25.11.2017 Kirkonseutu 20/2017 9
Jouluradio matkaan jo käy
JOULUMUSIIKIN pää-äänenkannattaja Jouluradio
aloittaa taas juhlan rakentamisen yhdessä
kuuntelijoidensa kanssa.
Ensimmäisestä adventista loppiaiseen
asti soiva kanava virittää joulun tunnelmaan.
Jouluradio soi ympäri Suomen sekä verkossa
kautta maailman. Soittolista on tuttu mutta
tuore sekoitus perinteisiä joululauluja, yllättäviä
uusia tulkintoja ja ihan uutta joulumusiikkia
meiltä ja muualta. Jouluradion koelähetykset
ovat kuultavissa jo nyt.
Edellisellä tuotantokaudellaan viikkokuuntelijaennätyksensä,
713 000, tehnyt joulumedia
palaa pian nettiin ja eetteriin uusien
jouluisten musiikkielämysten kanssa. Jouluradion
uutena musiikkipäällikkönä on aloittanut
Mikko Harjunpää.
Verkossa kuunneltavien kanavien valikoima
täydentyy kahdella uudella kanavalla. Uudet
kanavat RnB Christmas ja Happy Holidays
syntyivät, kun aiempien vuosien Xmas-verkkokanavan
tarjonta jaettiin musiikkityylien
perusteella kahteen koriin.
– Olemme terävöittäneet musiikkitarjontaamme
ja pyrimme palvelemaan entistäkin
paremmin laadukkaan joulumusiikin ystäviä,
kertoo kanavan musiikkipäällikkö Mikko
Harjunpää.
– Jouluradio on entistä voimakkaammin
verkkomedia, joka kuuluu myös radiossa.
Tavoitteemme on palvella monipuolisesti joulumusiikin
ystäviä: laatua, tunnetta, tarinoita,
yllätyksiä sekä yhdessä tekemisen riemua
niin eetterissä kuin verkossakin, kertoo Jouluradion
toimituspäällikkö “joulumuori” Riitta
Kalliorinne.
Jouluradio kuuluu Lahden alueella
taajuudella 88,7 MHz sekä netissä
osoitteessa www.jouluradio.fi.
Uskoiko marsalkka Mannerheim?
Ja jos uskoi, niin mihin ja miten se näkyi?
Tarja Lappalainen Tähän ennen tutkimattomaan
aiheeseen
tietokirjailija
Paavo Friman on
perehtynyt. Suomen
marsalkka Gustaf Mannerheim
ei ole Frimanille vieras, sillä hän
on tutkinut Mannerheimia nelisenkymmentä
vuotta.
Jo Mannerheimin päiväkäskyistä
löytyy useita uskonnollisia
kohtia. Ehkä kuuluisin kuuluu:
”Me taistelemme kodin, uskonnon
ja isänmaan puolesta.”
Tämän päiväkäskyn hän antoi 1.
joulukuuta 1939, kun talvisota
oli juuri alkanut. Päiväkäskyn
sanat ”koti, uskonto ja isänmaa”
löytyvät tänäkin päivänä useista
suomalaisista muistomerkeistä.
– Mannerheim puhuu päiväkäskyissään
Korkeimman
johdatuksesta, Korkeimman
kaitselmuksesta ja Korkeimman
avusta. Korkein tarkoittaa Jumalaa
ja Jumalan ihmisiin kohdistamaa
suojelusta ja ohjausta, toteaa
Friman viitaten Suomen kielen
sanakirjaan.
– Mannerheim puhui Jumalasta,
kun tuli välirauha: ”Jumala
Suomea suojelkoon”, Friman
toteaa.
Mannerheim luterilainen
Mannerheimin uskonnollisuus
pohjautui luterilaisuuteen.
Tämä näkyy hänen vuoden 1951
Muistelmissaan, joissa hän toteaa
seuraavasti: ”Yksimielisesti
ja järkyttämättä pidämme kiinni
niistä arvoista, isiltä peritystä
uskosta, isänmaanrakkaudesta,
päättäväisyydestä…”
– ”Isiltä peritystä uskosta”
viittaa selkeästi meidän omaan luterilaiseen
uskoomme. Mielestäni
hänellä oli vahva arvostus luterilaista
kirkkoamme ja kirkon edustamaa
arvomaailmaa kohtaan,
vaikkakin Mannerheim joutui
virkansa puolesta osallistumaan
ortodoksisiin jumalanpalveluksiin
ja kenttähartauksiin palvellessaan
chevalierkaartissa, keisarillisen
Venäjän eliittijoukossa, jossa ortodoksiset
menot olivat yksi tärkeä
osa palvelusta, Friman kertoo.
Arvosti juutalaisia
Suomen juutalaisia kuoli talvi- ja
jatkosodassa kaikkiaan kaksikymmentäkolme.
Mannerheim
osallistui näiden sankarivainajien
muistojuhlaan Helsingin juutalaisen
seurakunnan synagogassa
itsenäisyyspäivänä 1944. Hän
luovutti tilaisuudessa juutalaissynagogaan
laakeriseppeleen ja
päiväkäskyn ”Isänmaan äideille
yhteisesti omistetusta Vapaudenrististä”.
Tämä sama kunnianosoitus
koristaa eduskunnan
valtiosalia sekä kirkkojemme
seiniä kautta Suomen.
Tilaisuudessa synagogan rabbi
luki seuraavan Mannerheimille
osoitetun rukouksen: ”Kaikkivaltias
Jumala ja maailman Hallitsija.
Anna jumalallinen varjeluksesi
ja tukesi presidentille, Suomen
Marsalkka vapaaherra Carl
Gustaf Mannerheimille, jonka
puolesta Sinua rukoilemme
maan uskollisina kansalaisina,
niin kuin lapset rukoilevat isänsä
puolesta.”
Mannerheim, joka toimi
tällöin Suomen presidenttinä,
saapui tilaisuuteen juutalaisten
rintamamiesten kunniakujaa pitkin.
Muistojumalanpalvelus oli
tehnyt häneen syvän vaikutuksen.
Saarnan sanoma ja tilaisuuden
kauneus viipyivät Mannerheimin
mielessä kauan.
Yksin siunattavana ja
esirukousta pyytämässä
Vapaussodan jälkeen vuonna
1918 valtionhoitajana toiminut
Mannerheim pyysi Turussa
arkkipiispa Gustaf Johanssonia
siunaamaan hänet virkaansa.
Mannerheim polvistui arkkipiispan
eteen, joka laski kätensä valtionhoitajan
pään päälle anoen,
että tämä ”vastuunalainen toimi
suoritettaisiin Jumalan kunniaksi
ja isänmaan onneksi”.
Mannerheim halusi, että
tehty siunaus pidettäisiin salassa
ja yksityisenä asiana. Sellaiseksi
se olisi jäänytkin, ellei rovasti
Elias W. Pentti olisi paljastanut
sitä Mannerheimin kuoleman
jälkeen.
Elon ilta
Mannerheim oli jo 77-vuotias,
kun hänet jatkosodan päätyttyä
nimitettiin tasavallan presidentiksi
vuonna 1944. Hän erosi
presidentin tehtävästään vuonna
1946 ja vietti eläkevuotensa ja
hoiti terveyttään enimmäkseen
Sveitsin Montreux’ssa, Genevejärven
rannalla sijaitsevassa
Glion sur Territet’n kylässä Valmontin
klinikalla. Hän kävi elämänsä
viimeisinä vuosina usein
iltajumalanpalveluksessa alueella
sijainneessa venäläisortodoksisessa
kirkossa.
Suomen marsalkka, tasavallan
presidentti Gustaf Mannerheim
kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon
Sveitsissä 28. tammikuuta
vuonna 1951.
– Mielestäni voidaan todeta,
että johtotähtenä Gustaf Mannerheimilla
oli myös usko Jumalaan
– miten syvä ja minkälaisena
se esiintyi, sen tietävät vain
Korkein Kaitselmus ja marsalkkamme,
Paavo Friman sanoo.
Lähteet
Paavo Frimanin haastattelut.
Kuvat: Paavo Frimanin arkisto.
Suuri sotilas ja valtiomies on lähtenyt viimeisen kerran Helsingin Tuomiokirkosta. Matka päättyi aseveljien viereen
Hietaniemen sankarihautausmaalle 4.2.1951.