2 Kirkonseutu 21/2018 15.12.2018
SYMBOLIT ovat uskonnon äidinkieltä. Ne avaavat merkityksiä uudella
tavalla. Niiden ymmärtäminen linkittyy kuvataiteen, kirjallisuuden,
populaarikulttuurin ja mainosten ymmärtämiseen.
Uskontotieteilijä Kati Mikkola, HS 2.12.2018
Pyhänseutu Pääkirjoitus
SUNNUNTAI 16.12.
3. adventtisunnuntai
Tehkää tie Kuninkaalle
Päivän raamatullinen keskushenkilö
on Johannes Kastaja. Hänen
kehotuksensa katumukseen
ja parannukseen koskee myös
meitä. Johannes viittaa Jumalan
Karitsaan, joka kantaa koko maailman
synnin. Saamme tunnustaa
syntimme luottaen Kristuksessa
annettuun pelastukseen. Tämä on
pääasia jouluun valmistautumisessa
- joulupaastossa.
Liturginen väri: Violetti tai sininen
Tekstit: Ps. 85:9-14, Jer. 3:21-25, 1.
Kor. 4:1-5, Matt. 11:2-10
Virsi
SUNNUNTAI 23.12.
4. adventtisunnuntai
Herran syntymä on lähellä
Tämä sunnuntai omistetaan
lasta odottavalle Marialle, Herran
äidille. Vapahtajan äidin odotus
ja Herran kansan joulun odotus
kuuluvat yhteen.
Jouluun valmistautumisen loppuvaihe
alkaa. Ihmisen sisäisen
mielialan tulee olla valmis suuren
sanoman vastaanottamiseen.
Liturginen väri: Violetti tai sininen
Tekstit: Psalmi: Ps. 130: 5-8, Sef.
3:14-17, Fil. 4:4-7, Matt. 1:18-24
Hyvä paimen |
LAURA VISAPÄÄ
Kristus tulee, kuningas!
Riemuviesti kertoo siitä.
Saapuu rauhanruhtinas,
sydämeni nöyrry, kiitä!
Annan valtiaalleni
elämäni, kaikkeni.
Virsikirja 9:1
Joulukuu on seurakunnissa erityinen
kuukausi. Ensimmäistä
adventtisunnuntaita vietettiin
tänä vuonna 2. joulukuuta. Sain
olla Keski-Lahden seurakunnassa
todistamassa tuota päivää,
jolle osuivat sekä Ristinkirkon 40-vuotisjuhlamessu
että joululauluilla täydennetty
Tuomasmessu. Tilaisuudet kokosivat
Ristinkirkkoon yhteensä noin 1700
ihmistä, ja tunnelma oli samaan aikaan
sekä harras että hyvin innostunut.
Tämä oli tietenkin vasta alkua loppiaiseen
saakka ulottuvalle Kauneimpien
joululaulujen sesongille. Suomen Lähetysseuran
ideana syntyneistä laulajaisista
on muodostunut vahva perinne ja hyvä
brändi, jota viedään kirkkojen ja
seurakuntakotien lisäksi mitä
moninaisimpiin paikkoihin.
Asikkalassa kokoonnutaan
ensi viikolla Anianmetsän
puistoon nuotiotulille.
Lahden Launeella ohjelmaan
ovat kuuluneet joululaulut
Liipolan Villiruusussa
ja Anttilanmäen baarissa.
Jouluaatto on koko
kirkkovuoden suosituin
päivä kirkoissa.
Perinteiset aattohartaudet,
joita pelkästään
Hollolan
keskiaikaisessa kirkossa
järjestetään
kuudesti peräjälkeen,
tuovat Lahden
seudullakin
valtavasti ihmisiä kirkkosaleihin. Myös
jouluyön messut ovat kasvattaneet suosiotaan.
Näinä hetkinä huomaan miettiväni
kerta toisensa jälkeen, että olisipa aina
joulukuu.
Lahden seurakuntien kirkkovaltuusto
päätti marraskuun lopussa seurakuntayhtymän
uudesta strategiasta vuosille 2019-
2026. Sen tiivistelmässä mainitaan erikseen,
että ”verkostoidumme ja toimimme
yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden
kanssa”. Tätä voisi kuvailla avautumiseksi
ja altistumiseksi ympäröivälle yhteiskunnalle,
bisneskielelle käännettynä ”uusiksi
asiakasrajapinnoiksi”.
Jyhkeiden linnakkeiden aika on
ohi, ja ehkä se kaivattu kasvu löytyykin
menemällä sinne, missä ihmiset jo ovat.
Joulukylä on oivallinen esimerkki tapahtumasta,
joka voi syntyä vain laaja-alaisessa
yhteistyössä. Tarjolla on tänäkin
vuonna Suomen ohjelmallisin joulutori.
Ja se seimiasetelma, koko joulun
ydin, löytyy yhä aivan torin keskeltä,
joulukuusen juurelta.
Tiernapoikien sanoin: ”On
lapsi syntynyt meille,
ja poika annettu on.”
Tervetuloa kirkkoihin,
Kauneimpiin
joululauluihin sekä
Lahden Joulukylään
kokemaan joulun ihmeellinen
sanoma.
Markus Luukkonen
Olisipa aina joulukuu
KUULUTUS: LAHDEN JA YMPÄRISTÖSEURAKUNNISSA
TEHDÄÄN TIETÖITÄ SUNNUNTAINA
16.12. KLO 10!
Kaikkia seurakuntalaisia pyydetään
mukaan talkoisiin!
Tarvittavat työvälineet saat
kirkolta, mutta omiakin saa
käyttää. Pistetään hihat heilumaan,
ota mukaan iloinen
mieli!
Tietöitä johtaa muuan
Johannes. Johannes on
varsinainen raivaajatyyppi.
Väsymätön työssään, vähän
pelottava pikkulasten mielestä
ainakin ja hieman
synkeä olemus. Monet aikuisetkin
ihmettelevät, kuka
tämä Johannes oikein on,
niin ”yletön mies menoissaan”.
Väitetään, että lapsena
Johannesta kiinnostivat
lähinnä Raamatun ennustukset.
Aikuiseksi tultuaan
Johannes erakoitui ja asusteli
yksinään korvessa. Siellä hän
eli tosi ekologisesti korven
antimista. Sitä ihmeteltiin
ja häntä pidettiin vähän
outona. Mutta Johannes valmistautui
siellä tehtäväänsä.
Ja sitten kävi ilmi, mikä
oli Johanneksen tehtävä:
Hän johtaa tietöitä. Hän on
tienraivaaja. Ja me kaikki
saamme olla niissä hommissa
mukana. Tule siis tietöihin
Johanneksen johdolla!
Me tulemme valmistelemaan
joulun saapumista. Tulemme
tekemään tietä kuninkaalle.
Raamatussa sanotaan Johanneksesta
näin: ” Minä lähetän
sanansaattajani sinun
edelläsi, hän raivaa sinulle
tien.” Kuningas on tulossa
ja Johannes Kastaja raivaa
hänelle tietä. Tule tietöihin
Johanneksen johdolla! Hei
haloo! Kuningas on tulossa,
pois tieltä risut ja männynkävyt;
missä on punainen
matto?
Pauli Pietiläinen
Keski-Lahden
seurakuntapastori
Ritva Hirvosen
idean pohjalta
Tule tietöihin
SYMBOLI voi löytyä taiteen lisäksi myös arkisessa ruokapöydässä: Manteli
on vanha Kristus-symboli, siksi joulupuurosta etsitään mantelia
eikä pähkinää tai rusinaa. Jouluaattona tietenkin etsitään Jeesusta,
syntyvää lasta.
Kuvataiteen tutkija Liisa Väisänen, Kirkko & Koti 28.11.2018
Lainattua
”