10 Kirkonseutu 19/2018 17.11.2018
Energiatehokkuus Lahden seurakuntayhtymällä satakunta rakennusta
RPekka Paloranta istinkirkon ledeillä
toteutettu sisävalaistus
on loistava
esimerkki siitä,
miten seurakuntayhtymä
vaalii kiinteistöjensä
energiatehokkuutta ja on sen
myötä vahvasti ympäristön
asialla.
Kirkkovieras tuskin huomaa,
että Ristinkirkon katossa
komeilevien kattokruunujen
sisuksissa on tapahtunut
muutos energiatehokkaampaan
ja edullisempaan suuntaan.
Kattokruunujen 220 energiansäästölamppua
on kolmisen
vuotta sitten vaihdettu sataan
led-lamppuun.
- Säästöä syntyy, kun lamppujen
määrä on voitu puolittaa,
vaikka samalla valaistuksen voimakkuus
on parantunut, kertoo
Lahden seurakuntayhtymän
kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka
Penttinen.
Ledit kestävät huomattavasti
pitempään kuin energiansäästölamput
ja etenkin hehkulamput,
joita piti vaihtaa kerran vuodessa.
Hehkulamppuja on vaihdettu
ledeiksi kirkon käytävillä ja
aulatiloissa.
Pidemmän elinkaaren tuoman
säästön lisäksi rahaa palaa
vähemmän muihin kuluihin.
Kustannuksia syntyy muun muassa
nosturin käytöstä, telineistä
Ristinkirkon kirkkosalista löytyy malliesimerkki mielekkäästä ja varsin energiatehokkaasta ratkaisusta. Valoa kirkkokansalle tuo vaihdettu ledeihin esimerkiksi Siikaniemen kurssikeskuksessa, kertoo kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka Penttinen.
ja vaihtoon tarvittavasta työvoimasta.
- Pelkkä energiatehokkuus ei
sanele ratkaisuja. Tarkastelemme
aina kokonaisuutta ja kaikkia
kustannuksia, Penttinen muistuttaa.
Lahden seurakuntayhtymällä
on satakunta rakennusta ja saman
verran huoneistoja. Neliöitä
kiinteistöissä on yhteensä
peräti 57 500. Seurakuntien
kiinteistöt ovat omanlaisiaan ja
esimerkiksi energiatehokkuuden
parantaminen ei tapahdu
sormia napsauttamalla.
- Kirkot ovat massiivisen
isoja. Niihin ei voi helposti
tehdä muutoksia, Penttinen
korostaa.
Viime vuonna seurakuntayhtymässä
otettiin käyttöön
uusi työkalu, joka on parantanut
energiankulutuksen seurantaa
ja tuonut selviä säästöjä. Energiankäytön
seurantapalveluja
tarjoavan yrityksen kanssa on
tehty energiasopimus, joka koskee
kolmen kiinteistön etäseurantaa.
Neljä kertaa vuodessa
kiinteistötoimi saa tarkat raportit
sähkön- ja kaukolämmön
kulutuksesta sekä myös korjausehdotuksia.
Lämpö talteen
krematoriosta
Paras esimerkki seurakuntayhtymän
energiatehokkuudesta
on Penttisen mielestä Levon
hautausmaan yhteydessä sijaitseva
krematorio, joka otettiin
käyttöön 2016.
Krematoriossa otetaan talteen
lämpöenergia, joka syntyy
savukaasujen puhdistuksessa.
Jäähdytyksessä veteen sitoutunut
lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimen
kautta lämmitysverkostoon.
- Vuonna 2017 lämpöä
otettiin talteen noin 200 megawattituntia.
Jos sama määrä
olisi ostettu Lahti Energialta,
sen arvo olisi ollut noin 13 000
euroa, Penttinen arvioi.
Kuluvana vuonna jo noin
kolmannes Levolla käytetystä
lämpöenergiasta pystytään
tuottamaan itse.
Sähkönsäästön suhteen seurakunnissa
ollaan jalat tukevasti
maassa.
- Sähkönkulutus kasvaa koko
ajan. Sitä ei pysty vähentämään,
koska sähkölaitteiden määrä
lisääntyy koko ajan. Hyvä olisi,
jos kulutus saataisiin pidettyä
nykytasolla, Penttinen sanoo.
Kiinteistöt kehittyvät
Suurten tilojen lämmittäminen
on varsin epätaloudellista
puuhaa. Kirkkosalien lämpötila
pidetäänkin matalana eli 18
asteessa. Matala lämpötila on
hyväksi paitsi budjetille, myös
erityisesti vanhojen kirkkojen
rakenteiden säilymiselle.
- Lämmön talteenotto on
Kaisamari
Hintikka Espoon
hiippakunnan
piispaksi
ESPOON hiippakunnan uudeksi
piispaksi on valittu Luterilaisen
maailmanliiton apulaispääsihteeri,
TT, pastori Kaisamari Hintikka
(s. 1967). Hintikka sai toisella
vaalikierroksella 57,5 prosenttia
annetuista äänistä. Hänet vihitään
virkaan 10.2.2019 Espoon
tuomiokirkossa.
Äänet jakautuivat seuraavasti:
Kaisamari Hintikka sai yhteensä
463 ääntä ja Juhani Holma 324
ääntä. Vaalin äänestysprosentti
oli 84,7. Espoon piispanvaalissa
äänioikeus oli 950 äänestäjällä,
jotka koostuivat hiippakunnan
papeista ja lehtorista sekä
maallikkovalitsijoista.
Puuhapirtin
toiminta
jatkuu kirkolla
MUKKULAN ostoskeskuksessa olleen
tulipalon vuoksi Virkistysyhdistys
Mukkulan Puuhapirtti menetti
toimitilansa, ja osittain myös
tavarat tuhoutuivat. Puuhapirtin
toiminta jatkuu toistaiseksi Mukkulan
kirkon Mänty-kabinetissa
tiistaisin ja torstaisin kello 10–14.
Silloin kahvipannu on kuumana
ja mukavaa juttuseuraa paikalla.
Jumppaa on molempina päivinä
kello 11, ja Tarinapiirikin ehtii kokoontua
ennen joulua vielä kolme
kertaa. Ohjelmassa on myös käsitöitä
ja askartelua, vierailijoita
sekä yhteislaulua.
Puuhapirtti järjestää kaikille
avoimen joulujuhlan lauantaina
1.12. kello 13 Mukkulan kirkolla,
jonka jälkeen tarjolla on torttukahvit
ja myyjäiset Pirtin hyväksi.
Puuhapirtti etsii koko
ajan uusia toimitiloja sekä
yhteistyökumppania.
- Yhteistyökumppanimme voisi
jakaa kanssamme vuokratilat ja
olisi myös hienoa, jos voisimme
yhdessä käynnistää hankkeen
Mukkulan ikäihmisten ja yksinäisten
hyväksi, toteaa Marja
Vilkama, yksi Pirtin puuhanaisista.
Vilkaman mukaan Mukkula
monen muunkin Lahden kaupungin
lähiön tavoin tarvitsee
matalan kynnyksen olohuoneen,
johon voivat kaikki ikään katsomatta
piipahtaa.
- Olohuone voisi tarjota myös
erilaisia harrastusmahdollisuuksia
sekä keskustelufoorumeja.