2 Kirkonseutu 20/2017 25.11.2017
>
LUE LISÄÄ
KIRKONSEUTU.FI
ERÄS karkaajista oli aatelisperheen 24-vuotias tytär Katharina von Bora.
Hän oli viettänyt teini-ikänsä luostarissa opiskellen, rukoillen ja paastoten,
kunnes mitta oli tullut täyteen. Katharina,”Käthe”, oli saanut luostarissa
käsiinsä hengellisen kapinaliikkeen päähahmo Martti Lutherin
pamfletteja. Niiden pohjalta moni nunna oli päätynyt siihen vakaumukseen,
ettei luostarielämä sopinut heille.
Pyhänseutu Pääkirjoitus
Virsi
Hyvä paimen |
Martti Luther oli itsekin luostarin kasvatti, joka oli opettanut vuosikausia
teologiaa professorina Wittenbergissä. Aluksi hän silmäili Ave von
Schönfeldiä, mutta nuorempi mies ehti kosia Aven itselleen.
Martti Lutherista ja Katharina von Borasta kertova juttu Reformaation
akvaariorakkautta Kirkonseutu.fi –verkkolehdessä.
TUOMIOSUNNUNTAI
Kristus, kaikkeuden Herra
Evankeliumitekstin mukaan
Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan
kaikkien enkeliensä
kanssa ja istuutuu kirkkautensa
valtaistuimelle”. Kirkkovuoden
viimeinen sunnuntai liittyy seuraavaan
sunnuntaihin, adventtiin.
Kirkkovuoden alussa ja lopussa
- tai lopussa ja alussa - Jumala lähestyy
meitä Kristuksessa.
Liturginen väri: Vihreä
Tekstit: Ps. 143:1-10, Mal. 3:19-20,
1. Kor. 15:22-28 tai Hepr. 12:18-25,
Matt. 25:31-46-
1. ADVENTTISUNNUNTAI
Kuninkaasi tulee nöyränä
Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai
julistaa, että Jumala ei ole
kaukana meistä. Hän lähestyy
kansaansa antaakseen sille pelastuksen
uuden ajan. Hoosiannaa
laulaen tervehdimme Jeesusta
Kuninkaanamme.
ja iloitsemme siitä, että hän on
tullut ja vapauttanut meidät
yhteyteen Jumalan ja toistemme
kanssa.
Liturginen väri: valkoinen, maanantaista
lauantaihin violetti tai
sininen
Tekstit: Ps. 24:7-10, Jes. 49:8-10,
Ilm. 3:20-22, Luuk. 19:28-40-
Hoosianna! huudetaan,
kuningas nyt saapuu tänne.
Tulkaa tietä raivaamaan
palmun lehvät käsissänne.
Tervehtikää saapujaa,
valtiaanne valitkaa.
Virsikirja 3:1
SANA adventti ei oikein ole mitään kieltä. Se on lainasana,
jonka merkitys ei avaudu ilman alkukieltä. Adventus
on latinaa ja merkitsee tulemista saapumista.
Adventus Domini, Herran tuleminen, on adventin viesti
meille. Herra Jeesus tulee kansansa keskelle. Siksi kiitämme
häntä ja huudamme häntä avuksi: ”Hoosianna!”
Adventtina me alamme valmistautua jouluun. Kaivamme
varastoista adventtikyntteliköt ja monet koristeet,
alamme tehdä joulun syömisiä, hankimme muistamisia
ja kortteja. Muistammeko siinä kaikessa, että
valmistaudumme ottamaan vastaan joulun sanoman ja
joulun lapsen? Jumala tulee kansansa keskelle Jeesuslapsessa.
Jumala on antanut meille poikansa, meidän
veljeksemme. Koska hän on ottanut ihmisen osan, hän
tuntee ja tietää meidät.
Toiseksi adventtina muistamme sitä, että Jeesus on
tullut lupausten täyttäjänä kansansa keskelle, aivan niin
Satavuotias Suomi ansaitsee
syntymäpäivänsä kunniaksi
juhlavan täytekakun. Kakku
leivotaan yhdessä talkoilla,
joihin osallistuu innostunut
joukko sosiaalisen median
kautta kutsuttuja vapaaehtoisia.
Taikina sekoitetaan omasta viljasta,
jossa maistuvat pohjoisen maan valoisat
kesäyöt. Taikinan rakenne pysyy koossa,
kun sekaan lisätään kuuluisaa suomalaista
sisua, jonka voimalla on vuosisatojen
ajan uhmattu arktisia ja ankaria olosuhteita.
Makeutta taikinaan tuo suomalainen
vähäeleinen ja kuivakka huumori.
Taikina vatkataan kunnolla koivun
oksista tehdyllä varpuvispilällä.
Kun pohja on paistettu kauniiksi,
on aika miettiä juhlakakun
täytteet. Mitä tahansa
aineksia ei kelpuuteta. Ensin
mietitään, millä kakku on
paras kostuttaa, jotta siitä
ei tule liian kuiva. Ilon
juhlaan sekoittuu aina
myös muistoja vaikeista
ajoista. Tämän vuoksi
sopiva kostutus kakkuun
tulee, kun pohjakerrokset
valellaan kyynelillä.
Näihin kyyneliin mahtuvat
sotavuosien menetyksistä
aiheutuneet surut
ja kaipaukset. Joukossa
on myös muutama ilon
kuin hän kerran ratsasti Jerusalemiin. Näin lupaukset
täyttyvät, kun hän saapuu. Lupaus syntien anteeksisaamisesta,
lupaus iankaikkisesta elämästä, lupaus Jumalan
läsnäolosta elämässämme toteutuvat Jeesuksessa. Hän
on tullut meitä varten tehdäkseen rauhan Jumalan ja
meidän välillemme. Muista, sinulle on tullut Vapahtaja!
Edelleen Herran tuleminen on totta seurakunnassa.
Niin sanassaan kuin kasteessa ja ehtoollisessa Kristus
tulee luoksemme. Hän antaa meille itsensä. Me saamme
ottaa hänet itsensä vastaan kuullessamme Jumalan
sanaa. Ja ehtoollisen leivässä ja viinissä hän antaa ruumiinsa
ja verensä puolestamme. Ja mekin puolestamme
saamme antaa hänelle itsemme. Kristus antaa meille,
rauhansa, ilonsa, pyhyytensä, elämänsä. Ja me annamme
hänelle sen, mitä meillä on: huolemme ja pahuutemme,
kiitoksemme ja suunnitelmamme, kaiken. Siitä uskossa
on kysymys. Miten onnellinen vaihtokauppa, kun Kristus
saa tulla luoksemme ja elämäämme!
Adventti muistuttaa myös siitä, että kerran Kristus
tulee kaikkeuden Herrana. Silloin toteutuu täydesti Jumalan
hyvä tahto maailman ja minun elämässäni. Siksi
tuokin päivä on odottamisen arvoinen. Saamme odottaa
luottavasti, että Kristus
tulee. Nyt katselemme
vielä kuin kuvastimesta,
kuin arvoitusta, mutta
silloin näemme kasvoista
kasvoihin.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra,
Launeen srk
Herran adventti
kyynel, joita on pyyhitty silmäkulmistamme,
kun suomalaisurheilija on noussut
korkeimmalle korokkeelle kuuntelemaan
kansallislauluamme.
Kakun kerrosten väliin levitellään
metsiemme antimet. Rauha, hiljaisuus
sekä metsistä saatu elanto ja sen pohjalle
rakennettu vauraus. Ripaus veneentervan
tuoksua. Kulttuurimme hehkuvat
marjat tuovat kakkuun väriä, makua ja
elämänvoimaa. Joukkoon on sekoitettava
hieman karvaitakin vivahteita, jotta
kakku vastaisi kaikkien suomalaisten
kokemuksia kotimaastaan. Vaikka meillä
on enemmän aihetta ylpeyteen kuin häpeään,
on myönnettävä, ettei reseptimme
ole täydellinen. Täytteessä
on parempia ja huonompia
sattumia, jotka muistuttavat
lisääntyneestä eriarvoisuuden
kokemuksesta ja yhteiskunnassa
vallitsevista ristiriidoista.
Kakun kuorrutteeseen
ladataan parhaat palat eri
alojen osaamisestamme ja
korkeatasoisesta koulutuksestamme.
Koristeeksi
makeita mansikoita ja
kiitollisuutta. Lopuksi sytytämme
kakun kynttilät
muistuttamaan uskosta,
luottamuksesta ja rukouksen
voimasta satavuotisen
historian varrella.
Maritta Roslakka
Juhlakakku