8 Kirkonseutu 21/2018 15.12.2018
Maria Leijonat toimivat myös Nastolassa
NASTOLAN alueella on myös aloitettu Marian Leijonien toiminta. Syksyn peruskurssilla koulutettiin
Nastolaan neljä leijonaa, mukavia ja taitavia herrasmiehiä kaikki.
Lahden seurakuntien Marian Kammarin toiminta tarjoaa vapaaehtoistyönä toteutettuja
palveluja. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti lahtelaisille yksin asuville vanhuksille
tai vammautuneiden kotona asumisen tueksi. Kaikki palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia.
Miesapu Marian Leijonat auttavat niin sanotuissa kodin miesten töissä.
Nyt koko Lahden alueella toimii yhteensä 20 Marian Leijonaa. Leijonat ovat joululomalla
17.12.2018 - 6.1.2019 välisen ajan, mutta heitä voi jälleen tilata kotiin 7.1. 2019 alkaen maanantaisin
ja torstaisin klo 10-14 puh. 044 7191 254. Muina aikoina tehtäväpyynnön voi jättää
vastaajaan ja leijonavälityksestä soitetaan tilaajalle takaisin.
Kutsu Leijona apuun
Marian Leijonat tekevät ikäihmisten kotona miesten kotitöitä
• lampun ja valaisimien vaihdot
• taulun ja peilin kiinnitys, kirjahyllyn
siirto (yhden miehen siirrettävissä),
pienen nurmikon leikkuu
• kevyet lumityöt ja muut pihatyöt
• pienen huonekalun kokoaminen
• oven saranoiden ja kahvan
kiinnitykset, jääkaapin oven
kätisyyden vaihto
• huonekalujen paikan siirto ja
rikkoutuneiden liimaukset ja ruuvaukset
• jääkaapin lauhduttimen imurointi, roskien vienti
• opastusta ATK-laitteiden ja älypuhelinten käytössä
Kahden eri kulttuurin jouluja
Juhana Unkuri Etiopiassa lähetystyössä
35 vuoden ajan
ollut Kerttu Nygren
muutti takaisin Suomeen
vuonna 2005.
Lähetystyövuosinaan Nygren
oli joulut Etiopiassa muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta.
Jouluaan hän vietti länsimaisen
kalenterin mukaisesti.
– Jouluaattona tapasin keittää
riisipuuroa, jota söin yhdessä
lähettitoverieni kanssa. Kello
kahdeltatoista kuuntelimme
Suomessa kasetille äänitetyn
joulurauhan julistuksen. Kuuntelimme
kasetilta myös joululauluja
ja lauloimme itse mukana, paluunsa
jälkeen Lahdessa asunut
Nygren kertoo.
Kotinsa seinälle Nygren laittoi
Suomesta lähetettyjä joulukortteja.
Suomesta lähetettiin
myös joululahjoja ja hapankorppuja.
– Jouluruokien laittamiseen
liittyi improvisointia. Leivoin
muun muassa karjalanpiirakoita
ja tein ruisleipää. Sianlihaakin oli
myöhempinä vuosina saatavilla.
Lanttuja kasvatimme itse.
Nygren vietti jouluja esimerkiksi
Hosannassa ja Addis
Abebassa.
– Addis Abebassa oli isompi
suomalaisten ja muiden eurooppalaisten
lähettien yhteisö.
Joulupäivänä vietimme yhteisiä
jumalanpalveluksia ja kyläilimme
joulunpyhinä toistemme luona.
Nygren toteaa, että Etiopiassa
on raamatullisen näköinen
joulumaisema.
– Ulkona on lampaita ja aaseja.
Viljapellot lainehtivat joulun
alla, mieleen tulee Vanhan testamentin
jouluprofetia.
Etiopiassa
pienimuotoisempi joulu
Etiopialaiset viettävät omaa jouluaan
suomalaisia pienimuotoisemmin
tammikuun alkupuolella.
Tärkein ajankohta on joulupäivä,
jolloin seurakunnissa pidetään
ainakin aamujumalanpalvelus.
Siellä luetaan jouluun liittyviä
kirkkovuoden tekstejä sekä lauletaan
lyhyitä Jeesuksen syntymään
Tulevana jouluna Kerttu Nygren matkaa siskojensa luo Joensuuhun. – Aatonaattona menemme Nurmekseen seuraamaan joulunäytelmää. Jouluaattona ja
luultavasti jouluaamunakin menemme Joensuun kirkkoon. Illalla katselemme hautausmaan kynttilävalomerta. Saatan käydä joulunpyhinä myös kotipuolessa
Enossa veljeni luona.
liittyviä yhteislauluja.
– Perinteissä on alueellisia
eroja. Varsinkin isommilla paikkakunnilla
joulunpyhinä saattaa
olla useita kirkkotilaisuuksia.
Aattoiltana voi olla joulukuvaelmia.
Etiopialaiset syövät jouluna
hieman tavallista arkisunnuntaita
juhlavammin. Joululahjoja ei
anneta.
– Joulukoristeita tehdään esimerkiksi
silkki- ja vessapaperista.
Kaupungeissa jotkut laittavat
esille myös vilkkuvia valoja.
Ulkomaalaiset ovat täysillä
mukana etiopialaisessa seurakuntajoulussa.
Etiopialaiset kutsuvat
heitä usein myös kylään joulunpyhinä.
Vuoden suurin juhla vaihtelee
paikkakunnittain. Yleensä se on
Meskel eli Oikean ristin löytymisen
juhla tai Uusi Vuosi, molemmat
ajoittuvat syyskuulle. Niitä
valmistellaan pitkään ja suvut kokoontuvat
yhteen. Kirkkovuoden
tärkein juhla on pääsiäinen.
Evankeliumi korostuu
Nygrenin mielestä suomalaiset
voisivat ottaa oppia etiopialaisesta
joulusta.
– Etiopiassa joulu on ennen
kaikkea yhteisöllinen seurakunnan
juhla, jossa korostuu evankeliumi.
On evankeliumi esillä
myös Suomen kirkoissa, mutta
ehkä ulkoinen puoli korostuu
meillä muuten turhan paljon.
Lähettivuosinaan Nygren oli
Suomessa noin kolmen vuoden
välein kausilomilla, yleensä toukokuusta
marraskuulle.
– Etiopiassa kaikki oli ensin
uutta, sitten tuttua ja rakasta. Takaisin
muutettuani oli kuitenkin
ihanaa mennä hangille. On aivan
fantastista, että täällä on neljä
vuodenaikaa.
Kerttu Nygren
MARKKU LEHTINEN
Kerttu Nygrenin mukaan Etiopiassa oli raamatullisen näköinen joulumaisema.
ETIOPIASSA lähetystyössä 1970-
2005. Suomen Lähetysseuran
työntekijänä toiminut Nygren oli
Enon, Korson, Sukevan ja Halikon
seurakuntien sekä Uusheräyksen
nimikkolähetti. Lähetyskohteita
Hosanna, Hommatso ja Addis
Abeba. Teki töitä myös Mekane
Yesus-kirkon eri hiippakunnissa.
Suomeen palattuaan vuoden seurakunnissa
lähetystyöhön liittyvissä
tehtävissä. Eläkkeelle 2006.
Toimi Etiopiassa diakonissana ja
kätilönä. Koulutti naisia ja oli perustamassa
maaseudulle terveysasemia.
Teki töitä prostituoitujen
parissa, oli käynnistämässä Etiopiassa
AIDS-valistustyötä. Organisoi
maallikkodiakoniatyötä ja toimi
siinä kouluttajana.
Mari Teinilä teki vuonna 1999
kirjan: Kerttu Nygren. Etiopiassa
rakkaudesta.
Kotoisin Enosta.
Valmistui Lahden
Diakonissaoppilaitoksesta.
Kuuluu Lahden Launeen
seurakuntaan.