Jukka Hujala | kenttäpäällikkö MTK metsälinja
FSC-sertifioinnin jyräys
hämmentää metsänomistajia
Metsänomistajia on viimeisen vuoden aikana ihmetyttänyt FSCsertifioinnin
Metsäteollisuusyritykset, jotka myyvät
tuotteita FSC:tä edellyttäville
markkinoille, pyrkivät lisäämään FSCsertifioidun
puun osuutta puunhankinnassaan.
FSC-puuta on Suomessa
ja lähialueilla tarjolla vain rajallisesti.
Yhtiöiden on mahdollista käyttää
tuotteissa myös FSC Mix -merkintää,
jos raaka-aineesta suurin osa on FSCsertifioitua
ja enintään 30 prosenttia
peräisin niin sanotusta FSC-kontrolloidusta
lähteestä.
Kontrolloidun puun standardit
FSC:ssä uudistettiin alkuvuodesta ja
osa kriteereistä tiukentui. Puunhankinnalle
aiheuttavat eniten haasteita
saamelaisalueet ja korkean suojeluarvon
alueet (HCV, High Conservation
Value). Kontrolloitu puu ei näet saa
olla lähtöisin alueelta, jossa perinteisiä
oikeuksia tai kansalaisoikeuksia
rikotaan, tai alueilta, joissa metsänkäyttö
uhkaa korkeita suojeluarvoja.
Suojeluarvoon vaikuttavat mm. lahopuun
ja vanhan puun määrä sekä
turvemaan luonnontilaisuus.
Mahdolliset HCV-alueet
digikartoilla
Metsäteollisuus ry on teettänyt Tapio
Oy:llä kartat mahdollisista korkean
suojeluarvon alueista. Nämä digitaaliset
kartat on toimitettu metsällisten
toimijoiden tietojärjestelmiin, mutta ne
eivät ole julkisesti esillä missään. Kaukokartoituksen
ja paikkatiedon avulla
laaditut kartat eivät suoraan määritä
HCV-alueita, vaan osoittavat mahdolliset
alueet. Ostajan on tarkistettava
toimistotyönä tai maastossa, mikä on
todellinen suojelutarve. Mahdolliset
suojeluarvot on huomioitava sitten leimikon
suunnittelussa ja hakkuissa.
Teollisuus vetoaa markkinoiden
vaatimuksiin
Useimmilla suomalaisten metsäteollisuustuotteiden
loppumarkkinoilla
PEFC-sertifikaatti riittää hyvin, mutta
jossain vaaditaan FSC:tä. Suomen
suurimmat puunostajat ovat mukana
FSC alkuperäketjun sertifioinnissa
ja noudattavat FSC:n Kontrolloidun
puun standardeja puunhankinnassaan.
Myös sahateollisuuden on noudatettava
näitä sääntöjä, sillä sahayhtiöt
toimittavat paljon puuta kuiduttavalle
teollisuudelle.
Ristiriitainen tilanne
hämmentää
Metsänomistajat noudattavat metsälakia
ja pääosa on mukana PEFCsertifioinnissa.
He kokevat tilanteen
ristiriitaisena, kun ostajan tiukemmat
vaatimukset kohdistuvat myös
heihin.
Metsänomistaja ei saa mistään automaattisesti
selville, onko hänen
metsätilallaan merkintöjä potentiaalisista
suojelukohteista.
Entä kuka korvaa menetykset, jos
leimikko ei käykään kaupaksi tai se
voidaan hakata vain osittain? Pitäisikö
metsänomistajan saada lisähintaa
siitä, että hänen leimikkonsa täyttää
Kontrolloidun puun kriteerit?
vaikutukset myös siihen kuulumattomien metsänomistajien
metsätalouteen. Viimeisin aihe on ollut ostajien kartat
korkean suojeluarvon alueista.
! Metsien sertifiointi
Suomessa on käytössä kaksi metsien
käytön sertifiointijärjestelmää:
PEFC (Programme for the Endorsement
of Forest Certification) ja FSC
(Forest Stewardship Council). PEFCsertifiointi
kattaa noin 85 prosenttia
Suomen metsistä ja FSC-sertifiointi
vajaat 10. Koko maailman metsistä
vain n. 10 prosenttia on sertifioitu.
Sertifiointi osoittaa kuluttajalle, että
hänen hankkimansa tuotteen raakaaine
on kestävästi kasvatettua ja sen
alkuperä on todettavissa.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä
metsänomistaja kuuluu PEFC-ryhmäsertifiointiin.
Ryhmäsertifioinnissa
yksittäisen metsänomistajan ei
tarvitse huolehtia mm. sertifikaatin
hakemisesta tai ylläpitämisestä.
MHY JÄSENLEHTI 2019 11