26.1.2019 Kirkonseutu 2/2019 9
Perheneuvoja
Kun
katsoit
minuun
Veijo
Pesonen
Sanotaan, että vauva syntyy psykologisesti
silloin, kun hän saa
äidin tai hoitajan katseen ja kosketuksen.
Katseen ja kosketuksen
kieli on universaalia. Miten aikuisina
näemme toisemme? Tulemmeko
parina, miehenä ja naisena,
olevaiseksi vasta, kun katsomme
toisiamme? Nähdyksi tuleminen
viittaa hyvin varhaisiin kokemuksiin.
Silmiin katsominen ja kevyt
kosketus tekevät näkyväksi.
HERRAN siunauksessa (4 Moos.
6: 24–26) sanotaan: ”Herra kirkastakoon
kasvonsa sinulle ja olkoon
sinulle armollinen.” Kun olemme
aitoja toistemme edessä emmekä
vältä katsetta, emme voi paeta pimeitä
puoliamme, raadollisuutta.
Yhtä lailla kuin Herran siunauksessa,
tarvitsemme armollisuutta
toisiamme kohtaan. Tarvitsemme
armollisuutta myös itseämme
kohtaan. Vaikeinta lienee antaa
itselle anteeksi.
KUN parisuhteessa tapahtuu erillistymistä,
yksilöitymistä, silloin
tunnistamme omat tarpeemme,
sen, mikä itselle on tärkeää. Erillistyminen
on tärkeä parisuhteen
vaihe, jolloin kaksi ihmistä ensin
löytää itsensä ja sitten toisen.
Tuolloin on merkittävää, vaikeista
ajoista huolimatta, katsoa
lämpimästi ja tulla nähdyksi.
Erillistymisen vaiheessa kuitenkin
vältämme katsomista ja samaan
aikaan vahvasti toivomme
tulevamme nähdyksi omine
tarpeinemme. Tarvitsemme
armollisuutta.
SAMAISESSA Herran siunauksessa
sanomme: ”Herra kääntäköön
kasvonsa sinun puoleesi
ja antakoon sinulle rauhan.”
Toisessa murrosiässämme teininä
haemme remuten ja räyhäten
vanhempien hyväksyvää ja rajoittavaa
katsetta. Toivomme
olla rauhassa siitä, että vanhempamme
eivät hylkää meitä.
Parisuhteen erillistymisvaiheessa
loppujen lopuksi haemme toisen
hyväksyntää ja rauhaa omiin
tarpeisiimme. Kun katsomme toisiamme,
milloin ihmetellen, milloin
lämmöllä, osoitamme, että
toinen ei ole yhdentekevä. Sisimmässämme
toivomme katsetta
ja kosketusta siitä, että saamme
olla suhteessamme rauhassa. Kun
Jumala kääntää kasvonsa meidän
puoleemme, se on täynnä armoa
ja rauhaa. Puolisoina me voimme
siunata, kaikesta myrskystä huolimatta,
toisiamme ja olla levossa.
Katsokaamme ja koskettakaamme
toisiamme rauhassa ja
lämmöllä.
Kirjoittaja on perheneuvoja.
erityisnuorisotyössä kuunnellaan nuorta
MARKKU LEHTINEN
epäonnistumisen tunteita turvallisessa ympäristössä.
päihdenuorten tavoittaminen.
Ankkurityössä pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä puuttumalla varhain alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkuritiimissä Ville Forstedt
ja Patrick Alander tekevät töitä poliisin sekä kaupungin sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön edustajien kanssa.
Ex-narkkarin lääkkeet: harrastuksia,
kokoontumispaikkoja ja stoppi kiusaamiselle
LAHDEN Avominnen jatkokuntoutuksen vastaava ohjaaja Pasi Tuomaila
tuntee kaupungin huumetilanteen vähintään yhtä hyvin farkkujensa
lävet.
– Tilanne on koko ajan pahentunut. Aika moni nuori tänä päivänä
käyttää. Sosiaalinen paine imee uusia nuoria mukaan. 10–20 prosenttia
jää kamaan kiinni, mutta jokainen nuori, joka jää, menetetään ihan turhaan,
Tuomaila sanoo.
Hänkin panostaisi ennaltaehkäisyyn.
– Kodin, koulun, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden pitää yhdessä
tehdä työtä asian eteen. Nuorten kohdalla pitäisi madaltaa kynnystä
harrastuksiin niin, että kaikilla olisi mahdollisuus mielekkääseen
toimintaan koulun lisäksi. Kaupungilta oli hieno avaus, että yläkoululaiset
saavat käydä uimahallissa tiettyinä tunteina ilmaiseksi. Lisää
tuollaisia tekoja tarvitaan. Myös nuorisokahviloita tai muita kokoontumispaikkoja
pitäisi olla, jossa nuoret viihtyvät, ja on turvallisia aikuisia
läsnä.
Tuomaila on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Kaikissa
perheissä ei ole varaa lasten harrastusmaksuihin.
– Meidän asiakkaina on täysi-ikäisiä. Heistä muutama on saatu ujutettua
Kortteliliigan toimintaan. Jotain sellaista pitäisi nuorillekin olla.
Urheiluseuroilla ja muilla yhdistyksillä voisi olla yhteinen kassa, josta
saisivat rahaa kustannuksiin, kun järjestäisivät nuorille mahdollisuuksia
tutustua eri harrastuksiin.
Koulukiusaamiseenkin täytyisi puuttua paljon nykyistä jämäkämmin.
– Kiusaaminen on vain raaistunut, kun sitä voi tehdä netissä. Nuoret,
jotka ovat kiusatun roolissa, uhkaavat syrjäytyä tai ovat jo syrjäytettyjä.
He ovat myös riskiryhmässä tulevaisuudessa päihteidenkäytön suhteen,
hän muistuttaa.