
- yksiköistä oltava vähintään
30 % metsäyksiköitä
- ollut suhteellisen varma ja jatkuva
rahoitusmuoto, tuki kuitenkin
valikoivaa (mm. yhteisöt, kunnat
ja yhtiöt eivät saa tukea)
nuksen rahoittaja, kuten Metsäkeskus,
huolehtii osaltaan siitä, että oikeat työt
tulevat tehdyiksi.
Mhy vauhdittaa korjaushankkeita
Yksityisteiden perusparannustöitä
ovat esimerkiksi tien kuivatuksen parantaminen
ja siihen liittyvä ojien auki
kaivaminen, tien kantavuuden parantaminen
ja rumpujen uusimiset.
Tiekuntien hoidossa olevien teiden
varsilla on usein maa- ja metsätiloja,
muuta pysyvää asutusta, kesäasutusta
ja yrityksiä. Usein joudutaan tekemään
kompromisseja tien hoidon ja
parannusten osalta, niin että osakkaiden
erilainen tien käyttö otetaan huomioon
mahdollisimman hyvin.
Valtio myöntää myös Ely-keskusten
kautta harkinnanvaraisia avustuksia
yksityistien tienpitoon. Lisäksi jotkin
kunnat, kuten esimerkiksi Vesanto,
Siilinjärvi ja Kuopio, voivat avustaa
kunnostuksessa.
- Mhy Pohjois-Savo on alueellaan
yksityisteiden perusparannushankkeiden
alulle laittaja. Kartoitamme
tilanteen, päivitämme yksikkölaskelman
ja teemme kustannusarvion.
Meillä on vuosittain noin 30–40
kilometrin verran tällaisia korjaushankkeita,
metsänhoitoyhdistyksen
erityisasiantuntija Harri Koponen
esittelee.
Koposen mukaan tiekuntien toimimattomuus
on teiden peruskorjauksen
suurin pullonkaula. Varsinainen
korjaustyö onnistuu hyvin, kunhan
päätökset on saatu. Tiekunnan rooli
perusparannushankkeessa on vain
päätöksen tekeminen metsänhoitoyhdistyksen
avustamassa tiekokouksessa.
Siitä eteenpäin metsänhoitoyhdistys
hoitaa kaiken ns. avaimet käteen
-periaatteella.
- Tiekuntien kannattaa nyt tehdä
päätös peruskorjauksesta, sillä perusparannus
on sijoitus pitkälle tulevaisuuteen,
vähintään 20–30 vuoden
päähän, Koponen kannustaa.
Yksi pienteiden kunnostuksen
vauhdittajista ovat suurempien ja painavampien
tukkiautojen tulo: Metsäteiden
kantavuudelle ja kääntöpaikkojen
koolle on tulossa yhä suurempia
vaatimuksia.
Ely-keskuksen tuki:
- 50 % kustannuksista, rahoitustilanne
vaihtelee liki vuosittain
- kohdistettu alun perin asutuille teille
- väljähköt vaatimukset
Kuntien rahoitus:
- kuntakohtaista ja vaihtelevaa
- jos teiden varsilla asutusta, tuen
suuruus ja ehdot vaihtelevat kuntakohtaisesti
Tieverkostoasioissa palvelevat Pohjois-Savossa Harri Koponen p. 040 577
6444 ja Savotan alueella Jarkko Huttunen p. 040 658 9185 Marko Rissanen p.
044 721 3114 ( vuorotteluvapaalla 1.9.2019-28.2.2020).
MHY JÄSENLEHTI 2019 21