ajassa
ADVOK A AT T I / 1-2 019 17
HENGÄHDYSTAUKO
Oikeutta viineille
Asianajaja Päivi Heinonen innostui viinioikeudesta
opiskellessaan Ranskassa.
”Opiskelin viinioikeutta ollessani opiskelijavaihdossa
Bordeaux’ssa. Viinioikeus liittyy Ranskan ja EU:n viinien
laatu- ja alkuperäluokituksiin. Ranskalaisen viinipullon
etiketistä näkee esimerkiksi, onko se Cru-,
Grand Cru- vai Premier Grand Cru Classé -kategorian
viini eli arvostetuinta luokkaa vai harvinaisempi Cru Bouregoise
-tasoinen viini, joka edellyttää vieläkin tarkempien kriteerien täyttymistä.
Eri alueilla voi olla myös omat laatuluokituksensa. Viinitilan sijainnin
lisäksi on tärkeää, montako viiniköynnöstä hehtaarilla voi olla ja miten
köynnöksiä leikataan. Viinin luonteeseen vaikuttavat myös maaperä,
säät, maaston muodot sekä kypsytysolot, kuten tynnyrit. Mikäli tuottaja
markkinoi viiniä väärillä termeillä, hän voi rikkoa kansallisella ja
EU-tasolla suojattua elintarvikkeeseen liittyvää oikeutta.
Suomessa viinioikeuden asiantuntemuksella ei juristin työssä ole juuri
käyttöä, mutta Ranskassa viinien tuotantoon suhtaudutaan erittäin vakavasti.
Tällä hetkellä suuri kysymys on, miten perinteisen tuotannon siirtyminen
ulkomaiseen omistukseen vaikuttaa viinintuotantoon. Toteutuuko
silloin edelleen se autenttisuus, johon vanhat viinitilat ovat pyrkineet?
Teen mielelläni matkoja viinitiloille Ranskaan ja Italiaan ja vaihdan
ajatuksia muiden viini-ihmisten kanssa. Sen lisäksi, että valitsee ruoalle
oikean viinin, viinin nauttimisessa on tärkeää myös viinin lämpötila ja
lasin muoto, jotka vaikuttavat makuun ja kokemukseen.
Omat suosikkini ovat voimakkaita Bordeaux’n viinejä, ja hyviä viinejä
löytää myös Rhônen alueelta. Parhaat valkoviinit tulevat mielestäni
Alsacesta.”
TEKSTI KIRSI HYTÖNEN // KUVA MIKKO KAUPPINEN
ASIANAJAJIEN ASEMA
TUNNUSTETTAVA PERUSTUSLAISSA
OIKEUSTURVA toteutuu vain, jos jokaisella on aidosti mahdollisuus
saada asiantuntevaa oikeudellista apua.
Perustuslaissa säädetään riippumattomasta tuomioistuimesta
ja riippumattomasta syyttäjälaitoksesta. Asianajajaliitto
ehdottaa, että perustuslakiin lisättäisiin myös säännökset
asianajajalaitoksesta ja Asianajajaliiton riippumattomasta
asemasta, jotta kaikki oikeudenkäynnin osapuolet olisivat
keskenään tasavahvoja toimijoita.
– Kaikki kolme palikkaa pitäisi noteerata perustuslaissa,
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanoo.
– Esimerkiksi kehitys Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa
on osoittanut, että vallan vaihtuessa koneistoa voidaan
muuttaa ja asianajajien asemaa heikentää nopeastikin. Jos
perustuslaissa mainittaisiin riippumaton Asianajajaliitto,
jonka toimintaan valtiovalta ei voi puuttua, olisi puuttuminen
ainakin huomattavasti vaikeampaa.
ASIANAJAJALIITTO HALUAA kiinnittää huomiota myös suomalaisen
oikeusvaltion suurimpiin ongelmiin, joihin myös
oikeusministeri Antti Häkkänen viittasi Asianajajapäivän
puheessaan: oikeudenkäynnit kestävät liian kauan ja oikeudenkäyntikustannukset
nousevat suuriksi.
– Oikeusvaltiossa yksilöllä on oikeus saada asiaansa ratkaisu
riippumattomalta tuomioistuimelta. Riippumattomuus
onkin hyvällä tasolla, mutta julkinen oikeusapu ja oikeusturvavakuutukset
ovat riittämättömiä, Ruohola sanoo.
TEKSTI KATARIINA KRABBE
LIITTO ESITTÄÄ MUUTOKSIA
ASIANAJAJALAKIIN
HALLITUKSEN asettama työryhmä esitteli valtuuskunnalle
ehdotuksen muutoksista valvontamenettelyyn ja sitä koskeviin
asianajajalain säännöksiin. Tavoitteena on löytää keinoja
menettelyn keventämiseen selvästi perusteettomien
kantelujen osalta. Esitys toimitetaan oikeusministeriölle,
joka käsittelee esitystä vireillä olevan asianajajalain osittaisuudistusehdotuksen
yhteydessä.
JÄSENMAKSUT ENNALLAAN 2019
ASIANAJAJALIITON VALTUUSKUNTA vahvisti talvikokouksessaan
liiton jäsenmaksut, jotka pysyvät ennallaan myös
vuonna 2019. Asianajajan vuosi- ja valvontamaksu on yhteensä
1 050 ja uuden asianajajan yhteensä 645 euroa.
Lisäksi valtuuskunta päätti, että valtuuskunnan kokoukseen
osallistuvien matka- ja majoituskulut korvataan jatkossa
Asianajajaliiton varoista.
ADVOKAATTI ILMESTYY
VIISI KERTAA
ADVOKAATTI ilmestyy vuonna 2019 viisi kertaa. 12.4. ilmestyvä
lehti on Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlanumero.