16 Kirkonseutu 2/2019 26.1.2019
Siikaniemen kurssikeskuksessa
järjestetään keväällä rippikoulu
aikuisille.
Aikui setkin
voivat tulla
rippi koululeirille
– AIKUISRIPPIKOULUUN tullaan
hyvin moninaisista syistä. Yksi
etsii ystäviä, toinen elämäänsä
uuttaa suuntaa ja tarkoitusta,
kolmas tahtoo vain puntaroida
omia arvojaan ja valintojaan.
Aikuisrippikouluun saa tulla,
vaikka ei olisi tietoinen, miksi
tulee. Jumala johdattaa ihmistä
joskus niinkin, Salpausselän seurakunnan
kirkkoherra Sari Kuirinlahti
kertoo.
Tärkeitä syitä käydä rippikoulu
aikuisena ovat myös halu päästä
kummiksi tai saada kirkollinen
vihkiminen avioliittoon. Mukaan
pääsevät myös jo rippikoulunsa
käyneet ”kertausharjoituksiin”.
Lahdessa seuraava aikuisrippikoulu
järjestetään leirinä
Siikaniemen kurssikeskuksessa
12.–14.4.
Lisäksi rippikouluun liittyy
osallistuminen Soul Food -iltaan
Jalkarannan seurakuntakodilla
16.3. tai 6.4. Näissä tilaisuudessa
jaetaan myös rippikoulua varten
materiaalit ja ennakkolukutehtävät.
Lisäksi ripariin kuuluu osallistuminen
ainakin yhteen jumalanpalvelukseen
ennen leiriä.
Rippikoulun päätteeksi
osallistujat voivat saada halutessaan
kasteen ja/tai konfirmaation.
Rippikoulun voi myös
käydä tulematta kastetuksi ja
konfirmoiduksi.
– Tämän päivän vitsaus on
yksinäisyys, jota esiintyy kaikenikäisten
keskuudessa. Muita
ihmisiä nähdään kyllä helposti
sähköisten välineiden kautta,
mutta samaan aikaan ihmiseltä
saattaa puuttua läheiset ihmissuhteet
aivan kokonaan. Arvelen,
että aidon ja armollisen vuorovaikutuksen
kaipaus saa monet
hakeutumaan aikuisrippikouluun.
Rippikoulu on hyvä mahdollisuus
tutustua Jumalaan ja lähimmäisiin
muuta luomakuntaa unohtamatta,
Sari Kuirinlahti toteaa.
Markku Lehtinen
> ILMOITTAUTUMISEt ajalla 1.2.–
31.3., Sari Kuirinlahti Salpausselän
seurakunta, puh. 044 7191 216,
sari.kuirinlahti@evl.fi Aikuisrippikoulu
on maksuton.
Esko Taipale johtamaan
Lahden kirkkovaltuustoa
MARKKU LEHTINEN
Yhteisen kirkkoneuvoston paikoista jouduttiin
äänestämään liki viisituntisessa kokouksessa.
Lahti pyrkii huolehtimaan ympäristöstään
TAMPEREEN hiippakunnan piispa
Matti Repo vieraili tammikuun
toisella viikolla Keski-Lahden seurakunnassa
piispantarkastuksen
merkeissä.
Piispan ohjelmaan kuului
muun muassa tutustumisia eri
kouluihin sekä Lahden ammattikorkeakoulun
(LAMK) hiljattain
käyttöön otettuihin tiloihin
Niemen kampuksella. LAMKille
on saneerattu modernit toimitilat
Iskun vanhaan tehdaskiinteistöön.
Vierailun yhteydessä oppilaitoksen
ja Lahden kaupungin
edustajat kertoivat laajasti
hankkeista, joilla pyritään parantamaan
alueen ympäristön tilaa.
Tärkeimpiä keinoja tässä ovat
jätehuolto ja jätteiden kierrätys
sekä pyrkimys vähentää liikenteen
hiilidioksidipäästöjä.
Esille nousi myös jo muutaman
vuosikymmenen ajan toteutettu
hanke Vesijärven vedenlaadun parantamiseksi.
Vesijärvi-projektin
myötä vesialueet ovat puhdistuneet
merkittävästi.
LAMK on ollut mukana kehittämässä
mobiilisovellusta, jonka
avulla asukaat voivat seurata
omaa liikkumistaan ja sen aiheuttamia
hiilidioksidipäästöjä.
Matkapuhelimeen ladataan ohjelmisto,
joka seuraa käyttäjän liikkumista
ja laskee sen perusteella
liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.
Järjestelmään liittyy myös asukkaiden
päästökauppa. Näillä näkymin
ohjelmisto tulee käyttöön
ensi syksynä.
Oppilaitoksessa on kehitteillä
sovellus ruokahävikin vähentämiseksi
sekä sähkö- ja elektroniikkaromun
kierrättämiseen. Jätteiden
kierrätykseen liittyen oppilaitoksessa
on rakennettu laitteisto
tekstiilien tunnistamiseen ja
lajitteluun.
Lahden kaupungin ympäristöjohtaja
Saara Vauramo muistutti
puheenvuorossaan kestävästä kehityksestä.
Eri materiaalien käyttö
pitäisi vähentää noin viidesosaan
nykyisestä, jos haluamme elää
kestävästi.
Lahdessa ja sen lähialueilla on
viime vuosina saatu tuloksia erityisesti
jätehuollossa ja jätteiden
kierrätyksessä.
Kun vuonna 2007 alueella
syntyneestä yhdyskuntajätteessä
hieman yli puolet kipattiin kaatopaikalle,
vuonna 2017 Päijät-
Hämeen Jätehuollon vastaanottamista
jätteistä hyödynnettiin kaikkiaan
94 prosenttia. Tavoitteena
on, että ensi vuonna yhdyskuntajätteistä
vain kolme prosenttia
päätyisi kaatopaikalle.
Kaupunki pyrkii kehittämään
Lahdesta Suomen johtavan ympäristökaupungin.
Tähän liittyen se
on osallistunut Euroopan vihreä
pääkaupunki -kilpailuun. Kilpailussa
Lahti on päässyt finaaliin
kahdesti ja nyt se kisaa vuoden
2021 voitosta.
Ajankohtaisina asioina kaupunki
tuo kilpailussa esille Lahti
Energian Kymijärven uuden voimalaitoksen,
jonka myötä energiantuotannossa
kyetään luopumaan
kivihiilestä ensi vuoden
aikana.
Markku Lehtinen
Keski-Lahden piispantarkastuksen yhteydessä piispa Matti Repo tutustui
LAMKin toimintaan. Kuvassa koekäytössä moderni keinutuoli.
Markus Luukkonen Seurakuntavaaleissa
2018 valittu Lahden
yhteinen kirkkovaltuusto
kokoontui
ensimmäisen kerran
16. tammikuuta ja valitsi luottamushenkilöt
merkittävimpiin
toimielimiin.
Lahden seurakuntien yhteisen
kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi
vuosille 2019–2020
valittiin yksimielisesti Esko
Taipale Launeen seurakunnasta.
Valtuuston varapuheenjohtajaksi
valittiin niin ikään yksimielisesti
Matti Vierumäki Keski-Lahden
seurakunnasta.
Esko Taipale on Launeen
koulun rehtori. Taipale muistutti
valtuustolle pitämässään puheenvuorossa
yhteistoiminnan ja
yhteisöllisyyden merkityksestä.
Valtuustokauden suurimmaksi
haasteeksi Taipale arvioi taloudellisen
tasapainon löytämisen
jäsenmäärän laskiessa.
– Seurakuntalaisista ei saa
kuitenkaan tulla pelkkiä rahantuojia,
vaan meidän on myös
mietittävä toimintaa, Taipale
huomautti.
Taipale muistutti myös, että
päätöksenteossa pitää edistää
kestävää kehitystä ja että päätöksenteon
pitää perustua kristillisiin
arvoihin, jotka on kirjattu
seurakuntayhtymän uuteen
strategiaan.
Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi
ilman vastaesityksiä
valittiin Ohto Oksanen.
Puolustusvoimissa työskentelevä
Oksanen on Nastolan seurakunnan
jäsen. Yhteisen kirkkoneuvoston
puheenjohtajaksi tuomiokapituli
on jo aiemmin nimittänyt
kirkkoherra Kari Eskelisen.
Kirkkovaltuuston kokousta
edeltäneissä neuvotteluissa ei
löydetty sopua kirkkoneuvoston
muista jäsenistä, joten paikoista
jouduttiin harvinaisesti äänestämään.
Äänestystä vaativat sekä
sosiaalidemokraatit että Joutjärvellä
vaikuttava Tavallisten seurakuntalaisten
ryhmä. Demarit
halusi neuvostoon Erkki Niemisen,
Tavalliset seurakuntalaiset
Tiina Wallinin.
Suhteellisella vaalitavalla
järjestetyssä lippuäänestyksessä
kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin
lopulta Päivi Eskola, Mika
Falk, Simo Hiilamo, Eila Jokinen,
Regina Leppänen, Pauli
Rantanen, Jonna Rothberg-
Mikkonen, Kari Simolin, Risto
Tarkiainen ja Vuokko Vänskä.
Erkki Nieminen sai riittävästi
ääniä, mutta koska mieskiintiö
oli jo täynnä, hän jäi vaalien
jälkeenkin neuvoston ulkopuolelle.
Kokoonpanon tulee täyttää
kirkkolain säädös, joka takaa
vähintään 40 prosentin edustuksen
vähemmistönä olevalle
sukupuolelle.
Valitsijayhdistyksistä Yhdistynyt
seurakuntaväki sai kirkkoneuvostoon
vahvan edustuksen,
varapuheenjohtaja mukaan lukien
kuusi jäsentä. Tulkaa kaikki
-liikkeen jäseniä on uudessa
neuvostossa kaksi. Kokoomuksen,
sosiaalidemokraattien ja keskustan
valitsijayhdistyksistä ylsi
neuvostoon yksi kustakin.
Kasvatuksen ja perheasioiden
johtokunnan puheenjohtajaksi
valittiin Risto Kaakinen ja diakonian
ja sairaalasielunhoidon
johtokunnan puheenjohtajaksi
Merja-Liisa Norjava.
Kirkkoneuvoston jäsenten
vaali aiheutti kokoukseen useita
katkoja, ja kokous venyi lähes
viisituntiseksi.
Esko Taipale arvioi valtuustokauden
suurimmaksi haasteeksi
taloudellisen tasapainon löytämisen
jäsenmäärän laskiessa.
MARKKU LEHTINEN
link