9.12.2017 Kirkonseutu 21/2017 7
Miljoona suomalalaista laulaa Kauneimpia
Jouluradio
matkaan jo käy
Koko kansan yhteistä
joululaulupäivää vietetään 15.12.
Joulumusiikin
päääänenkannattaja
Jouluradio on
aloittanut taas
juhlan rakentamisen
yhdessä kuuntelijoidensa
kanssa.
Edellisellä tuotantokaudellaan
viikkokuuntelijaennätyksensä,
713 000, tehnyt joulumedia
palasi nettiin ja eetteriin uusien
jouluisten musiikkielämysten
kanssa. Jouluradion uutena musiikkipäällikkönä
on aloittanut
Radio Novassa kannuksensa
ansainnut Mikko Harjunpää.
- Olemme terävöittäneet
musiikkitarjontaamme ja pyrimme
palvelemaan entistäkin
paremmin laadukkaan joulumusiikin
ystäviä. Luvassa on iloisia
yllätyksiä kautta kanavaperheen,
lupaa Harjunpää.
- Jouluradio on entistä voimakkaammin
verkkomedia, joka
kuuluu myös radiossa. Tavoitteemme
on tänäkin vuonna
palvella monipuolisesti joulumusiikin
ystäviä: tarjoamme laatua,
tunnetta, tarinoita,
yllätyksiä sekä
yhdessä tekemisen
riemua niin
eetterissä kuin
verkossakin,
mutta toivoakseni
näymme ja
kuulumme myös
turuilla ja toreilla,
kertoo Jouluradion toimituspäällikkö
Riitta “joulumuori”
Kalliorinne.
Nimittäin viime vuonna lanseerattu
Joululaulupäivä järjestetään
myös tänä vuonna, perjantaina
15. joulukuuta. Luvassa
on spontaania laulamisen iloa
kautta Suomen.
– Joululaulupäivää halutaan
kehittää, edellinen vuosi oli jo
lupaava. Musiikin kuuntelu
tekee tutkitusti hyvää, mutta
laulaminen se vasta hyvää tekeekin.
Vuodesta 2018 lähtien se on
jopa merkittynä kalentereihin
virallisena teemapäivänä, Kalliorinne
sanoo.
> JOULURADIO kuuluu
taajuudella Lahti 88,7 MHz
Jouluiloa
aamuruuhkassa
Lahden seurakuntien
työntekijät jakoivat joulumieltä
pipareiden muodossa torilla ja
matkakeskuksessa.
JOULUKUUN ensimmäisen päivän
aamuna Lahden seurakunnan
työntekijät jakoivat aamuruuhkassa
tuhat piparkakkupussia,
joissa oli joulurauhan toivotus.
Kussakin pussissa oli sisällä kaksi
piparia. Lahti oli tänä vuonna
ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa,
joka alkoi seitsemän
vuotta sitten Vantaalta.
Eri puolilla Suomea oli kaikkiaan
jaossa 134 000 piparia.
Mukana olivat Lahden lisäksi Espoon,
Helsingin, Hämeenlinnan,
Jyväskylän, Kauniaisten, Kuopion,
Tampereen ja Vantaan seurakunnat.
Piparkakkuja jaettiin mm.
bussipysäkeillä, rautatieasemilla,
metroasemilla, kauppakeskuksissa
ja Vantaalla myös lentoasemalla.
Lahdessa jakajia oli torilla
ja matkakeskuksessa.
Tapahtuman tavoitteena on
levittää hyvää joulumieltä. Monet
työmatkalaiset ja muut ohikulkijat
yllättyivätkin aamulla iloisesti ja
kiittelivät vuolaasti tästä pienestä
hyvän joulun toivotuksesta.
Lutherin virsi kertoo
joulun ytimen
ENKELI taivaan lauletaan jokaisessa
Suomen seurakunnassa
sekä monissa koulujen ja muiden
yhteisöjen joulujuhlissa. Suomessa
Enkeli taivaan on mahdollisesti
kaikista virsistä tunnetuin
Suvivirren rinnalla.
Tuohon Lutherin virteen tiivistyy
joulumuistoja, se juhlistaa
kaikki tilaisuudet ja se kertoo
joulun ytimen. Näin on ollut vuosisatojen
ajan.
Enkeli taivaan (saks. Vom
Himmel hoch) on Martti Lutherin
vuonna 1535 kirjoittama jouluvirsi.
Se on nykyisessä suomalaisessa
virsikirjassa numero 21. Sävelmä
painettiin Saksassa 1539, ja sitä
pidetään Lutherin tekemänä.
Virren sanat perustuvat Luukkaan
evankeliumin jakeisiin 2:8–
16, joissa kerrotaan, kuinka enkeli
ilmestyi paimenille ilmoittaen
Kristuksen syntyneen.
Virren alkuperäisessä saksankielisessä
versiossa on 15 säkeistöä.
Luther tarkoitti sen alun
perin lasten seimikuvaelmaksi,
jossa ensin enkeli lauloi ensimmäiset
viisi säkeistöä, minkä
jälkeen lapset lauloivat loput
säkeistöt 7. säkeistöstä lähtien
asettuen yksitellen seimen ääreen.
Kuudennen sekä viimeisen
säkeistön lapset lauloivat yhteisesti.
Nykyisessä suomennoksessa
on 10 säkeistöä.
Enkeli taivaan ilmestyi suomeksi
1605 Hemminki Maskulaisen
virsikirjassa. Hänen suomennoksessaan
oli 12 säkeistöä.
Myöhemmin virren on uudestaan
Enkeli taivaan tuo joulun.
LAURA VISAPÄÄ
suomentanut muun muassa Elias
Lönnrot, mutta hänen käännöksensä
ei tullut käyttöön. Nykyisen
suomennoksen laati vuoden 1886
virsikirjauudistusta varten Julius
Krohn.
Virren viimeinen säkeistö lauletaan
aina seisten.
Virsi 21:10
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Kauneimmat Joululaulut
kajahtavat
kirkoissa tänä jouluna
jo 45. kerran.
Suomen suurimmasta
vuosittaisesta musiikkitapahtumasta
on muodostunut
jouluperinne, joka kerää vuosittain
noin miljoona suomalaista
kirkkoihin laulamaan.
Nykyisin lähes jokainen
evankelisluterilainen seurakunta
järjestää vähintään yhden
Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden.
Suurimmat seurakunnat
laulattavat ihmisiä kymmenissä
tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista
loppiaiseen. Kauneimpia
Joululauluja lauletaan kirkkojen
lisäksi muun muassa kuppiloissa,
kauppakeskuksissa ja kouluissa.
Tämän lisäksi Kauneimpia
Joululauluja kokoontuvat laulamaan
myös ulkosuomalaiset
eri puolilla maailmaa ja vihkoja
lähetetään tänäkin vuonna noin
20 maahaan.
Jouluun kuuluu antamisen
ilo. Niin myös Kauneimpiin
Joululauluihin. Keräyksen avulla
autetaan heikoimmassa asemassa
olevia kehitysmaissa. Viime
vuonna Suomen Lähetysseura
keräsi yli miljoona euroa kolehtilahjoituksin,
myyjäisissä, verkkosivuillamme
ja yritysten kautta
unohdetuille lapsille kehitysmaissa.
Tänä vuonna sijoitetaan
nuoriin.
Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutapahtuma
on onnistunut
muotoutumaan kirkolliseksi
elämykseksi, jota koko kansan
on helppo lähestyä. Se sekä
vahvistaa kirkon jäsenyyttä että
madaltaa kirkon kynnystä, sillä
myös kirkkoon kuulumattomat
kokevat tilaisuuden omakseen.
Vuosi vuoden jälkeen täyttyvät
kirkkosalit viestittävät, että joulun
sanoma on edelleen tärkeä
suomalaisille ja puhuttelee heitä.
Tapahtuma on yli 40 vuodessa
siirtänyt kristillistä joululauluperinnettä
sukupolvelta toiselle.
Kauneimpien Joululaulujen lauluvihkojen
lauluvalikoima koostuu
suomalaisia puhuttelevista ja
joulun sanoman laaja-alaisuutta
kunnioittavista teksteistä.
Kauneimmat Joululaulut -perinteeseen
kuuluu olennaisesti
se, että lauluvihkoon koottujen
vanhojen tuttujen joululaulujen
lisäksi siinä joka vuosi esitellään
uusia joululauluja. Monet uudemmat
laulut ovatkin vuosien
varrella vakiinnuttaneet paikkansa
osana suomalaista joululaulelmistoa.
Kauneimmat Joululaulut
vahvistaa myös yhteislauluperinnettä,
joka on osa suomalaista
kulttuuria ja seurakuntaelämää.
Kyse on sellaisen kulttuuriperinteen
jatkamisesta, jonka merkitys
kasvaa entisestään, kun yhdessä
laulaminen vähenee kouluissa,
perhejuhlissa ja vuotuisissa yhteisöllisissä
kokoontumisissa.
Vuoden kaunein joululaulu
Kauneimmat Joululaulut
-kampanjassa on jo usean
vuoden tarjottu ihmisille mahdollisuus
äänestää Kauneinta
Joululaulua ja näin vaikuttaa
seuraavan joulun Kauneimmat
Joululaulut -vihon sisältöön.
Vuoden 2016 Kauneimmaksi
joululauluksi nousi ensimmäistä
kertaa Varpunen
Jouluaamuna!
Joulun 2016 suomalaisten suosikkijoululaulut
olivat:
1. Varpunen jouluaamuna (Säv.
Otto Kotilainen, San. Sakari
Topelius)
2. Sydämeeni joulun teen (Säv.
Kalervo Halonen, San. Vexi
Salmi)
3. Tulkoon joulu (Säv. ja san.
Pekka Simojoki)
TÄÄLLÄ voit kertoa, mikä on
kaunein joululaulu vuonna 2017
www.kauneimmatjoululaulut.
fi/valitse-kaunein-joululaulu/