8 Kirkonseutu 24/2018 27.1.2018
”Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen”, rukoili presidentti Kyösti
Kallio talvisodan aikaan.
Laura Visapää Kun lähdin etsimään
rukouksen
merkityksestä
Suomen kansan
vaikeissa vaiheissa,
uskoin löytäväni paljonkin
tutkittua tietoa asiasta, sanoo
Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö
Hannu Takala.
Toisin kävi: rukouksen tuomasta
lohdusta ja avusta vaikeina
aikoina ei ole juuri tutkimuksia
ja historiallista tietoa.
Takalan aiheena Uskon ja
isänmaan juhlassa Ristinkirkossa
lokakuussa oli Rukouksen merkityksestä
kansamme historiasta
- Historioitsijana jouduin tyytymään
vähäiseen tietomäärään.
Takala otti esiin kolme kohtaa
Suomen historiasta: 1600- ja
1800 –lukujen nälkävuodet, Suuren
Pohjansodan 1700-luvulla
sekä talvi- ja jatkosodan 1939-
1944.
- Moni meistä ei tiedä mitään
Suuresta Pohjan sodasta tai osaa
asettua suomalaisten hätään
suurina nälkävuosina reilut parisataa
vuotta sitten. Samoin käy
talvisodalle: 200 vuoden kuluttua
harva sitä muistaa – eikä meitäkään
muista kukaan.
- Näinä historian aikoina
Suomen kansa on ollut suuressa
ahdingossa ja voidaan olettaa,
että silloin rukoiltiin paljon ja
veisattiin virsiä rukouksen merkityksessä.
Nälkävuosina leivottiin
pettuleipää
Nälkävuosina 1600- ja 1800-luvuilla
leivottiin hätäravinnoksi
pettuleipää. Pettu oli männyn
jälsi- ja nilakerrosta, josta valmistettiin
pettujauhoja, joilla
leivottaessa korvattiin osa ruisjauhoista.
1600-luvulla elettiin täysin
maatalousyhteiskunnassa, jossa
ihmisen pysyminen hengissä
riippui sadosta. Nälkävuosina
kahden pahimman vuoden aikana
satoa ei paikoin saatu ollenkaan.
Maahan tuli äärimmäinen
nälänhätä.
- Suomalaisia kuoli tuolloin
kuin kärpäsiä. 1600-luvulla
Suomessa oli asukkaita noin
350 000, ja heistä 30 prosenttia
kuoli nälkään ja erilaisiin
tauteihin. Jos tuolloin kuolleiden
määrää verrataan talvi- ja
jatkosotaan, niin näissä sodissa
väestöstä kuoli 3 %,
Hemminki Maskulaisen
suomenkielinen virsikirja ilmestyi
1600-luvun alussa ja levisi
kansankin pariin. Suomeen oli
saatu myös omakielinen Raamattu.
- Ihmiset alkoivat ottaa
omaan hallintaansa lohdutuksen
hakemisen, kun tarjolla oli
omakielistä Jumalan lohdutusta
munkkilatinan sijaan. Alettiin
kokoontua laulamaan yhdessä
virsiä.
Suuret nälkävuodet vuosina
1866–1868 olivat viimeisin
laajamittainen nälänhätä Suomessa.
Etelä-Suomessa oli paksu
lumipeite vielä toukokuun alussa.
Kun ruokavarastot loppuivat, ihmisten
oli lähdettävä kerjuulle.
- Kerjäläiset kulkivat talosta
toiseen pyytämässä leipäpalaa.
Ne, keillä leipää oli, halusivat
auttaa lähimmäisiään ja antoivat
pienestä limpustaan siivun
kerjäläisille.
Papistolla oli suuri rooli
ihmisten lohduttajana ja osuus
myös siihen, ettei tullut nälkämellakoita.
- Ihmiset ymmärsivät, että
nälänhätä ei ollut kenenkään
syytä eikä luonnonvoimille kukaan
voinut mitään.
Kuningas putosi Jumalan
rinnalta
1700 –luvulla vallitsevan käsityksen
mukaan hallitsija oli saanut
oikeutuksensa Jumalalta. Ruotsin
kuningas oli menestyksekäs,
koska kaikki Itämeren rannat
kuuluivat Ruotsille. Silloinhan
Jumala oli katsonut Ruotsin
kuningasta suopeasti - kunnes
syttyi Suuri Pohjan sota.
1600-1700 –luvuilla oli normaalia
ratkoa riidat sotimalla.
Kukaan ei pitänyt sitä kummallisena.
Suuri Pohjan sota käytiin
vuosina 1700–1721 Ruotsin ja
Venäjän kokoaman vihollisliittoutuman
välillä. Silloin Venäjä
miehitti ensimmäistä kertaa
Suomen, Ruotsin itäisimmän
maakunnan. Miehityskausi tunnetaan
isovihana.
- Ensimmäistä kertaa Suomessa
kohdattiin sellaista
hävitystä. Venäjä ryösti, raiskasi
ja tuhosi Suomea. Noin 20 000
suomalaista vietiin vankityöhön
Pietariin. Virkamiehet ja papit
lähtivät pakoon Ruotsiin, koska
heillä oli muita suurempi vaara
joutua tapetuiksi.
Kun papit pakenivat, kansan
hengellinen lohdutus ja muu
ohjaus jäivät vähiin. Kirkkoherrat
ja papit olivat tuolloinkin
sielunhoitajia, mutta myös
neuvonantajia monissa käytännön
asioissa kuten esimerkiksi
perunanviljelyssä.
- Kun papisto pakeni, piispoille
tuli ongelma, mistä saada
hengellistä lohtua kansalle.
Silloin alettiin vihkiä teologian
ylioppilaita ja hengellisiä
saarnamiehiä papeiksi, koska
LAURA VISAPÄÄ
kansan tarve Sanan kuuloon ja
lohdutukseen oli suuri raakoina
sotavuosina.
Suuri Pohjan sota muutti
kansan käsitystä Jumalan ja kuninkaan
suhteesta.
- Kun Venäjän armeija alkoi
saada voittoja, kansan keskuudessa
heräsi kysymys, miten
vääräuskoinen Venäjä voi lyödä
Jumalalta oikeutuksensa saaneen
Ruotsin kuninkaan. Kuninkaan
asema ei siis voinut olla Jumalan
asettama.
Kuningas menetti asemansa
Jumalana ja hänestä tuli hallitsija,
joka sodassa voi olla häviäjä
tai voittaja. Ihmiset alkoivat
itse tutkia Raamattua ja toimia
yhteiskunnallisesti. Sen seurausta
oli esimerkiksi herätysliikkeiden
syntyminen.
Presidentin rukous
talvisodan aikaan
Talvisodan ajalta on säilynyt
presidentti Kyösti Kallion nimellä
kulkeva rukous. Sen varmasta
kirjoittajasta ei ole tietoa eikä
myöskään siitä, missä yhteydessä
Kallio tuon rukouksen luki.
- Suomessa oli 1940-luvulla
kristillinen yhtenäiskulttuuri ja
maahan oli hyökännyt vihollismaa.
Näissä olosuhteissa tasavallan
presidentti saattoi julkisesti
lausua tällaisen rukouksen.
Rukous kokosi suomalaiset
yhteisen asian eteen.
- Jättiläinen hyökyi maahan
ja suomalaisia tapettiin, ei ollut
tietoa siitä, lakkaako koko Suomi
olemasta. Siitä huolimatta
rukouksessa ei puhuta Neuvostoliitosta
eikä sodasta, vaan ainoa
viittaus viholliseen ovat vääryyden
voimat. Rukouksessa ei
syytetä ketään, ei pyydetä voittoa
vaan suojelusta.
Takala sanoo, että rukouksella
on yhä merkitystä monille.
Hädän hetkellä kasvaa luottamus
rukouksen voimaan.
– Kun tapahtuu jotain kansainvälisesti
tai kansallisesti koskettavaa,
kirkkojen ovet avataan.
Rukouksella on merkitystä yksilöille,
mutta myös kansakunnalle.
Presidentti Kyösti Kallion
rukous 6.12.1939
Taivaallinen Isämme, katso
armossasi kansamme puoleen.
Sinä olet luonut sen ja rakastat
sitä. Sinä näet, että se on mitä
suurimmassa vaarassa. Siksi
rukoilemme sinua Herra, auta
meitä hädässämme äläkä anna
meidän hukkua.
Lahjoita kääntymys synnin ja
laittomuuden teiltä, jotka johtavat
kansamme tuhoon. Herra,
armahda meitä.
Herra Jeesus Kristus, ilman sinua
olemme voimattomia hävittäviä
voimia vastaan, jotka tulvivat
kansamme yli ja myrkyttävät
sen. Siksi me kerskaamme Sinun
voitostasi pahuuden henkivaltoja
vastaan, joiden vaikutukset ovat
joka päivä sanoin ja kuvin julkisuudessa
nähtävissä.
Herra, Sinä olet Golgatan ristillä
voittanut pimeyden vallat. Niiden
täytyy väistyä myös tänään,
koska ylistämme Sinun nimeäsi
niiden ylitse. Tähän me uskomme,
sillä Sinä voit myös meidän
aikanamme varjella ihmiset
saatanalliselta eksytykseltä. Herra
armahda meitä.
Auta meitä Pyhän Henkesi kautta
ryhtymään omassa elämässämme
taisteluun syntiä vastaan ja
olemaan kestäviä loppuun asti.
Tee meidät kansamme keskellä
merkiksi Sinun vapauttavasta
armostasi.
Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi,
että tulemme kuuliaisiksi
Sinun käskyillesi. Rakkautesi
olkoon meissä se voima, joka
voittaa pimeyden vallat kansassamme.
Herra Jeesus Kristus, kaiken
voimme sinun kauttasi. Siihen
me uskomme.
Armahda meitä.
Amen.
Rukousta hädän hetkellä
- Rukouksen merkityksestä Suomen kansan vaikeissa vaiheissa ei ole paljonkaan tutkittua tietoa, sanoo Hannu Takala.