KISE_20170408_08

Kirkonseutu | No 7 • 2017

8 Kirkonseutu 7/2017 8.4.2017 Seurakunnissa tapahtuu Repun täydeltä leirielämää PAPPI PAIKALLA Haluatko keskustella papin kanssa? Pappi on paikalla ma, ti, ke ja pe klo 12-15 ja to klo 12-16 Vapaudenkatu 6:n 2. kerroksessa. Voit myös kirjoittaa meille osoitteessa Käy kanssani ristin tielle musiikillinen matka pääsiäisen tapahtumiin ke 12.4. klo 18 Mukkulan kirkossa. Lahden seurakuntien kamariorkesteri Mukkulan kirkkokuoro, joht. Marjukka Liimatainen MIESTEN ILTA TI 11.4. KLO 18 SIIKANIEMESSÄ. Kaikkensa voittanut mies John Laasonen, Samuel Dillström Musiikkia. Iltapala ja sauna 5 €. Kimppakyydit Joutjärven kirkon ja Ristinkirkon edestä klo 17.30. Miestyö Perhemessu palmusunnuntaina 9.4. klo 10 Launeen kirkossa. Riitta Särkiö, Ville Hakulinen, Sonja Tissari. Mukana Launeen kirkon päiväkerholaiset ja ip-kerholaiset Katri Massisen, Nina Kontion ja Pipsa Niemisen kanssa. Koko perheen pääsiäiskirkossa etsimme pääsiäisen salaisuuksia. Messun jälkeen pizzalounas. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. ”Ilo suuri Soikoon juuri ” SIIONIN VIRSIEN VEISUUT Su 16.4. klo 16 Marian Kammarissa, Vapaudenkatu 6. Tule veisaamaan Pääsiäisajan virsiä, sekä opetellaan yksi uusi virsi. Veisuuttajana Liisa Pesonen. Tervetuloa! AHTIALAN SEURAKUNTAKESKUS 22.4 KLO. 13.00 Onko tunteilu turhaa? Onko tunteilla merkitystä? Miten reagoida tunteisiin? Mies ja tunteet? Läheisyys lisääntyy kun tunnistat tarpeesi ja kerrot niistä toiselle. Näitä ja muita kysymyksiä tunteisiin ja parisuhteeseen liittyen ovat avaamassa parisuhdekouluttajat ja Kansan raamattuseuran Samassa veneessä- avioparityön koordinaattorit Saara ja Panu Rissanen. Voit lunastaa tunnekartta materiaalin 3€ hintaan. Lapsille omaa ohjelmaa. Järjestäjä Joutjärven seurakunta TERVETULOA Pääsiäisen Tuomasmessuun Ristinkirkkoon 16.4. klo 18! Messua johtaa Hannu Lehdeskoski ja puheen pitää Kaija Jyrkkä. Musiikista vastaa Lahden seurakuntien Gospel Big Band johtajana Miikka Kallio ja Tuomaskuoro Marjo Nybergin johdolla. Messun jälkeen iltapalaa nuorten aikuisten tukeman lähetystyön hyväksi. Mämmiä syödään happamattoman leivän muistoksi PERINTEINEN pääsiäisruoka mämmi liittyy luterilaiseen ja katolilaiseen perinteeseen. Makeaksi imellettyä mämmiä syötiin jo keskiajalla Länsi-Suomessa pääsiäisen ja paaston aikana eräänlaisena juutalaisten happamattoman leivän vastikkeena. Uudella ajalla yleistyneillä makeilla kakuilla ja tortuilla on sama merkitys happamattomana juhlaherkkuna. Israelilaisten pääsiäisateriaan kuuluu happamaton leipä. Hapan oli juutalaisille pahan vertauskuva, ja kaiken happamen poisto talosta varmisti juhla-aterialle tulon puhtaalla ja vilpittömällä mielellä. Kristillisessä kirkossa happamaton nähdään pahan vallasta vapaan ja synnistä puhdistetun vertauskuvana. Ensimmäinen kirjallinen maininta mämmistä on 1700-luvulta, mutta mämmiä syötiin ainakin jo hämäläisenä eräkautena 1400-1500-luvuilla. Keskiajalla mämmi kuului paaston aikaan ja erityisesti pitkäperjantaihin, jolloin oli tapana nauttia vain kylmää ruokaa. Päivä oli liian pyhä ruoan valmistukseen tai tulen tekoon. Kotitalousneuvonnan, keittokirjojen ja lehtien ruokaohjeiden välityksellä mämmi tuli tutuksi vähitellen myös muualla Suomessa, mutta Lapissa ja Etelä-Karjalassa vasta 1930-luvun jälkeen. Pääsiäismuna Pääsiäismunien maalaaminen kuuluu sekä luterilaiseen että ortodoksiseen pääsiäiseen. Varhaiskristityt tunsivat munan ikuisen elämän symbolina. Munan kuori kuvaa Jeesuksen suljettua hautaa, jonka elämä eli ylösnousemus mursi auki. Entisaikaan munat maalattiin mieluiten pääsiäislauantaina, sillä vanhan uskomuksen mukaan pääsiäisaatto on lopullisen ylösnousemuksen päivä. Munia oli kuitenkin useissa taloissa vähän pääsiäisenä, ja pääsiäispöydän antimet vaihtelivat talon koon mukaan. Tilattoman väestön ruoka oli aivan erilaista kuin talonpoikien, saati rikkaampien porvareiden tai aatelisten. Tämä päti erityisesti pääsiäiseen, sillä luonto ei antanut mitään uutta pääsiäiseen mennessä ja vanhat varastot oli köyhemmissä taloissa jo syöty. Kukat ja pajunoksat Pääsiäisen suosikkikukkaa narsissia voi luonnehtia ylösnousemuksen kukaksi, sillä keväällä se murtaa tiensä maan pinnalle kukkimaan maan alle haudatusta sipulista. Saksassa sen nimi onkin pääsiäiskello. Uuden elämän alkua kuvaavat myös hiirenkorvalle puhjenneet oksat ja rairuoho. Pajunkissoilla kuvataan palmun oksia, joita kansa levitti Jerusalemiin ratsastaneen Jeesuksen eteen tielle. Kristillisissä kirkoissa on siunattu lehviä ja pyhät oksat ovat kuuluneet esimerkiksi pääsiäiskulkueisiin katolisessa kirkossa. Suomessa lehväksi on tullut paju, sillä se on pääsiäisen aikaan luonnossa kukkiva oksa. Itä-Suomessa palmusunnuntaina tai sen aattona on sukulaisten ja naapurien virpomisella toivotettu onnea ja siunausta ja muistettu Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin. Virpomistavan yleistyessä siihen on sekoittunut Rannikko-Suomen tapa pukea pienet lapset noidiksi tai trulleiksi pääsiäisen aikaan. Narsissi on perinteinen pääsiäiskukka. MARKKU LEHTINEN


Kirkonseutu | No 7 • 2017
To see the actual publication please follow the link above