27.1.2018 Kirkonseutu 24/2018 9
Suomen
kultakauden
musiikkia
Annikka Konttori-Gustafsson
JUHANI Pohjanmies (1893–1959)
oli Suomen taiteen kultakauden
säveltäjä. Pohjanmiehen luovuus
ilmeni yltäkylläisenä ja rehevänä
monilla taiteen, tekniikan ja kirjallisuuden
aloilla. Hän oli alkujaan
kirkkomuusikko, kanttori ja urkuri,
mutta toimi ja menestyi myös
säveltäjänä.
Pohjanmiehen sävellyksiä
kuullaan Ristinkirkon konsertissa
kynttilänpäivänä. Konsertissa
esiintyvät Annikka Konttori-Gustafsson,
piano, ja Jan Lehtola, urut.
Konttori-Gustafsson toimii
pianomusiikin ja tohtorinkoulutuksen
yliopistonlehtorina Taideyliopiston
Sibelius-Akatemiassa.
Musiikin tohtori Jan Lehtola on
työskennellyt urkumusiikin lehtorina
Taideyliopiston Sibelius-
Akatemian Kuopion yksikössä
vuodesta 2007.
> JUHANI Pohjanmiehen
sävellyksiä Lahden
Ristinkirkossa 4.2. klo 18
Annikka Konttori-
Gus tafsson, piano ja Jan
Lehtola, urut.
Konserttia ennen kello 17
illan taiteilijat keskustelevat
ja kertovat säveltäjästä ja
hänen tuotannostaan.
Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
HEINOLALAISET musiikinharrastajat kolmen ammattimuusikon
tuella järjestävät hyväntekeväisyyskonsertin. Jos
täällä auttaa voisin -konsertin käsiohjelmatuotto menee
LC-Heinolan kautta lapsi- ja nuorisotyön hyväksi. Esitettävä
musiikki on pääosin hengellistä ja klassista, mutta mukana
on myös muutama kansanlaulu.
Konsertissa esiintyvät Leo Niemelä, piano, Wirtaveljet eli
Timo Pokki, Leo Niemelä ja Pauli Saukkonen, laulu sekä Päivi
Maunola, viulu ja Mauno Maunola, kitara, Ursula Hynninen,
laulu, Kai Kirik, piano, Sirpa Juuti, laulu, Hannu Knuutila,
laulu ja kitara,
Heli Warto, sopraano ja Ulla Vihtilä, altto mukanaan kuorolaisia
ja Leo Niemelä, piano, Eira Pitkänen, laulu.
> Jos täällä auttaa voisin
Konsertti Heinolan kirkossa
sunnuntaina 4.2. kello 16
Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa
Konsertin järjestävät LC-Heinola ja Heinolan seurakunta
Wirtaveljet ja muut musisoivat
Omenapuu kasvaa
Hämeenkosken kirkkotekstiileissä
Laura Visapää Kun tekstiilitaiteilija
Helena Vaari
kävi pikkutyttönä
mummonsa kanssa
Hämeenkosken
kirkossa, lapsen mieleen ei
saarnoista paljonkaan jäänyt. Sen
sijaan alttaritaulun lempeä suuri
Jeesus ja värikkäät lasimaalaukset
taulun yläpuolella puhuttelivat.
- Nyt mietin, että se, mikä
jäi tuolloin mieleen, puhuttelee
edelleen minua ja varmasti muitakin
kirkossa kävijöitä. Kirkkotekstiilit
ovat kirkon kaunistajia,
jumalanpalveluksen arvon
kohottajia ja käyttötekstiilejä. Ne
kuuluvat osana jumalanpalvelukseen,
aivan kuten puhe, musiikki,
kukat ja koko kirkkotila, jossa jokainen
jumalanpalvelus on juhla
Jumalan kunniaksi.
Hämeenkoskella syntyneelle
Vaarille kotikirkko ja paikkakunta
ihmisineen ovat rakkaita.
- Isäni suvun haudat ovat
Hämeenkosken kirkon vieressä,
myös isäni Jaakko Vaarin
hauta. Äitini Raija Valjus asuu
Hämeenkoskella. Minulla on
itseasiassa nyt kaksi kotikirkkoa,
Hämeenkosken ja Hollolan
kirkko. Hollolassa olen asunut
vuodesta 1971, ja nyt Hollola ja
Hämeenkoski ovat yhdistyneet.
Hämeenkosken kirkossa oli
joulukuun alussa juhlahetki, kun
Helena Vaarin suunnittelema ja
valmistama violetti kirkkotekstiilien
sarja otettiin käyttöön. Elämän
puu –kirkkotekstiilisarjan
vihreä ja punainen väri valmistuivat
2000-luvun alkupuolella,
valkoinen 2015.
Vaari sanoo, että hänellä on
ilo ja kunnia tehdä töitä pyhään
paikkaan ja kädentaitojensa avulla
palvella Jumalaa.
- Kun aloin vuonna 2002
suunnitella Hämeenkosken kirkkotekstiilejä,
alttaritaulun lempeä
Jeesus tuli taas mieleeni. Hänen
kutsuva olemuksensa ja suuret
käsivartensa ovat kuin vahva
puu, elämänpuu. Se onkin ollut
kaikkien Hämeenkosken värisarjojen
tärkeä symboli. Vihreässä
sarjassa on lehmus, punaisessa
pähkinäpensas, valkoisessa paju
ja violetissa omenapuu.
Vaarin omenapuu kertoo
suuresta puutarhurista, joksi
Raamatun vertauksissa Ju-
LAURA VISAPÄÄ
Saarnatuolin kirjaliinassa on omenankukkia.
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari ja kappalainen Leevi Ruonakoski uuden alttarivaatteen äärellä.
LAURA VISAPÄÄ
malaa kuvataan. Omenapuu
on myös luomiskertomuksen
Hyvän ja pahan tiedon puu.
- Saarnatuolin kirjaliinassa
on omenapuun kukkia. Kukat
ovat alku hedelmän kasvulle.
Kuulemme saarnatuolista sanaa:
Jumalan sana on siemen ja
alku. Sanan kuulemisesta alkaa
kristityn matka. Omenan kasvu
kukasta hedelmäksi on kuin kristityn
kasvumatka ehtoolliselle.
- Alttarivaatteen omenapuussa
on hedelmiä. Olemme kaikki
erilaisia kuten puun omenatkin
ovat. Kirjottu omenapuu on perheomenapuu,
siihen on vartettu
erilaisia omenalajikkeita samaan
puuhun.
Vaarin kirkkotekstiilisarjassa
on myös viittauksia Hämeenkoskeen.
Hämeenkosken keskiaikainen
Pyhän Laurin kirkko oli
nimetty diakoni Laurentiukselle,
jonka symboli tuli löytyy kirkkotekstiileistä.
Tekstiileissä näkyy
myös vesi Hämeen kosken kuohuja
ja kastevettä kuvaavina.
Kirkkotekstiilit eli liturgiset
tekstiilit ovat kristinuskon
sanomasta vertauskuvin kertovia
tekstiilejä, joilla on sekä esteettinen
että käytännöllinen tehtävänsä
jumalanpalveluksessa.
Kirkkotekstiileihin kuuluvat
antependium eli alttarivaate ja
kalkkiliina ehtoollismaljan päällä,
saarnastuolissa kirjaliina sekä
papiston liturgisissa toimituksissa
käyttämät vaatteet alba, stola
ja messukasukka.
Liturginen väri vaihtuu
kirkkovuoden ajan mukaan, ja
jokainen väri kertoo vertauskuvallisesti
kunkin kirkkopyhän
sanomaa. Värit ovat: valkoinen,
punainen, vihreä, violetti ja
musta.