Jos diabetes olisi kaupunki, se olisi väestömääräl-tään
yli neljä kertaa isompi kuin Lahti ja kaksi ja puoli
kertaa isompi kuin Päijät-Häme. Se olisi se Suomen
toiseksi suurin kaupunki heti Helsingin jälkeen.
Diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa
suomalaista, heistä kolmella neljästä on tyypin 2
diabetes. Yli sadallatuhannella 70 vuotta täyttäneistä
on diabetes, ja raskausdiabetes todetaan joka viiden-nellä
raskaana olevista naisista.
Lisäksi jopa miljoonalla suomalaisella on esidiabe-tes,
jossa verensokeri on koholla, mutta ei diabe-tekseksi
kutsuttavalla tasolla. Esidiabetes muuttuu
tyypin 2 diabetekseksi, ellei sitä pysäytetä.
Diabetes ei satu, mikä tekee siitä salakavalan.
Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla niin vaimeita,
että niihin tottuu. Verensokeri voi olla huomaamatta
koholla vuosia, mikä altistaa lisäsairauksille. Pahim-millaan
ensioireena voi olla vaikkapa sydänkohtaus.
Oma ja läheisten diabetesriskitaso kannattaa selvit-tää.
Siihen hyvä väline on Diabetesliiton www-sivuilta
löytyvä riskitesti.
Suuri osa tyypin 2 diabetestapauksista on ehkäis-tävissä
terveillä elintavoilla, vaikka perimällä on sen
synnyssä iso merkitys. Tärkeää on terveellisen painon
ylläpito. Se on tärkeää kaikille meille. Laihduttaminen
ja painonhallinta onnistuu yleisimmin siten, että vä-hennetään
ruoasta ja juomista tulevia kaloreita. Siinä
ei tarvita mitään erityistä dieettiä.
Diabetesliiton tuoreen selvityksen mukaan diabe-tes
näyttäytyy siihen sairastuneiden arjessa kokonais-valtaisesti:
ennakointi, suunnitelmallisuus ja jatkuva
seuranta usein uuvuttaa ja muuttavat arkea kuor-mittavaksi.
Siitä huolimatta diabetesta sairastavat
kokevat elämänlaatunsa hyväksi ja tuntevat itsensä
suurimman osan ajasta onnelliseksi. Se auttaa jaksa-maan
omahoidossa.
Diabetes on hoidollisesti poikkeuksellinen pitkä-aikaissairaus.
Sitä sairastava vastaa hoidosta pääosin
itse, ja tekee useita hoitopäätöksiä joka ainoa päivä.
Silti diabeteksen omahoito ilman kunnollista amma-tillista
ohjausta, arjen tukea ja seurantaa on arvailua.
LEHDEN TOIMITUS Leena Pohjansalo ja Reima Aaltonen Työryhmä Kaarina Backman, Antti Broman, Pertti Pelto-maa,
Francesca Vallin TAITTO/KUVAT Leena Pohjansalo HALLITUSKUVAT Reima Aaltonen PAINOPAIKKA Painotalo
Plus Digital Oy, Lahti
Koronaviruksen vuoksi diabetesta sairastavien oma-hoidon
tuki on paikoin heikentynyt: seurantakäyntejä
perutaan tai siirretään myöhemmäksi. Jos terveys-huolia
on, ammattiavun piiriin kannattaa myös uskal-taa
lähteä.
Diabeteksen ehkäisy ja hoito vaatii ylipäätään
tehostamista. Riittämätön panostus maksettaisiin
tulevina vuosina satojentuhansien diabeetikoiden
heikentyneenä terveytenä ja toimintakykynä sekä
lisäsairauksina, jotka yhdessä moninkertaistavat
diabeteksen inhimilliset ja myös yhteiskunnalliset
kustannukset.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja laadukas diabe-teshoito
ovat mahdollisuus vahvistaa hyvinvointia ja
hillitä myös julkisten menojen kasvupainetta. Diabe-teksen
ehkäisyyn ja hoitoon panostaminen on itsensä
takaisin maksava investointi, ei kuluerä. Toivon,
että Päijät-Hämeessä uudistuvissa sote-rakenteissa
diabetes tunnistetaan ja otetaan yhdeksi keskeiseksi
painopistealueeksi
Janne Juvakka
Toiminnanjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry
janne.juvakka@diabetes.fi
Kuva Janne Viinanen
Diabetes haltuun ja
hallintaan
link