6 Kirkonseutu 17/2017 14.10.2017
Seurakunnissa tapahtuu
PERHEMESSU
su 15.10. klo 18 Patoseudun
seurakuntakodissa.
Riitta Särkiö, päiväkerholaiset.
Uunituoretta pizzaa.
Joutjärven kirkolla
ILMAINEN RUOKAILU
klo 10 messun jälkeen seuraavasti:
22.10., 5.11. ja 10.12.
Perheneuvoja
Itsenäisyyttä parisuhteessa
VIETÄMME kansamme 100. itsenäisyysvuotta
tänä vuonna.
Voidakseen olla itsenäinen kansa,
tulee saada muiden kansojen tunnustus,
olla riittävän riippumaton
muista, ja kuitenkin huomioida
erinäiset geopoliittiset tekijät.
Kansana olemme saaneet nauttia
itsenäisyyttä 100 vuotta.
Yksilönä ihminen tarvitsee
myös itsenäisyyttä. Erityisesti
parisuhteessa itsenäistyminen
on ratkaisevan tärkeää. Usein ajatellaan,
että se parisuhteen alun
huumaava tunne pitäisi säilyä
läpi elämän. Parisuhteen alku
on verrattavissa vastasyntyneen
vauvan ja äidin symbioottiseen
suhteeseen. Tällöin kaksi on yksi,
ei ole erillisyyttä ja itsenäistymistä.
Vauva kokee äidin ja itsensä
samana. Parilla on yhteiset
ajatukset, yhteinen mieli ja he
hengittävät samaan aikaan.
Jotta vauva voisi kasvaa,
hänen täytyy kasvaa erilliseksi,
itsenäistyä. Ensimmäisen kerran
tämä tapahtuu noin 2-4 vuotiaana.
Monelle vanhemmalle on
tuttua ns. uhmaikä, jolloin lapsi
sanoo lähestulkoon aina: ”minä
itte” ja ”ei”. Kuten kansakuntana
jouduimme määrittelemään
suhdetta toisiin maihin, niin
tapahtuu myös yksilön psykologisessa
kehityksessä. Jostain syystä
Luoja on luonut meidät erillisiksi
toisistamme ja olemaan samaan
aikaan yhteydessä toisiimme. Vain
erillisinä voimme olla yhteydessä.
Muutoin sulaudumme toiseen/
toisiin ja henkinen pahoinvointi
lisääntyy.
Erillistyminen, itsenäistyminen,
”itsensä löytäminen” ei tarkoita
erakoitumista, yksinäisyyttä tai
vetäytymistä toisten yhteydestä.
Pikemmin se kutsuu olemaan
suhteessa toiseen. Ollessamme itsenäisiä
tiedostamme omia rajoja,
tarpeita, haaveita ja tunteita. Jos
on sulautunut tai alistettu toisen
tunteisiin ja valtaan, ei voi tutkia
omia tarpeitaan ja tunteitaan. Tällöin
yksilölle tulee kokemus oman
elämän kadottamisesta. Parisuhdeväkivallan
ilmiöissä usein näin
tapahtuu. Toinen pakottaa toisen
omiin tarpeisiinsa ja valtaansa.
Toinen itsenäistymisen kehitys
tehtävä on murros/teini-iässä.
Tällöin kaksivuotiaan kiukuttelu
jalostuu verbaalisesti kyvykkäämmäksi.
Tämän vaiheen tehtävänä
on auttaa nuorta löytämään
omaa identiteettiään, seksuaalisuuttaan,
irtaantua vanhemmistaan
ja löytää tavoitteita
elämässään. Aika voi olla kovinkin
myrskyisää. Tällöin olisi hyvä, jos
vanhemmat olisivat jaksaneet elämässään
käydä omaa itsenäistymistään.
Vanhempien itsenäisyys,
erillisyys antaa nuorelle mallin
siitä, että ollessaan erillinen, hän
ei jää yksin vaan voi havaita, että
itsenäistyminen on turvallista.
Kolmas itsenäistyminen, erillistyminen,
tapahtuu parisuhteessa.
Alun huumavan rakkauden
tunteen sijaan tulee rakkautta.
Tämä on ennen kaikkea tekoja,
pyrkimyksien tiedostamista ja
vastuun ottamista sanoistaan.
Erillistymisen ja itsenäistymisen
vaihetta saattaa edeltää pieni
tai isompi kriisi. Tällöin puolisot
tunnistavat omia tarpeitaan. Parisuhteesta
tulee arkipäiväinen,
mikä on edellytys erillisyydelle,
itsenäistymiselle. Itsenäistyminen
saattaa näkyä ristiriitoina ja
riitelynä. Tämä vaihe on tärkeä
parisuhteessa. Se voi johtaa jopa
parisuhteen rikkoutumiseen.
Vain ollessaan itsenäinen voi olla
yhteydessä toiseen. Kuten vauvan
on kasvettava jossain vaiheessa
irti äidin tissistä, sama prosessi
tapahtuu murrosiässä ja parisuhteessa.
Parisuhteen yleinen
sudenkuoppa on ajatella, että
vain tuo alun tunne olisi ainoaa
rakkautta.
Hyvää itsenäistä Suomea kaikki
me enemmän ja vähemmän itsenäiset
ihmiset!
Veijo Pesonen,
perheneuvoja
Lauseita ja lauluja lapsen
menettämisestä
Kun Juha Lahti yli
neljä vuotta sitten
menetti tyttärensä
tapaturmaisesti,
alkoi häneltä
syntyä lauluja aiheesta. Hän
kävi tekemässä niistä äänitteen
studiossa, ja laulut ovat myös
kuunneltavissa YouTubessa. Ne
kertovat tunteista ja ajatuksista
tämän kuluneen runsaan neljän
vuoden ajalta.
- Ensimmäinen lauluista
valmistui jo kolme päivää lapsemme
menehtymisen jälkeen.
Lauloin sen laulun tyttären siunaustilaisuudessa
kirkossa, Lahti
kertoo.
Laulujen lisäksi Juha Lahti
sai viime vuoden keväällä idean
siitä, että hän haluaisi ”jalkautua”
ihmisten pariin kertomaan
oman tarinansa elämän vaiheista
kuluneen neljän vuoden ajalta
isän näkökulmasta. Ensimmäiset
tilaisuutensa hän pitikin jo
kesällä viime vuonna.
- Aloitin kotikunnastani
Marttilasta seurakuntatalolla.
Ajatuksenani on kertoa oma
tarinani ja nimenomaan niitä
asioita, joilla olen selviytynyt
tragediasta eteenpäin. Se on
vaatinut nöyrtymistä ja asioiden
tunnustamista. Tarinan ohessa
laulan laulujani.
Viime syksynä Lahti teki
kolmisenkymmentä esitystä. Kuluvana
vuonna esitykset ovat jatkuneet,
koska varsinkin vertaiset
ovat niitä pyytäneet. Tilaisuudet
ovat olleet seurakuntakeskuksissa
ja kirkoissa.
Juha Lahti toteuttaa noin
tunnin kestävän esityksensä
pienieleisesti. Pääosassa on
tarinan kulku neljän vuoden
ajalta. Laulut hän esittää valmiita
studiotaustoja hyväksi käyttäen.
Näin tilaisuuksia on mahdollisuus
järjestää mitä erilaisimmissa
paikoissa.
- Minulle ei ole tärkeää tilaisuuksien
ulkoiset puitteet, vaan
se, että pääsen kertomaan tarinani
ja kokemukseni ihmisille.
> Minun Tarinani
Lauseita ja lauluja
lapsen menettämisestä
Juha Lahti
Lauantai 29.10. klo 15
Kirkkokatu 5:n juhlasali,
Lahti.
Vapaaehtoinen ohjelma-
maksu 10 euroa.
Juha Lahti
Suomalaista musiikkia 100 vuodelta
SUOMALAINEN musiikkimaku 100
vuotta - juhlakonsertti kuullaan
31.10 kello 19 Lahden konserttitalon
Felix Krohn salissa.
Puhallinmusiikki on aina ollut
maassamme tärkeää niin sodassa
kuin rauhassakin. Puhallinmusiikin
tahdissa on juhlittu, tanssittu,
haudattu ja koettu suuria
kulttuurielämyksiä.
Lahden alueen puhallinorkesterit
yhdessä järjestävät Suomi
100 vuotta ohjelmiin kuuluvan
juhlakonsertin teemalla, puhallinmusiikki
ja solistikonsertti
100 vuoden ajalta. 100 soittajan
voimalla raikuvin torvin suuri
juhlakonsertti, jossa esitämme
puhallinmusiikkia koko itsenäisyytemme
ajalta. Vanhaa ja uutta.
Konsertissa esiintyy aluksi Conciksen
opiskelijoiden 50 soittajan
huippuorkesteri kapellimestarinsa
Juha Salmelan johdolla ja toisella
jaksolla 50 soittajan yhdistetty
LSP Concert Band, Lahden Veteraanisoittokunta
ja Hollolan
Puhallinorkesteri kapellimestareidensa
Reijo Korhonen, Tuomas
Lahden Seurakuntien Puhallisorkesteri harjoituksissa.
Hovi ja Jarmo Saajanahon johdolla.
Konsertin laulusolisteina
on Hannu Lehtonen ja Heidi Pakarinen
ja soitinsolisteina Seppo
Laari, trumpetti ja Heikki-Pekka
Tuominen euphonium.
> Konserttilippujen ennak-
komyynti Lahden konser-
vatorion vahtimestarin
kioskista, Sibeliuksen-
katu 8 ja Missiokaupasta
Vapaudenkatu 6.
Liput: aikuiset 15 e ja
opiskelijat ja lapset 10 e