8 Kirkonseutu 2/2019 26.1.2019
Aamukahveilla
puhutaan
naisten
asemasta
LAUNEEN kirkolla juodaan jälleen
naisten aamukahveja. Kevään
ensimmäisen aamukahvin teemana
on ”Naiset näkyviin!”. Tilaisuudessa
vierailijana on Leena
Sorvali. Hän kertoo kirjastaan
Elämä käsissä. Kirjassa on 21
tarinaa naisista, jotka eivät ole
paistatelleet julkisilla estradeilla,
mutta ovat kukin omalla alueellaan
tehneet uraa uurtavaa
työtä ja toteuttaneet unelmiaan.
Mukana on muun muassa Enni
Idin, Leena Kaartisen, Marja
Rouvalin, Ritva Sorvalin ja Helmi
Mynttisen tarinat. Tilaisuus
alkaa yhteisellä aamupalalla (4
€), jonka jälkeen on vierailijan
vuoro. Mukana on myös Launeen
seurakunnan lähetyssihteeri
Teija Kuuppo.
> NAISTEN aamukahvit Launeen
kirkolla 2.2. klo 9.30–11. Tapparakatu
22.
Fanni ja
Iiris Piri
Yhteisvastuukonsertissa
VIULISTI Fanni Piri ja sellisti Iiris
Piri konsertoivat 3. helmikuuta
järjestettävässä Yhteisvastuukonsertissa.
Konsertissa
kuullaan muun muassa Tchaikovskya,
Shostakovichia, Sibeliusta
ja Telemannia. Konsertissa
tyttöjen kanssa esiintyvät pianotaiteilijat
Maarit Liimatainen
ja Leena Suhonen. Fanni, 15,
opiskelee viulunsoittoa Pertti
Sutisen johdolla Lahden Konservatoriossa.
Fanni valmistautuu
paraikaa maaliskuussa Jyväskylässä
järjestettävään viulukilpailuun.
Yhteisvastuukonsertissa
hän esittää osan kilpailuohjelmistostaan.
Fanni on myös
ehdokkaana Radio Classicin
Tempo-palkinnon 2019 saajaksi.
Iiris, 16, opiskelee sellonsoittoa
Sibelius Akatemian nuorisokoulutuksessa
Hannu Kiiskin johdolla.
Iiris on soittanut muun
muassa maailman parhaaksi
orkesteriksi nimetyn Royal Concertgebown
konsertissa ja Cellofest
avajaisgaalassa Total Cello
Fresh -ryhmässä. Kummatkin
tytöt ovat esiintyneet myös Sinfonia
Lahden solisteina.
> FANNI ja Iiris Pirin Yhteisvastuukonsertti
3.2. klo 12.30 Lahden
Seurakuntatalossa, Kirkkokatu 5.
Palkitussa erityisnuorisotyössä Pienryhmätoiminnassa nuoret voivat kokea onnistumisen ja epäonnistumisen Erityisnuorisotyön vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan on kirjattu päihdenuorten LJanne Urpunen ahti nousi viime vuonna
otsikoihin huumetilanteensa
takia.
Mediassa kerrottiin,
että Lahden jätevesistä
Halutaan ehkä
löytyy huomattavan paljon amfetamiinijäämiä
ja kaupungin kautta
levitetään huumeita myös muualle
maahan.
Lahden seurakuntayhtymän
erityisnuorisotyönohjaaja Ville
Forstedt ei kiellä ongelmaa, mutta
sanoo törmäävänsä huumeisiin
työssään harvoin.
– Erityisnuorisotyön painopiste
on jo vuosia ollut ennaltaehkäisevässä
toiminnassa, hän perustelee.
Kirkon erityisnuorisotyö tähtää
yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden
torjumiseen, lapsen ja nuoren voimistumiseen
sekä osallisuuden ja
hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Forstedt huomauttaa, että
kaveripiirillä ja harrastuksilla on
keskeinen rooli nuoren päihteiden
käytön ehkäisemisessä. Ei ole
ihan sama, missä porukassa nuori
liikkuu.
Hän muistuttaa myös muista
suojaavista tekijöistä.
– Tunteeko nuoresi, että häntä
kuunnellaan ja hänestä välitetään?
Saako hän hyväksyntää ja onnistumisen
elämyksiä? Forstedt kysyy.
Lahden seurakuntayhtymä sai
kirkon vuoden 2018 erityisnuorisotyön
teko -palkinnon kiitoksena
siitä, että on konkreettisesti lisännyt
erityisnuorisotyön resursseja.
– Olemme saaneet edelleen lisää
resursseja. Meille tulee keväällä
uusi työntekijä, Forstedt sanoo.
Erityisnuorisotyön muskeleiden
lisääntyessä Forstedt ja
erityisnuorisotyöntekijä Patrick
Alander pystyvät osallistumaan
useammin kaupungin nuorten
arkeen ja juhlaan.
– Patrickin kanssa jalkaudutaan
nuorten pariin. Olemme tehneet
vastaavaa aikaisemmin Ankkurityön
puitteissa, mutta nyt on
mahdollista ulkoilla useammin.
Iskuja aiotaan tehdä myös keskustan
ulkopuolelle.
– Autolla päästään lähiöihin,
koulujen pihoille ja liikenneasemille.
Nuoret haluavat jutella
mieltä askarruttavista asioista
luotettavan aikuisen kanssa, ja
meidän on mentävä sinne, missä
nuoret ovat, Patrick Alander
sanoo.
Erityisnuorisotyön vuoden 2019
toimintasuunnitelmaan on kirjattu
päihdenuorten tavoittaminen.
Haaste on siinä, kuinka löytää
apua tarvitsevat.
– Kaikki eivät käy nuokuilla.
Osa haluaa olla vapaammin.
Halutaan ehkä nuuskata, kokeilla
päihteitä tai keulia mopoilla. Halut
eivät aina mene yksiin nuorisotalojen
sääntöjen kanssa, Forstedt
toteaa.
Alander muistuttaa, että
nuoriso kokoontuu käytännössä
siellä, missä parhaaksi näkee. Sitä
on aikuisten vaikea ohjailla.
– Osa menee S–marketille,
vaikka nuorisotila lähistöllä olisi
auki. Vaikka Lahdessa avattaisiin
neljä uutta nuokkua, ostarilla
hengaajat eivät häviä mihinkään.
Niitäkin on, jotka haluavat
pysyä katseilta piilossa.
– Rankempien päihteiden
käyttäjät eivät hengaa koulukavereiden
kanssa, vaan tekevät
rötöksiä omissa porukoissaan,
Forstedt sanoo.
Vaikea on tavoittaa niitäkin nuoria,
jotka yksinäisyydessään jäävät
neljän seinän sisälle.
Luottamuksen syntymisen
tarvitaan yleensä useampi tapaaminen.
– Satunnainen kohtaaminen
Mascotin kulmalla unohtuu helposti.
Uskon pitkäjännitteiseen
työhön. Tarvitaan useita kohtaamisia,
mutta se on vielä auki,
miten nuoriin pidetään yhteyttä.
Some saattaa tarjota siihen työkaluja,
Forstedt miettii.
Ville Forstedt on toiminut erityisnuorisotyössä
Lahdessa vuodesta
2004. Työ on muuttunut enemmän
kuin asiakkaat.
– Nuorten perustarpeet ovat
pysyneet samoina, mutta työtä
on linjattu uudelleen. Ennen
pidettiin ovia auki. Lähiöissä
oli tiloja, joissa nuoret saattoivat
kokoontua. Enää nuokuilla ei ole
kävijöitä niin paljon. Nyt panostetaan
pienryhmätoimintaan.
Erityisnuorisotyöllä oli Lahdessa
viime vuonna 28 pienryhmää.
– Suurin osa toimii meidän
moottoripajalla. Syksyllä aloitti
neljä esportsin eli elektronisen
urheilun ryhmää ja keväällä alkaa
yksi tai kaksi lisää. Monenlaista
löytyy. On kuntosaliryhmää,
aggressionhallintaryhmää ja
voimauttavan eläintoiminnan ja
valokuvauksen ryhmää, Forstedt
luettelee.
Pienryhmätoiminnassa nuoret
voivat kokea onnistumisen ja
epäonnistumisen tunteita turvallisessa
ympäristössä.
Nuoria ryhmiin tulee kouluista,
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän
nuorisopsykiatriasta ja
tehostetusta perhetyöstä, lastensuojelusta
ja Ankkurityöstä.
Ankkurilla pyritään ehkäisemään
lasten ja nuorten syrjäytymistä
puuttumalla varhain alaikäisten
rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkuritiimissä
Alander ja Forstedt
tekevät töitä poliisin sekä kaupungin
sosiaalitoimen ja etsivän
nuorisotyön edustajien kanssa.
– Tutustutaan nuoreen, kartoitetaan
hänen elämäntilanteensa
ja selvitetään, minkälaista apua
tai tukea hän tarvitsee. Tavataan
myös nuorten vanhempia, Alander
sanoo.
Alander ja Forstedt ovat
työssään huomanneet, että seurakunnan
työntekijää nuoren on
helppo lähestyä.
– Emme ole viranomaisia.
Meidän kanssa uskaltaa keskustella
avoimesti, vaikka aina nuoret
eivät ole niin puheliaita. Usein
tutustuminen käykin helpommin,
kun tarjolla on samaan aikaan
toimintaa. Pleikkaa tai biljardia
pelatessa juttu luistaa paremmin.
Ankkuritiimi perustettiin
Lahteen kahdeksan vuotta sitten.
Forstedt on ollut mukana alusta
asti.
– Aika paljon toimitaan yläasteikäisten
ja vanhempien nuorten
kanssa, mutta yhä nuorempia
kohdataan. Meidän pienryhmiin
otetaankin jo lapsia viidesluokkalaisista
lähtien, Ville Forstedt
sanoo.
nuuskata,
kokeilla
päihteitä
tai keulia
mopoilla.
Halut eivät
aina mene
yksiin
nuoriso talojen
sääntöjen
kanssa
Ville Forstedt