ADVOK A AT T I / 1-2 019 11 ajassa
PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA //
TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN
Tehtaili tutkintapyyntöjä:
12 500 euron
seuraamusmaksu
Valvontalautakunnalla oli käsiteltävänä
neljä eri kantelijoiden tai
tuomioistuimen vireille saattamaa
valvonta-asiaa asianajajaa kohtaan.
Asianajaja oli laatinut asiakkaansa
puolesta poliisille noin 40 esitutkintapyyntöä,
jotka liittyivät
asiakkaan lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen.
Poliisi ei ollut
aloittanut esitutkintaa ilmoitusten
johdosta.
Tutkintapyynnöissä esitettiin
rikosepäilyjä kymmenistä henkilöistä,
muun muassa kolmesta hovioikeudenneuvoksesta,
neljästä
käräjätuomarista, laamannista ja
kaupunginjohtajasta.
Valvontalautakunta totesi asianajajan
esittäneen toistuvasti lukuisia
perusteettomia esteellisyysväitteitä
ja tutkintapyyntöjä sekä tuomioistuimissa
jo aikaisemmin hylättyjä
väitteitä, vaatimuksia ja todisteita.
Menettely oli omiaan viivästyttämään
asioiden käsittelyä tuomioistuimissa
ja lisäämään asian-
osaisten oikeudenkäyntikuluja,
minkä vuoksi menettelyyn liittyi
raskauttavia seikkoja.
Valvontalautakunta äänesti ratkaisusta.
Äänin 7-3 asianajajalle
määrättiin seuraamusmaksu. Koska
käsiteltävissä asioissa oli kyse saman
päämiehen toimeksiannoista
ja siitä, että asianajajalle oli aiemmin
määrätty vain yksi varoitus,
valvontalautakunta ei pitänyt erottamista
sopivana seuraamuksena.
Eri mieltä olleiden jäsenten mielestä
asianajajan menettely oli ollut
niin ammattitaidotonta ja raskauttavaa
sekä epäasiallista hänen päämiehensä
asioita käsitelleitä tuomareita
ja viranomaisia kohtaan,
että hänet olisi pitänyt erottaa.
> SEURAAMUSMAKSU 12 500 €
Oli suoraan yhteydessä
vastapuoleen
Asianajaja oli avustanut päämiestään
lapsen tapaamisoikeutta, huoltoa,
asumista ja elatusapua koskevissa
asioissa, joissa kantelija oli
ollut vastapuolena. Kantelija moitti
asianajajaa siitä, että tämä oli ollut
suoraan yhteydessä häneen, vaikka
hänellä oli ollut avustaja.
Valvontalautakunta totesi, että
jos asiakkaan vastapuoli käyttää
avustajaa, asianajaja ei pääsääntöisesti
saa ilman erityistä syytä olla
yhteydessä suoraan vastapuoleen.
Tällaisia erityisiä syitä ovat esimerkiksi
vastapuolen asianajajan
poissaolo tai laiminlyönti vastata
kirjeeseen. Jos tilanteessa syntyy
vaara mahdollisesta oikeudenmenetyksestä,
asianajajalla on oikeus olla
yhteydessä suoraan vastapuoleen.
Asiassa oli ollut kyse kiireellisestä
lasten tapaamista koskevan
väliaikaismääräyksen muuttamisesta
kärjistyneen tilanteen vuoksi.
Toimenpiteiden kiireellisyyttä
oli lisännyt se, että asiaa hoitanut
tuomari oli jäämässä lomalle. Koska
kantelijan avustaja oli ollut lomalla,
valvontalautakunta totesi, että
asianajajalla oli ollut erityinen syy
lähettää kirje suoraan vastapuolena
olleelle kantelijalle.
> EI SEURAAMUSTA
Julkiset oikeusavustajat
vapaa-ajallakin valvonnan
alaisia
Kantelija moitti julkista oikeusavustajaa
siitä, että tämä oli syyllistynyt
vuonna 2015 rattijuopumukseen.
Valvontalautakunta totesi,
että julkiset oikeusavustajat ovat
asianajajien lailla valvontalautakunnan
valvonnan alaisia myös vapaaajallaan.
Julkisen oikeusavustajan
katsottiin toimineen hyvän asianajajatavan
vastaisesti.
> HUOMAUTUS
Konkurssipesän
osaamaton hoito
johti erottamiseen
Asianajaja oli määrätty 2006 konkurssiin
asetetun osakeyhtiön pesänhoitajaksi.
Asianajaja ei toimittanut konkurssiasiamiehelle
konkurssipesän valvonnan
kannalta tarpeellisia selvityksiä useista
pyynnöistä huolimatta.
Konkurssiasiamies määräsi 2015 suoritettavaksi
konkurssipesän kirjanpidon ja hallinnon erityistarkastuksen.
Erityistarkastuksessa todettiin, että asianajaja
oli laiminlyönyt velvollisuutensa selvittää konkurssipesä
tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti, järjestää konkurssipesän
kirjanpito asianmukaisesti, laatia vuosiselontekoja,
tilityslaskelmia ja antaa tietoja konkurssipesästä,
muuttaa pesään kuuluva omaisuus rahaksi pesän kannalta
edullisimmalla tavalla, ryhtyä toimiin velallisen saatavien
perimiseksi ja toimittaa konkurssiasiamiehelle viipymättä
tämän pyytämät tiedot ja selvitykset.
Asianajaja myönsi konkurssiasiamiehen listaamat laiminlyönnit
ja virheet. Hän kertoi ottaneensa konkurssipesän
pesänhoidon opeteltavakseen kokeneen asianajosihteerin
tuella, vaikka oli pääsääntöisesti hoitanut oikeudenkäyntiasioita.
Konkurssipesän kirjanpito ja rahaliikenne oli
järjestetty alussa asianmukaisesti. Sittemmin tulivat ilmi
asianajajan osaamattomuudesta johtuneet laiminlyönnit,
jotka yhdessä sihteerin vuorotteluvapaan ja kahden asianajotoimiston
sulautumisen kanssa johtivat pesänhoidollisten
toimenpiteiden viivästymiseen tai laiminlyöntiin, sekä
aineiston osittaiseen häviämiseen.
Valvontalautakunta totesi olevan selvää, että asianajajalla
ei ollut asianmukaista ammattitaitoa ottaa vastaan konkurssipesän
pesänhoitajan tehtäviä.
Valvontalautakunta otti seuraamusharkinnassa huomioon
myös asianajajasta tehdyn toisen kantelun. Kantelusta ilmeni,
että asianajaja oli tuomittu käräjäoikeudessa liiketoimintakiellon
rikkomisesta 40 päiväsakon suuruiseen
rangaistukseen.
> EROTTAMINEN
Asianajajalla ei ollut
ammattitaitoa ottaa vastaan
konkurssipesänhoitajan tehtäviä.
S A L L I T T UA J A K I E L L E T T YÄ