20 Kirkonseutu 19/2018 17.11.2018
Kunnan juuret seurakunnassa
Asikkalan kunta ja Asikkalan seurakunta juhlivat yhteistä 170-vuotismerkkivuottaan.
Laura Visapää Asikkalalla lienee
ollut kappelikirkko
jo 1620-luvulla,
todennäköisesti
aiemmin. Omasta
kirkosta huolimatta se ei ollut
itsenäinen seurakunta, vaan
Asikkalan kappelipiiri kuului
Hollolan suurseurakuntaan.
Oma seurakunta edellytti
omaa pappia, mutta Asikkalan
kirkollisia tehtäviä hoiti joku
Hollolan papeista. Emäkirkolta
hoidettuja kappeleita oli useita,
sillä Hollolan kirkkoherrakunta
oli alueellisesti laaja. Oman papin
puute herätti närää asikkalalaisissa,
ja emäkirkon kappalaisista
yhden asuinpaikaksi tulikin
pysyvästi Asikkala 1630-luvulla.
Asikkalan vuoden 1763
rippikirjan mukaan Asikkalan
kappeliin kuuluivat: Asikala,
Kurhila, Reiwilä, Vehko, Hillilä,
Calkis, Särkjärvi, Urajärvi, Rihilax,
Keldaniemi, Kopso, Salo,
Anianpeldo, Pulkila, Lilläinäis,
Pätiälä, Joenniemi, Myllyxelä,
Vähimaa ja Isoäinäis. Tällaisena
Asikkalan kappelin virallinen
alue säilyi 1800-luvun alkuun,
jolloin Asikkalassa nousi voimakas
halu saada Asikkalan
kirkollinen asema muuttumaan.
Asikkalan asukkaat eivät kymmenen
vuoden aikana olleet
nähneet kirkkoherraansa kuin
yhdeksän kertaa, ja Hollolan
kirkkokin oli niin ahdas, ettei
penkkisijoja ollut kaikille Hollolan
suurseurakunnan asukkaille.
Asikkalalaiset huomasivat myös,
että heidän papinmaksuillaan
Asikkalan oma kirkkoherra saisi
riittävän vuotuisen viljapalkan.
Lisäksi oltiin valmiita maksamaan
palkka apupapillekin.
Missään tapauksessa ei haluttu
enää pysyä kappelin asemassa.
Emäseurakunnan kanssa käytiin
monenlaisia alueneuvotteluja,
Varapastori Alfred Mäkisen mehiläiskoulun oppilaita Kirkonkylän kunnantuvan edustalla kesällä 1903. Alfred Mäkinen oikealla. Kuvannut valokuvataulusta Päivi
Siikaniemi.
mikä kylä jäisi Asikkalaan ja
mikä Hollolaan.
Keisarillinen senaatti hyväksyi
tuomiokapitulin suunnitelmat
ja suostui Hollolan kirkkoherrakunnan
jakoon 20. maaliskuuta
1848. Asikkalasta oli tullut itsenäinen
kirkkoherrakunta. Tässä
itsenäisessä kirkkoherrakunnassa
olivat myös Asikkalan kunnan
syntyjuuret.
Kirkkoherrakunnan alkuvuosina
seurakunta hoiti myös
kunnallisen hallinnon piiriin
kuuluvia asioita. Pappi johti
kirkossa pitäjänkokousta, joka
oli tavallaan paikallisen hallinnon
päätösvaltaa käyttävä elin.
Vuoden 1865 kunnallislaki toi
mukanaan kirkon ja paikallisen
itsehallinnon eron. Laissa määriteltiin
myös kunnan ja seurakunnan
rajat yhteneväisiksi.
Kunta ja seurakunta olivat siis
nyt erillään, mutta käytännössä
ne kulkivat rinnakkain esimerkiksi
henkilövalintojen kautta.
1868 kunnan esimieheksi valittiin
rovasti Berner, varaesimieheksi
pastori Lundqvist, kunnallislautakunnan
esimieheksi
kanttori Helenius ja varaesimieheksi
kirkonisäntä Laukkala.
Kunnan ja seurakunnan ykseyttä
kuvastaa sekin, että kunnan eri
elinten, kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan,
pöytäkirjat
kirjoitettiin seurakunnan vanhaan
pitäjänkokouspöytäkirjaniteeseen.
Vähitellen seurakunta ja
kunta Asikkalassa kuten muuallakin
Suomessa erkanivat omiksi
regimenteikseen, ja kuntaan tuli
virkamiehet muualta kuin seurakunnasta.
Lähde: Yrjö Blomstedt; Asikkalan
historia
Merkkivuotta juhlitaan Asikkalan urheiluhallilla
ASIKKALAN kunnan ja seurakunnan
170-vuotista taivalta
juhlitaan Asikkalan urheiluhallilla
lauantaina 1.12. kello 16 alkaen.
Juhlaan kutsutaan koko Asikkalan
väki vauvasta vaariin, yksin kaksin
tai perheen kanssa.
Kunnon syntymäpäiväjuhlan
tapaan luvassa on ohjelmaa ja
kakkukahvit. Kunnanjohtaja Rinna
Ikola-Norrbacka ja kirkkoherra
Petri Tervo toivottavat vieraat
tervetulleiksi.
Asikkalalainen kolmen muusikon
lastenlauluyhtye Musaratas
esiintyy kahvitilaisuudessa ja
säestää näytelmän yhteislauluja.
Kahvitauolla kurkistetaan
myös Asikkalan historiaan, kun
screenillä pyörii vanhoja valokuvia
diaesityksenä.
Juhlaa varten koottu projektikuoro
kanttori Leena Kannisen
johdolla laulaa jouluisia lauluja ja
vie samalla juhlaväkeä kohti Miksi
on joulu -näytelmää. Terhi Mikkola
Vuoriston sovittamassa ja
ohjaamassa näytelmässä perheen
kouluikäiset lapset ihmettelevät,
miksi joulua vietetään. Kotona
äiti siivoaa ja leipoo, kuiskutellaan
joululahjoista, koristellaan
kuusta ja lämmitetään saunaa,
mutta lapsia kiinnostaisi joulun
vieton perimmäinen syy. Lopulta
lapset saavat vastauksen kysymykseensä,
kun perheen isosisä
saapuu joulun viettoon.
Näytelmän lapset Mikko ja
Anna ovat Eetu Mielonen ja
Amanda Hokkanen. Perheen
vanhempia esittävät Anja Saraja
ja Ensio Sipilä, isoisää Leo Kumpulainen.
Näytelmään sisältyy
osana myös perinteinen joulukuvaelma,
jossa Maria ja Josef
matkaavat Betlehemiin. Kaikkiaan
esityksessä on yli 20 näyttelijää.
Esitys on musikaalityyppinen,
ja katsojatkin pääsevät mukaan
yhteislauluun. Näytelmän tuottaa
Asikkalan seurakuntien draamaryhmä.
Näytelmä ja samalla koko
syntymäpäiväjuhla päättyy näyttelijöiden
ja yleisön yhteislauluun
Pienet kellot soittavat, joulun aika
on.
Laura Visapää
LAURA VISAPÄÄ
Miksi on joulu -näytelmässä tavataan niin joulua valmisteleva perhe kuin
paimenet kedollakin. Kuva on harjoituksista.