9.2.2019 Kirkonseutu 3/2019 3
Al-Rubayi Yasin ja Al Badri Ali Hatam käyvät usein jumalanpalveluksessa Lahden Ristinkirkossa.
Irakilaismiehet löysivät paikkansa
Samaan kansanryhmään tai taustaan kuuluvat
ihmiset leimataan helposti muutaman yksilön takia.
Pekka SPaloranta eurakunnalla on usein
merkittävä rooli maahanmuuttajien
kotouttamissa.
Vuonna
2015 Lahteen saapuneet
kolme irakilaismiestä ovat
tästä hyvä esimerkki.
Alku syyskuun 2015 lopussa
oli kaikkea muuta kuin lupaava.
Hennalan vastaanottokeskuksen
ulkopuolella turvapaikanhakijoiden
bussia vastassa oli joukko
mielenosoittajia. Viestiä vahvistettiin
ampumalla ilotulitusraketteja
kohti bussia ja ihmisiä.
Bussilla tulleet Al Badri Ali
Hatam, 37, Al-Rubayi Hayder
Yasin, 24, ja Saif Ameen, 22, olivat
vastaanotosta järkyttyneitä ja
hämillään. Oman turvallisuutensa
vuoksi kotimaastaan lähteneet
miehet kertovat kohdanneensa
rasismia Lahdessa myöhemminkin.
Huutelua, riidan haastamista
ja silmille sylkemistä. Etnisen
taustansa takia miehet ovat saaneet
kuulla olevansa terroristeja.
Oulun seksuaalirikosepäilyjen
tultua julkisuuteen heitä on nimitelty
raiskaajiksi. Al Badri Ali
Hatam tietää, miten helposti samaan
kansanryhmään tai taustaan
kuuluvat ihmiset leimataan
muutaman yksilön takia.
– Sama koskee rasismia.
Vaikka olemme sitä kohdanneet,
eivät kaikki suomalaiset silti ole
rasisteja – vain pieni osa on.
Kaikki kolme ovat todella pahoillaan
seksuaalirikoksista ja
pyytävät anteeksi maanmiestensä
puolesta. He korostavat, että
Suomessa pitää elää täkäläisten
lakien, sääntöjen ja tapojen
mukaan.
Parkour-opettajana Lahdessa
ja lähiseudulla työskentelevä Saif
Ameen muotoilee kantansa näin:
– Olen todella häpeissäni.
Tekijät ovat kyllä tienneet, mitä
Suomen laki sanoo tuollaisista
teoista. Heidät pitäisi poistaa
maasta ja lähettää takaisin,
sanoo Saif Ameen, joka on tällä
hetkellä kolmikosta ainoa oleskeluluvan
saanut.
Miehet iloitsevat siitä sydämellisestä
tavasta, jolla Lahden
seurakunnat ovat ottaneet
heidät vastaan. He ovat olleet
tervetulleita seurakuntien
tilaisuuksiin, joissa on päässyt
kohtaamaan suuren joukon auttamishaluisia
ihmisiä.
Kaikki kolme ovat kääntyneet
kristityiksi, käyneet rippikoulun
ja kastettu seurakunnan
jäseniksi. Al Badri Ali Hatam
alkoi kiinnostua kristinuskosta
jo nuorena poikana. Isä ei
kuitenkaan hyväksynyt vääräuskoisten
oppiin perehtymistä,
joten poika joutui tutkimaan
salaa kristillistä materiaalia.
Suomeen saavuttuaan Al
Badri Ali Hatam alkoi tutkia
Raamattua ahkerammin ja löysi
paljon vastauksia kysymyksiin,
jotka olivat päässä pyörineet.
Sisäisten kamppailujen jälkeen
hän meni rippikouluun ja sai
kasteen Siikaniemessä pari
vuotta sitten.
– Tulin Hennalaan yksin. Nyt
kun kuulun kirkkoon, en enää
ole yksin. Seurakunnasta on
tullut minulle kuin oma perhe.
Olen onnellinen, sillä Jumala
johdattaa minua, Al Badri Ali
Hatam sanoo.
Al-Rubayi Hayder Yasin ja
Saif Ameen kertovat rippikoululla
olleen suuri merkitys kristinuskon
ydinkysymyksiin perehtymisessä.
Kumpikin kertoo
esittäneensä paljon kysymyksiä,
ja niihin saatiin myös vastauksia.
Kolme irakilaismiestä sanovat
löytäneensä kristinuskosta
uuden elämän. Pelko, kosto, viha
ja väkivalta ovat vaihtuneet rauhaan
ja anteeksiantoon.
Kaikki kolme osallistuvat
aktiivisesti seurakuntien toimintaan.
Irakilaismiehet ovat tuttu
näky jumalanpalveluksissa ja
muissa tilaisuuksissa.
– Usein meitä pyydetään auttamaan,
laittamaan ruokaa, hoitamaan
tarjoilua tai kantamaan
esineitä. Tuntuu hyvältä saada
auttaa, Ali Hatam sanoo.
Kun kuulun
kirkkoon,
en ole yksin.
Seura-
kunnasta on
tullut minulle
kuin oma
perhe.
Al Badri Ali Hatam
PEKKA PALORANTA
"Maahanmuuttajat
avartavat seurakuntaelämää"
MUUTAMAN viime vuoden aikana
Lahdessa on kastettu noin 80
maahanmuuttajaa. Kastettuja
arabeja, kurdeja ja afgaaneja on
nyt noin sata. Ennen kastetta
kristityiksi kääntyvät joutuvat
käymään normaalia pidemmän
rippikoulun.
Maahanmuuttajat osallistuvat
messuihin, seuroihin, raamattupiireihin,
urheilutoimintaan, kirkkokahveille,
leiripäiviin, suomen
kielen kursseille ja talkoisiin.
– Maahanmuuttajat tuovat
oman elämän tarinansa seurakunnan
keskelle. He avartavat
seurakuntaelämää oman
elämän historiansa kautta.
Samalla he antavat haastetta
auttaa, opettaa, tukea ja pitää
yhteyttä etenkin heihin, jotka
elävät epävarmuudessa oman
tulevaisuutensa suhteen, sanoo
Keski-Lahden kirkkoherra Miika
Hämäläinen.
– Moni maahanmuuttajista
on mielellään auttanut eri tehtävissä,
kuten kirkkokahveissa ja
talkoissa silloin, kun heitä on kutsuttu
tekemään yhdessä.
Hämäläisen mukaan Maahanmuuttovirasto
ja hallinto-oikeus
suhtautuvat lähtökohtaisesti
hyvin kriittisesti kristinuskoon
kääntyneen maahanmuuttajan
uskon aitouteen.
– Käytännössä on hyvin vaikea
osoittaa olevansa aidosti kääntynyt,
mikä tuottaa aidosti kääntyneille
ahdistusta.
Seurakunnassa huomio kohdistetaan
kiinnostukseen: käykö
kääntynyt kasteensa jälkeen
tilaisuuksissa, osoittaako hän elämällään
kristillisiä arvoja ja mitä
seurauksia hän on valmis kantamaan
kääntymisensä tähden.
Hämäläisen mielestä on oikein
suhtautua kriittisesti vakaumuksensa
vaihtaneiden uskon
aitouteen.
– Samalla kantasuomalaisten
ja etenkin viranomaisten tulee
muistaa ja ymmärtää, että
usein islamista kristinuskoon
kääntynyt joutuu sukunsa ja perheensä
hylkäämäksi ja asettaa
itsensä hengenvaaraan, jos hänet
palautetaan lähtömaahan. Tähän
tulisi suhtautua vakavasti. Hyvin
monet tänne tulleista ovat tavallisia
ihmisiä, jotka vain haluavat
elää rauhassa. Kristityksi kääntyneet
haluavat oppia maamme
arvot ja hyvät tavat.