käytössään aikojen alusta. Elinikäistä
oppimista on ollut jo se, kun asuttiin
luolissa ja ymmärrettiin, mitä petoja ei
kannata käsin saalistaa.”
Pietiläinen puhuu hieman samasta
siirtäessään ajatuksen organisaatioihin
– ihmisistähän nekin muodostuvat.
”Oppimiskyky on ihmisen syn-tymälahja.
Näin se on myös organi-saatiolle
luontainen resurssi. Tuntuu
tyhmältä ajatella, ettei sitä hyödyn-nettäisi.”
Kiire on kaikilla kova. Mistä ih-meestä
yrittäjä repii ajan ja motivaa-tion
opiskella taas jotain uutta?
”Joku viisas on sanonut: ’Näytä
minulle kalenterisi, silloin näytät mi-nulle
arvosi’”, Komulainen naurahtaa.
”Itsensä kehittämiseen tulee tylysti
varata aikaa.”
Myös Pietiläisen mielestä ajan
raivaaminen uuden oppimiselle on
avainkysymys.
”Tuntuu aika hurjalta sanoa, mut-ta
korona-ajan hyvä puoli on se, että
yrittäjille on avautunut verkon kautta
runsaat kouluttautumismahdollisuu-det.
Käytännössä vaihtoehdot ovat
räjähtäneet käsiin.”
”Suomen kielelläkin tarjontaa on
runsaasti, mutta jos yrittäjällä on vä-hääkään
12 YRITTÄJÄNAINEN
kielitaitoa, hänelle on taivas
avoinna.”
Jo yksistään englannin kielellä on
tarjolla huippusisältöjä oman osaa-misen
kehittämiseen, sisältöjä, joihin
ei olisi aiemmin ollut mahdollisuutta
päästä käsiksi.
”Kun nykymaailma on monimut-kainen,
totuus on, että se, mitä opim-me
kymmenen vuotta sitten, on tie-toa,
jonka varassa emme enää pärjää, ”
Kaarina Pirilä sanoo.
”Se, mitä opiskelet tänään, saattaa
olla jo huomenna vanhentunutta tie-toa”,
täydentää Kati Komulainen.
Hänestä onkin oleellista, että ke-hitetään
itseopiskelun taitoja. ”Kan-nattaa
ehdottomasti kehittää taitoaan
oppia, kykyä tunnistaa se olennainen.
Yrittäjän vahvuus on kyvyssä liikkua
joustavasti hämähäkin tavoin eri ver-kostoissa.”
Pirilä nostaa keskusteluun digitali-saation,
robotiikan ja tekoälyn.
”Vaikka tällä hetkellä tehdäänkin
työtä, johon nämä eivät ensisijaisesti
liity, ovat ne tulossa pienyrityksiinkin
pikkuhiljaa. Karkeasti voi sanoa, että
maailman megatrendit jalkautuvat
pienyrityksiin jollain aikataululla.”
Kaarina Pirilä asettelee sanansa
huolellisesti, jottei leimallisesti löi-si
jakoa mies- ja naisyrittäjiin. Tut-kimukset
kuitenkin osoittavat, että
miesten yritykset ovat digitaalisesti
kehittyneempiä. Naisyrittäjillä on
osaamishaasteita digitaalisen osaa-misen
alueella. ”Toki poikkeuksiakin
on”, hän muistuttaa.
Osin tähän havaintoon perustuen
Metropoliassa on ollut käynnissä Oo-na2-
hanke naisyrittäjille. Siinä vahvis-tetaan
sekä yrittäjänaisten valmiuksia
hyödyntää digitalisaation tarjoamia
mahdollisuuksia että kumppanuus-verkostoja,
jotka yhdessä edistävät
yrityksen kasvua ja yrittäjän hyvin-vointia.
”On paljon naisyrittäjiä, jotka
tuntevat itsensä osaamattomiksi tie-tokoneen
kanssa. Meillä on Oonas-sa
esimerkiksi digityöpajoja, joissa
osallistujat tekevät kehittämiseen
tähtääviä digitekoja itselle ja omalle
yritykselleen. Uutta digiosaamista
hyödyntäen yrittäjä voi vaikkapa pe-rustaa
verkkokaupan tai digitalisoida
kuittien käsittelyä ja kirjanpitoa.”
Ajassamme on tällä hetkellä niin
paljon erilaisia kouluttautumismah-dollisuuksia,
ettei Tarja Pietiläinen
suostu kuuntelemaan valitusta siitä,
ettei osaa, pysty tai jaksa. Topakasti
hän toteaa, että mikäli vielä löytyy
yrittäjiä, joilla on vastenmielisyyttä
digitaitoja vastaan, nyt viimeistään
on aika muuttaa asenne. On peiliin
katsomisen paikka.
Mutta samalla Pietiläinen on tullut
itsekin katsoneeksi peiliin.
”Kuulun asiantuntijayrittäjäporuk-kaan,
jolle myyminen ei ole millään
tavoin luontevaa. Huomasin, että oi-kein
hellin tätä ajatusta. Kysyin itseltä-ni,
voisinko ajatella asiasta toisinkin.”
Nyt hän käy läpi digiliiketoimin-nan
rakentamista Digiyliopistossa.
”Näitä omia blokkeja liiketoimin-taosaamisen
kehittämisen esteinä
tuntuu löytyvän aika monelta mielen
sopukoista.”
” Elinikäinen
oppiminen luo
varmuutta ja
turvaa."