9.2.2019 Kirkonseutu 3/2019 9
Tunne kuljettaa Aaltosen ja Symbaalin musiikkia
– LYÖMME kerralla kolme kärpästä.
Olemme saaneet levyn
valmiiksi, pidämme levynjulkaisun
merkeissä konsertin ja
samalla saamme juhlistaa Juhani
Aaltosen hiljattain saamaa
Kirkon kulttuuripalkintoa, Juha
Korkeamäki kertoo.
Nastolan seurakunnasta
lähtöisin oleva ylistyskuoro
Symbaali johtajanaan Juha Korkeamäki
on tehnyt jo pitkään
yhteistyötä saksofonisti-huilisti,
jazzlegenda Juhani Aaltosen
kanssa.
Nyt yhteistyön tuloksena on
syntynyt tunteisiin vetoava ja
tunteita herättävä cd-levy Kruunattu
armolla ja laupeudella.
Levyn musiikin kantavana voimana
on Aaltosen huilu, johon
kuoron ja solistien lauluosuudet
yhdistyvät. Aaltosen mukaan
levy syntyi pitkälti hänen huilunsa
johdattamien sävelten
ympärille, joita kuoro tukee
enimmäkseen hyräilemällä. Levyllä
voikin kuulla, että improvisointi
on Aaltoselle intohimo.
Aaltonen jatkaa, että hänen
soittamisessaan ja rukouksessa
on paljon yhteistä. Kummankaan
kohdalla ei etukäteen aina
tiedä, minne ne johtavat ja mitä
pitäisi tehdä, mutta molemmat
toimivat.
Lisäksi levyllä soittavat Juha
Korkeamäki, piano sekä Tuomas
Usvaala, kontrabasso, lyömäsoittimet
ja syntetisaattori.
Lahdessa lapsuuttaan viettänyt
Juhani ”Junnu” Aaltonen (s.
1935) sai tammikuun lopussa
Kirkon vuoden 2018 kulttuuripalkinnon.
Palkinnon luovutti
arkkipiispa Tapio Luoma.
Palkintoperusteluissa todetaan,
että Aaltosen palkitsemisessa
on kyse merkittävästä elämäntyöstä,
joka ansaitsee tulla
huomioiduksi.
Tunnustettuna jazz-musiikin
ammattilaisena Juhani Aaltonen
on antanut musiikilliset
lahjansa myös seurakuntien
käyttöön. Hän on rikastuttanut
kirkkomme elämää ja musiikillista
ilmaisua. Varsinkin viimeisen
kolmen vuosikymmenen
aikana Aaltonen on palvellut
kirkkoa ja sen herätysliikkeitä
konserteissa, työpajoissa, kesäjuhlilla
ja hengellisissä tapahtumissa.
Pari vuotta sitten
hän aloitti rukousmusiikin
mestarikurssin, jossa hän jakaa
osaamistaan nuoremmalle
sukupolvelle.
Kirkon kulttuuripalkinto
jaettu vuodesta 1992 lähtien.
Markku Lehtinen
> JUHANI AALTOSEN ja Symbaalin
konsertti Nastolan seurakuntatalossa
su 17.2. klo 17.
Juhani Aaltonen esiintyy Nastolassa yhdessä Juha Korkeamäen johtaman ylistyskuoro Symbaalin kanssa.
MARKKU LEHTINEN
Marian Leijonat
auttavat arjessa
MARKKU LEHTINEN
MITÄ ikäihminen voi tehdä, jos
esimerkiksi palovaroitin piippaa
katossa patterin loppumista,
mutta keittiötikkaille ei enää
uskalla tai ainakaan kannattaisi
nousta?
Silloin voi soittaa apuun vaikkapa
Marian Leijonan.
– Marian Leijonat ovat ryhmä
miehiä, jotka auttavat maksutta
vanhusten kodeissa erilaisten
pikkuaskareiden tekemisessä,
Marian Kammarin diakoniatyöntekijä
Mervi Rossi kertoo.
Toiminnassa on mukana 18
miestä, joista neljä Nastolasta.
He tekivät viime vuonna 300
tehtävää eri kodeissa. Ahkera
joukko olisi ehtinyt tehdä
enemmänkin, jos kysyntää olisi
ollut.
Tyypillisiä tehtäviä ovat olleet
pienet korjaustyöt, taulujen
asennukset, kattovalaisimien
lamppujen vaihdot, verhojen
asentamiset, huonekalujen kokoamiset,
puutarha- ja lumityöt
sekä atk-apu tai opastaminen
uuden kännykän käyttöön.
Maija Parikka on asunut yksin
kodissaan jo usean vuoden.
Vaikka arki sujuukin, raskaimmat
työt hänen on pitänyt
jättää toisen tehtäväksi – kuten
pakastimen taustan puhdistaminen
sinne vuosien mittaan
kertyneestä pölystä. Puhdistaminen
on tärkeää, koska
paksussa pölyssä oleva kylmälaitteen
koneisto ja tausta muodostavat
riskitekijän tulipalolle.
Niinpä apuun tuli Marjan Leijoniin
kuuluva Mauri Satolehto.
Tuossa tuokiossa pakastin on
vedetty pois paikaltaan ja pölyt
imuroitu pois.
Satolehto kertoo, että kun
itsellä riittää terveyttä ja toisen
auttaminen kiinnostaa, tämänkaltainen
vapaaehtoistyö antaa
tekijälle hyvän mielen.
Marian Leijonan saa auttamaan
soittamalla numeroon
044 719 1254. Puheluihin vastataan
maanantaisin ja torstaisin
klo 10–14.
Markku Lehtinen
Vapaaehtoistyötekijäryhmään
Marian Leijonat kuuluva Mauri
Satolehto puhdisti Maija Parikan
pakastimen taustan pölyistä.
KOULUTUS avaa ovia – mutta sen
puute sulkee niitä. Suomessa
kaikilla ei enää ole varaa toivomiinsa
toisen asteen opintoihin,
mutta ilman koulutusta töitä on
vaikea saada. Myös maailman
hauraimmissa maissa köyhyys
on suurin este koulunkäynnille.
Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja
nuorten koulutusta Suomessa ja
maailman katastrofialueilla. Keräys
käynnistyi 3. helmikuuta.
Suomessa noin 120 000 lasta ja
nuorta kasvaa pienituloisessa perheessä.
Monen nuoren kohdalla
unelmien ammatti on vaarassa
jäädä haaveeksi, jos perheellä
ei ole varaa maksaa opinnoista
aiheutuvia kustannuksia, kuten
tietokonetta tai oppikirjoja.
Maailman pahimmilla katastrofialueilla
monet lapset ja
nuoret ovat menettäneet lähes
kaiken tutun ja turvallisen paetessaan
luonnonkatastrofeja ja
konflikteja. Tulevaisuus näyttää
toivottomalta ja oma merkitys
maailmassa on usvan peitossa,
kun koulunkäynti keskeytyy.
Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet
vaikeuttavat ruoantuotantoa,
karjanhoitoa sekä lasten ja
nuorten koulunkäyntiä, kun perheet
joutuvat muuttamaan veden
ja tuoreen laidunmaan perässä.
Koulutus luo uusia toimeentulomahdollisuuksia
haastavissa
olosuhteissa.
– Koulutuksen ulkopuolelle jääminen
ja unelmien kuoleminen
on syvä yksilön tragedia, mutta
se on myös merkittävä taloudellinen
haaste koko yhteiskunnalle.
Varattomuus ei saisi olla yhdenkään
nuoren kouluttautumisen
esteenä, Yhteisvastuun keräysjohtaja
Tapio Pajunen sanoo.
Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä
tuetaan vähävaraisten lasten
ja nuorten opiskelua Kirkon diakoniarahaston
kautta esimerkiksi
avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden
hankinnassa. Lisäksi
diakoniarahaston avustuksilla tuetaan
taloudellisesti eri syistä vaikeassa
tilanteessa eläviä ihmisiä.
Keräysvaroja käytetään myös
monipuoliseen avustustyöhön
paikallisseurakuntien kautta.
Ulkomailla yhteisvastuuvaroin
autetaan katastrofien ja konfliktien
aiheuttamissa hätätilanteissa
pahiten kärsineitä ihmisiä, tänä
vuonna erityisesti nuoria. Avun
vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Kirkon viestintä
Nuorella on
oikeus opiskella
Vuoden 2018 Yhteisvastuukeräys tuotti Lahdessa yli 60 000 euroa.
Varattomuus
ei saisi olla
yhdenkään
nuoren
kouluttautumisen
esteenä.
Tapio Pajunen