
 
		6 Kirkonseutu 17/2017 14.10.2017 
 Seurakunnissa tapahtuu 
 PERHEMESSU  
 su 15.10. klo 18 Patoseudun  
 seurakuntakodissa.   
 Riitta Särkiö, päiväkerholaiset.  
 Uunituoretta pizzaa. 
 Joutjärven kirkolla 
 ILMAINEN RUOKAILU 
 klo 10 messun jälkeen seuraavasti: 
 22.10., 5.11. ja 10.12. 
 Perheneuvoja 
 Itsenäisyyttä parisuhteessa 
 VIETÄMME kansamme 100. itsenäisyysvuotta  
 tänä vuonna.  
 Voidakseen olla itsenäinen kansa,  
 tulee saada muiden kansojen tunnustus, 
  olla riittävän riippumaton  
 muista, ja kuitenkin huomioida  
 erinäiset geopoliittiset tekijät.  
 Kansana olemme saaneet nauttia  
 itsenäisyyttä 100 vuotta. 
 Yksilönä ihminen tarvitsee  
 myös itsenäisyyttä. Erityisesti  
 parisuhteessa itsenäistyminen  
 on ratkaisevan tärkeää. Usein ajatellaan, 
  että se parisuhteen alun  
 huumaava tunne pitäisi säilyä  
 läpi elämän. Parisuhteen alku  
 on verrattavissa vastasyntyneen  
 vauvan ja äidin symbioottiseen  
 suhteeseen. Tällöin kaksi on yksi,  
 ei ole erillisyyttä ja itsenäistymistä. 
  Vauva kokee äidin ja itsensä  
 samana. Parilla on yhteiset  
 ajatukset, yhteinen mieli ja he  
 hengittävät samaan aikaan. 
 Jotta vauva voisi kasvaa,  
 hänen täytyy kasvaa erilliseksi,  
 itsenäistyä. Ensimmäisen kerran  
 tämä tapahtuu noin 2-4 vuotiaana. 
  Monelle vanhemmalle on  
 tuttua ns. uhmaikä, jolloin lapsi  
 sanoo lähestulkoon aina: ”minä  
 itte” ja ”ei”. Kuten kansakuntana  
 jouduimme määrittelemään  
 suhdetta toisiin maihin, niin  
 tapahtuu myös yksilön psykologisessa  
 kehityksessä. Jostain syystä  
 Luoja on luonut meidät erillisiksi  
 toisistamme ja olemaan samaan  
 aikaan yhteydessä toisiimme. Vain  
 erillisinä voimme olla yhteydessä.  
 Muutoin sulaudumme toiseen/ 
 toisiin ja henkinen pahoinvointi  
 lisääntyy. 
 Erillistyminen, itsenäistyminen,  
 ”itsensä löytäminen” ei tarkoita  
 erakoitumista, yksinäisyyttä tai  
 vetäytymistä toisten yhteydestä.  
 Pikemmin se kutsuu olemaan  
 suhteessa toiseen. Ollessamme itsenäisiä  
 tiedostamme omia rajoja,  
 tarpeita, haaveita ja tunteita. Jos  
 on sulautunut tai alistettu toisen  
 tunteisiin ja valtaan, ei voi tutkia  
 omia tarpeitaan ja tunteitaan. Tällöin  
 yksilölle tulee kokemus oman  
 elämän kadottamisesta. Parisuhdeväkivallan  
 ilmiöissä usein näin  
 tapahtuu. Toinen pakottaa toisen  
 omiin tarpeisiinsa ja valtaansa. 
 Toinen itsenäistymisen kehitys  
 tehtävä on murros/teini-iässä.  
 Tällöin kaksivuotiaan kiukuttelu  
 jalostuu verbaalisesti kyvykkäämmäksi. 
  Tämän vaiheen tehtävänä  
 on auttaa nuorta löytämään  
 omaa identiteettiään, seksuaalisuuttaan, 
  irtaantua vanhemmistaan  
 ja löytää tavoitteita  
 elämässään. Aika voi olla kovinkin  
 myrskyisää. Tällöin olisi hyvä, jos  
 vanhemmat olisivat jaksaneet elämässään  
 käydä omaa itsenäistymistään. 
  Vanhempien itsenäisyys,  
 erillisyys antaa nuorelle mallin  
 siitä, että ollessaan erillinen, hän  
 ei jää yksin vaan voi havaita, että  
 itsenäistyminen on turvallista. 
 Kolmas itsenäistyminen, erillistyminen, 
  tapahtuu parisuhteessa.  
 Alun huumavan rakkauden  
 tunteen sijaan tulee rakkautta.  
 Tämä on ennen kaikkea tekoja,  
 pyrkimyksien tiedostamista ja  
 vastuun ottamista sanoistaan.  
 Erillistymisen ja itsenäistymisen  
 vaihetta saattaa edeltää pieni  
 tai isompi kriisi. Tällöin puolisot  
 tunnistavat omia tarpeitaan. Parisuhteesta  
 tulee arkipäiväinen,  
 mikä on edellytys erillisyydelle,  
 itsenäistymiselle. Itsenäistyminen  
 saattaa näkyä ristiriitoina ja  
 riitelynä. Tämä vaihe on tärkeä  
 parisuhteessa. Se voi johtaa jopa  
 parisuhteen rikkoutumiseen.  
 Vain ollessaan itsenäinen voi olla  
 yhteydessä toiseen. Kuten vauvan  
 on kasvettava jossain vaiheessa  
 irti äidin tissistä, sama prosessi  
 tapahtuu murrosiässä ja parisuhteessa. 
   Parisuhteen yleinen  
 sudenkuoppa on ajatella, että  
 vain tuo alun tunne olisi ainoaa  
 rakkautta. 
 Hyvää itsenäistä Suomea kaikki  
 me enemmän ja vähemmän itsenäiset  
 ihmiset!   
    
 Veijo Pesonen,  
   perheneuvoja 
 Lauseita ja lauluja lapsen  
 menettämisestä 
 Kun Juha Lahti yli  
 neljä vuotta sitten  
 menetti tyttärensä  
 tapaturmaisesti, 
  alkoi häneltä  
 syntyä lauluja aiheesta. Hän  
 kävi tekemässä niistä äänitteen  
 studiossa, ja laulut ovat myös  
 kuunneltavissa YouTubessa. Ne  
 kertovat tunteista ja ajatuksista  
 tämän kuluneen runsaan neljän  
 vuoden ajalta. 
 - Ensimmäinen lauluista  
 valmistui jo kolme päivää lapsemme  
 menehtymisen jälkeen.  
 Lauloin sen laulun tyttären siunaustilaisuudessa  
 kirkossa, Lahti  
 kertoo. 
 Laulujen lisäksi Juha Lahti  
 sai viime vuoden keväällä idean  
 siitä, että hän haluaisi ”jalkautua” 
  ihmisten pariin kertomaan  
 oman tarinansa elämän vaiheista  
 kuluneen neljän vuoden ajalta  
 isän näkökulmasta. Ensimmäiset  
 tilaisuutensa hän pitikin jo  
 kesällä viime vuonna. 
 - Aloitin kotikunnastani  
 Marttilasta seurakuntatalolla.  
 Ajatuksenani on kertoa oma  
 tarinani ja nimenomaan niitä  
 asioita, joilla olen selviytynyt  
 tragediasta eteenpäin. Se on  
 vaatinut nöyrtymistä ja asioiden  
 tunnustamista. Tarinan ohessa  
 laulan laulujani. 
 Viime syksynä Lahti teki  
 kolmisenkymmentä esitystä. Kuluvana  
 vuonna esitykset ovat jatkuneet, 
  koska varsinkin vertaiset  
 ovat niitä pyytäneet. Tilaisuudet  
 ovat olleet seurakuntakeskuksissa  
 ja kirkoissa. 
 Juha Lahti toteuttaa noin  
 tunnin kestävän esityksensä  
 pienieleisesti. Pääosassa on  
 tarinan kulku neljän vuoden  
 ajalta. Laulut hän esittää valmiita  
 studiotaustoja hyväksi käyttäen.  
 Näin tilaisuuksia on mahdollisuus  
 järjestää mitä erilaisimmissa  
 paikoissa. 
 - Minulle ei ole tärkeää tilaisuuksien  
 ulkoiset puitteet, vaan  
 se, että pääsen kertomaan tarinani  
 ja kokemukseni ihmisille. 
 >   Minun Tarinani  
   Lauseita ja lauluja   
   lapsen menettämisestä 
   Juha Lahti 
   Lauantai 29.10. klo 15 
   Kirkkokatu 5:n juhlasali,   
   Lahti.  
   Vapaaehtoinen ohjelma-  
   maksu 10 euroa. 
 Juha Lahti 
 Suomalaista musiikkia 100 vuodelta 
 SUOMALAINEN musiikkimaku 100  
 vuotta - juhlakonsertti kuullaan  
 31.10 kello 19 Lahden konserttitalon  
 Felix Krohn salissa. 
 Puhallinmusiikki on aina ollut  
 maassamme tärkeää niin sodassa  
 kuin rauhassakin.  Puhallinmusiikin  
 tahdissa on juhlittu, tanssittu, 
  haudattu ja koettu suuria  
 kulttuurielämyksiä.  
 Lahden alueen puhallinorkesterit  
 yhdessä järjestävät Suomi  
 100 vuotta ohjelmiin kuuluvan  
 juhlakonsertin teemalla, puhallinmusiikki 
  ja solistikonsertti  
 100 vuoden ajalta.  100 soittajan  
 voimalla raikuvin torvin suuri  
 juhlakonsertti, jossa esitämme  
 puhallinmusiikkia koko itsenäisyytemme  
 ajalta. Vanhaa ja uutta.  
 Konsertissa esiintyy aluksi Conciksen  
 opiskelijoiden 50 soittajan  
 huippuorkesteri kapellimestarinsa  
 Juha Salmelan johdolla ja toisella  
 jaksolla 50 soittajan yhdistetty  
 LSP Concert Band, Lahden Veteraanisoittokunta  
 ja Hollolan  
 Puhallinorkesteri kapellimestareidensa  
 Reijo Korhonen, Tuomas  
 Lahden Seurakuntien Puhallisorkesteri harjoituksissa. 
 Hovi ja Jarmo Saajanahon johdolla. 
  Konsertin laulusolisteina  
 on Hannu Lehtonen ja Heidi Pakarinen  
 ja soitinsolisteina Seppo  
 Laari, trumpetti ja Heikki-Pekka  
 Tuominen euphonium.  
 >   Konserttilippujen ennak-  
   komyynti Lahden konser-  
   vatorion vahtimestarin   
   kioskista, Sibeliuksen-  
   katu 8 ja Missiokaupasta   
   Vapaudenkatu 6. 
   Liput: aikuiset 15 e ja   
   opiskelijat ja lapset 10 e