15.12.2018 Kirkonseutu 21/2018 3
Pullapussi lahjaksi lahtelaisilta. ”En jaksa syödä tätä yksin, mutta ottajia riittää”, toteaa Inkerin piispa Aarre Kuukauppi.
Inkerin piispa: ”Madalletaan
vielä lisää kirkon kynnystä”
Esa Arvekari Lahden Joutjärven
kirkossa vietettiin
ensimmäistä kertaa
vuotuista Inkerin
kirkkopyhää valtakunnallisena.
Vieraiksi saapui useita kymmeniä
inkeriläisiä Kelton seurakunnasta
sekä Lahden ja muun
Suomen inkeriläisyhteisöistä.
Kirkkopyhä huipentui messuun,
jonka toimitti Inkerin kirkon
piispa Aarre Kuukauppi.
Kuukauppi on Suomen ja
Inkerin suhteiden veteraani
70-luvulta lähtien.
– Käyn Suomessa nykyisin
kerran kuussa eri inkeriläisyhteisöjen
vieraana. Ystävyysseurakuntavierailuja
teemme ryhmänä
pari kertaa vuodessa, hän
kuvaa tiiviitä suhteita.
90-luvun vilkkaan muuttoaallon
johdosta Karjalan inkeriläisseurakunnat
menettivät
paljon aktiivijäseniä. Maastamuuttajien
hengellinen huolto
ei kuitenkaan loppunut vaan
siirtyi Suomen puolelle tiiviisiin
inkeriläisyhteisöihin. Papit
seurasivat perässä ja työ kansainvälistyi.
– Kävi niin kuin hengellisen
työn kuuluukin. Vaikutus laajeni
Suomen puolelle ja kauemmaksikin,
josta vilkas ystävyystoiminta
nyt kertoo, Kuukauppi
sanoo.
Kuukaupin mukaan inkeriläisten
sopeutuminen Suomeen on
sujunut hyvin.
– He viihtyvät omissa venäjänkielisissä
yhteisöissään, mutta
ovat onnistuneet solmimaan samalla
hyvät välit kantaväestöön.
Pulmia on ollut lähinnä
15–20-vuotiailla nuorilla.
– He ovat joillakin paikkakunnilla
jääneet venäjänkielisinä
väliinputoajiksi suomalaisnuorten
keskuudessa.
Piispa heittää toiveen Lahden
seudun seurakunnille.
– Seurakunnan kynnys on
luonnostaan matalampi, myös
näille nuorille. Madalletaan sitä
vielä hiukan lisää. Tervehditään
heitä, kysytään kuulumisia.
Samoin muilta venäjänkielisiltä
seurakuntalaisilta. Se auttaa paljon
kotiutumisessa.
Huonosti ei ole käynyt Kelton
seurakunnallekaan Inkerissä.
– Aallonpohjan jälkeen seudun
väkiluku alkoi kasvaa. Kasvu
on viime aikoina ollut noin 90
000 henkilöä, satakertainen
määrä väkeä takavuosiin verraten,
ihmetteli pastori, Kelton
koulutuskeskuksen johtaja Ivan
Laptev.
Laptev kertoi kirkon uusista
strategioista väestön evankelioimisessa
ja liittämisessä mukaan
seurakunnan toimintaan.
– Kokeilimme viime keväänä
Lasten oikeuksien päivänä
puuhapuistoa lapsille ja tiedotustilaisuutta
kirkossa. Monet
alueen ihmiset olivat ensi kertaa
kirkossa.
Kelton pappisseminaarin tavoitteena
on kouluttaa 100 uutta
pappia, koska väestönkasvu on
tuonut työtä paljon.
– Kymmenen pappia on
valmistunut ja useita kymmeniä
koulutuksessa, Laptev kertoi.
Joutjärven seurakunnan ystävyysseurakuntatyöryhmän
puheenjohtajan Pekka Kemppaisen
mukaan työtä tehdään
Keltossa yhdessä kolmen muun
suomalaisseurakunnan kanssa.
Lisäksi Lahden seudulla kirkon
herätysliikkeillä on vahva
ystävyystoiminta inkeriläisseurakuntien,
muun muassa Kelton
kanssa.
– Apumme on henkistä, hengellistä
ja taloudellista. Olemme
olleet mukana monissa Kelton
seurakunnan vaiheissa, joista
tärkein oli uuden kirkon rakentaminen
90-luvulla, Kemppainen
kertoo.
Joutjärven seurakunnassa
Inkeri-työn aktivisteja on parikymmentä.
– Tämän työn pioneereina
pidetään meillä Risto ja Lyyli
Taipaletta ja monia muita. Myös
Auli Haarala, tämänkin kirkkopyhän
emäntä, on ollut pitkään
työssä mukana, samoin Inkeri
Ojala, Juha Saari, Seppo Hämäläinen
ja Erkki Suhonen.
Lahden Liipolassa inkeriläisyhteisöllä
on oma pappi Sergey
Shilkin.
ESA ARVEKARI
Seurakunnille uusi strategia
– tavoitteena uskoa, toivoa
ja lähimmäisenrakkautta
vahvistava yhteisö
Markus Luukkonen
LAHDEN seurakuntien yhteinen
kirkkovaltuusto hyväksyi marraskuun
päätteeksi seurakuntayhtymälle
uuden strategian vuosille
2019-2026. Seurakuntien tavoitteena
on olla kristillistä uskoa,
tulevaisuuden toivoa ja lähimmäisenrakkautta
vahvistava yhteisö.
Strategian toimintalinjoja ovat:
”Kerromme kristinuskosta ymmärrettävästi
kaikille”, ”Toimimme yhdessä”,
”Olemme vieraanvaraisia
ja teemme hyvää”, ”Edistämme
kestävää kehitystä” ja ”Rohkaisemme
elämään kristittynä”.
– Kirkon viesti halutaan kertoa
ymmärrettävästi, olipa paikkana
sitten kirkko, kauppakeskus tai
tori. Seurakunnan toimintaan
tulevan täytyy kokea itsensä tervetulleeksi,
kertoo strategiatyöryhmää
johtanut Mika Falk.
Työryhmä keskusteli kaksi
vuotta kestäneessä valmistelutyössään
paljon toimintaympäristön
muuttumisesta, kirkosta
eroamisesta ja siitä, miten
seurakunnan resurssit riittävät
tulevaisuudessa. Lisäksi pohdintaa
aiheutti seurakuntien omistamien
kiinteistöjen tuleva käyttö.
Kirkkovaltuusto kävi strategiasta
vilkkaan keskustelun, ja
muun muassa valtuutettu Tapani
Ripatti toivoi sen viestintään
”anarkiaa”. Pontena hyväksyttiin
Ripatin esitys, jonka mukaan yhteinen
kirkkovaltuusto edellyttää,
että strategia jaetaan jokaiseen
lahtelaiseen talouteen.
Kirkkovaltuusto hyväksyi myös
seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston
talousarvion
vuodelle 2019. Toimintakuluiksi
arvioidaan 21,3 miljoonaa euroa.
Verotuloarvio ensi vuodelle on
18,5 miljoonaa euroa, ja toimintatuottojen
määräksi arvioidaan
4,7 miljoonaa euroa sekä valtion
rahoitukseksi 2,3 miljoonaa euroa.
Vuosikatetavoite on 3,0 miljoonaa
euroa.
Investointeihin varataan 2,3
miljoonaa euroa, joista 1,9 miljoonaa
euroa käytetään kiinteistöihin.
Investointilistalta löytyvät
muun muassa Nastolan puukirkon
katon korjaus ja maalaus, Nastolan
ja Mustankallion hautausmaiden
huoltorakennusten uusiminen
sekä Launeen tilaratkaisut.
Lahden seurakuntien yhteinen
kirkkovaltuusto sai tiivistelmän
Launeen seurakunnan tilaratkaisuista
ja merkitsi asian tiedoksi.
Yhdessä vaihtoehdossa Liipolan
seurakuntakeskukseen tehdään
laaja peruskorjaus ja alakerran
tilat vuokrataan ulkopuolisille. Toisessa
vaihtoehdossa Liipolan kiinteistö
puretaan ja omaa toimintaa
varten vuokrataan tarvittavat tilat.
Lisäksi on selvitetty, onko Launeen
kirkkoa mahdollista laajentaa,
jotta se osaltaan korvaisi Liipolasta
pois jääviä tiloja.
Kirkkovaltuustoa keskustelutti
lisäksi kirkkohallituksen aie
siirtää Päijät-Hämeen maakunta
osaksi Mikkelin hiippakuntaa.
Valtuutettu Antero Helanterä
pyysi Lahden yhteistä kirkkoneuvostoa
selvittämään, voidaanko
rovastikunnassa valmistella
yhteinen kannanotto Päijät-
Hämeen pitämiseksi Tampereen
hiippakunnassa.
LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ
Seurakunnan toimintaan tulevan täytyy kokea itsensä tervetulleeksi, kertoo
strategiatyöryhmää johtanut Mika Falk. Kuva Renkomäen perhekerhosta.
Aallonpohjan
jälkeen
seudun
väkiluku alkoi
kasvaa.