Puheenjohtajan palsta
Huippu-urheilu
murroksessa
URHEILUN KESÄ oli kaksijakoinen, vaikkakin keilailun kannalta erin-omainen.
Eritoten naisten EM-kilpailuista saavutetut kolme hopeaa olivat
upea saavutus ja osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä. Kesän menes-tyksemme
arvokilpailuissa näyttäytyy entistä paremmassa valossa, kun
suhteutamme sen käytössä oleviin resursseihin. Paljon on tapahtunut vuosien saatossa.
Menneeseen aikaan peilaaminen on hyödytöntä, koska urheilumaailma elää täysin
uudenlaista aikakautta. Esimerkiksi Etelä-Koreassa urheilijat asuvat olympiakylässä
yli 200 päivää vuodessa pelkästään harjoitellen ja valmistautuen seuraaviin arvokil-pailuihin.
Viime syksynä avattiin juuri uusi olympiakylä noin 1,5 tunnin ajomatkan
päässä Soulista sijaitsevaan Jincheoniin. Kylässä asuu myös lukuisten ei-olympiala-jien
maajoukkueet, kuten esimerkiksi keilaajat. Korealaiset huippu-urheilijat eivät
käy töissä tai opiskele - heidän ainut työnsä on kokonaisvaltainen harjoittelu, josta
saavat palkkaa.
Kultamitali Aasian kisoista tuo vapautuksen armeijasta ja kerryttää koko lop-puelämän
maksettavaa urheilijan eläkettä. Mitalit pisteytetään seuraavasti: kulta 30,
hopea 7 ja pronssi 5.
20 pisteen kohdalla ryhtyy urheilija saamaan 300 dollaria kuukausittain hautaan
asti. Kattona on 100 pistettä, mikä vastaa 1000 dollaria. Pisteitä jaetaan niin MM-kilpailuista,
Aasian kisoista kuin olympialaisistakin. Korean tapauksessa vapautusta
asepalveluksesta voidaan myös pitää jossain määrin tavoittelemisen arvoisena.
Menestyksekäs huippu-urheilu on enää harvoin osa-aikaista. Siitä on tullut täysi-päiväistä
ja viimeisen päälle suunnitelmallista työtä. Henkisesti on aikamoinen
savotta yhdistää tavoitteellinen urheilu opiskeluun tai työntekoon. En väitä
sen olleen koskaan helppoa, mutta luonnollisesti se on ollut helpompaa ai-koina,
jolloin kilpakumppaneiden oli tehtävä samoin. Riossa kilpailleista
yksilölajien huippu-urheilijoista 64%:n tulot olivat alle köyhyysrajan. On
ilmeistä, että harjoittelu sekä arvokilpailuihin valmistautuminen ei voi olla
optimaalisella tasolla, jos samaan aikaan on pohdittava millä tulee toimeen.
Pelkällä innolla ei elä.
Keilailu on edelleen Suomen historian menestynein urheilulaji arvo-kilpailumitalien
määrässä mitattuna. Arvokilpailussa menestyminen ei
ole koskaan ollut helppoa, mutta se vaikeutuu vuosi vuodelta. Kilpailu
on kovaa ja idässä resurssit ovat jotain aivan toista. Sitäkin suuremmalla
syyllä voimme olla tyytyväisiä urheilijoidemme suorituksiin.
PERTTU JUSSILA
Menestyksekäs huippu-urheilu
on enää harvoin
osa-aikaista.