Valmentajat Mikkola • Räty • Ahvenainen • Niiranen
Joukkueurheilu
- ELÄMÄN
KORKEAKOULU?
Ammattilaisuus, Liiga, KHL, NHL on polku, josta moni lapsi
haaveilee aloittaessaan jääkiekon. Seurat pyrkivät tuke-maan
unelman tavoittelussa ja auttamaan lajiosaamisen ja
urheiluosaamisen kasvussa. Seurat myös usein nostavat
viestinnässään esille henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet
mm. maajoukkuepaikan. Polku on tavoiteltava ja nämä huo-mionosoitukset
ovat hienoja niille, jotka ovat kovan työn
kautta huomion ansainneet. Näiden edellä mainittujen posi-tiivisten
nostojen sekä urheilu ja lajiosaamisesta viestinnän
lisäksi unohtuu ehkä kuitenkin se tärkein, kasvatustoimin-nan
nosto (ihmisenä kasvu).
Tavoitteellisessa valmennustoiminnassa pyritään vaikutta-maan
yksilön kokonaisvaltaiseen kehittymiseen, ihmisenä,
urheilijana ja lajin osaajana. Tätä julkaisua varten haastatte-limme
kahta seuramme pelaajapolun läpikulkenutta urheili-jaa
ja kysyimme heiltä, mitä elämäntaitoja he ovat kokeneet
saaneensa tavoitteellisen joukkueurheilutoiminnan kautta.
Haastateltavista toinen oli jo urheilu-uran päättänyt, siviilityö-elämään
siirtynyt ja toinen urheilu-uralla oleva. Vaikka haasta-teltavien
ikäero on yli 20-vuotta, vastaukset kysymyksiimme
olivat kuitenkin lähes identtiset.
Haastateltavat nostivat ensimmäisenä joukkueurheilusta
saatuna taitona esiin ihmissuhdetaidot:
Tavoitteellisessa joukkueurheilussa on joukkueella yhteiset
arvot, yhteinen tavoite ja päämäärä. Vaikka suunta on kaikil-la
sama, muodostuu joukkue kuitenkin erilaisen persoonan
omaavista yksilöistä. Oli kyseessä sitten urheilijan ja val-mentajan
välinen keskustelu tai urheilijan – urheilijan välinen
keskustelu, pyritään keskusteluissa tunnistamaan asia ja kes-kustelemaan
asiasta, toisen mielipide ja tunteet huomioiden.
Myös ryhmässä käytävät keskustelut opettavat kuuntelun
taitoja sekä oman mielipiteen / sanoman julkituonnin taitoja,
toisten ajatukset ja tunteet huomioiden.
Nämä edellä kuvatut esimerkit ovat mielestämme ihmis-suhdetaitoja
parhaimmillaan. Oltiin asiasta sitten samaa tai
erimieltä, keskusteluissa pyritään tunnistamaan asia ja kes-kustelemaan
siitä rakentavasti. Ihmiset eivät riitele vaan mah-dollisesti
asia. Ratkaisukeskeisyys säilyy keskusteluissa vah-vana.
Toinen selkeä nosto oli paineensietokyky:
Jo edellä mainiten on tavoitteellisessa joukkueurheilussa
joukkueella yhteinen tavoite ja päämäärä. Ryhmän pyrkiessä
päämäärään olet vastuussa omasta suorituksesta itsellesi,
mutta myös yhteisölle. Haastateltavat nostivat esille kyvyn
osata tunnistaa asioita, joihin he voivat itse vaikuttaa ja kes-kittymään
niihin. He kokivat virheiden opettavan ja antavan
heille informatiivista tietoa, johon keskittyä. Myös kyky sulkea
ympäristö ulkopuolelle ja fokusoitua omaan tekemiseen sekä
nautinto jännityksestä nousivat vahvana esille.
Kolmantena selkeänä nostona haastateltavat nostivat esille
kyvyn sitoutua pitkäjänteisesti:
Urheilussa kehittyminen mitataan vuosissa, ei päivissä. Urhei-lussa
oman potentiaalin mittaaminen, parhaansa yrittäminen
ja päivästä toiseen paremmaksi tuleminen ovat asioita, joita
valmennus pyrkii ruokkimaan. Kehittyminen vaatii sinnikkyyt-tä,
päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Onnistumisten
sekä haasteiden asialähtöinen käsitteleminen ja ”sietäminen”
ovat kulmakiviä kohti pitkäjänteistä toimintaa.
Haastateltavista toinen nosti omana konkreettisena esimerk-kinään,
oman luistelunsa kehittämisen. Valmentajan kanssa
käydyt keskustelut U15 vaiheessa olivat vakuuttaneet haas-
16
Valmennus