20 Kirkonseutu 7/2017 8.4.2017 ”Keisarilliset” pääsiäismunat Aulikki Leinosen muistonäyttely avautuu Kärkölän kirkossa. Laura VisapääM aailman kuuluisimmat pääsiäismunat ovat venäläisen kultasepän Peter Fabergén arvometalleista ja jalokivistä valmistamia. Fabergén arvokkaimmat pääsiäismunat menivät Venäjän keisariperheelle. Kun Aulikki Leinonen aikoinaan näki kuvia näistä kuuluisista pääsiäismunista, hän ihastui. Upeita, osaisinpa tehdä samanlaisia. Käsistään osaava ja taiteellinen Aulikki Leinonen lähti Fabergén tielle, mutta materiaalit olivat aivan toiset – ja paljon halvemmat. - Äiti käytti valtavan monenlaisia materiaaleja, vain mielikuvitus oli rajana, kertoo Seija Granfors, Aulikki Leinosen tytär. Koristeina Leinonen käytti paljetteja, helmiä, vanhoja koruja, ketjuja, pitsejä, punoksia, nappeja, kankaita, kakkupapereita, serviettejä ja paljon muuta. Leinosen ”arvometallit ja jalokivet” löytyivät kirpputoreilta, tuttavien kätköistä sekä askartelu- ja nappiliikkeistä. Harrastuksensa hän jakoi hämeenkoskelaisen, viime kesänä edesmenneen Anna-Sofia Korrenmäen sekä tyttärensä kanssa. - Äidin innostamana aloin itsekin tehdä pääsiäismunia. Äiti muistutti aina, että minun pitää tehdä omalla tyylilläni. Aulikki Leinonen teki pääsiäismunan aihion rutistetusta sanomalehtimytystä. Aihion päälle kiedotut nauhat ja kangassuikaleet antavat munalle tiiviyden ja muovaavat muodon, joka viimeistellään sukkahousujen ohuella osalla. Useimmat munansa Leinonen päällysti silkkilangalla, jonka päälle kiinnitettiin koristeet. Joissain munissa päällys on samettia. - Äiti oli tinkimättömän tarkan työn tekijä. Yhteen pieneenkin munaan saattoi kulua useita päiviä. Eräästä munasta hän kertoi, että siihen oli käytetty 1001 pientä neulaa koristeiden kiinnittämiseen. Aulikki Leinonen teki pääsiäismunia myös luonnonmateriaaleista. Liki 70 sentin korkuinen muna on punottu tuohesta, ja sen koristeet ovat erikokoisia siemeniä ja hedelmien kiviä. Muita Leinosen käyttämiä luonnonmateriaaleja olivat kuusenneulaset, tammenterhot, pajunkissat, lepänurvut ja höyhenet. - Äiti kokeili myös kalansuomuja. Ne olivat kuitenkin liian mitäänsanomattomia ja haisivat pahalta, joten kalansuomuista pääsiäismunaa ei kokoelmassa ole, naurahtaa Seija Granfors. Aulikki Leinonen teki satoja pääsiäismunia. Niistä tärkein Seijalle on noin 40 sentin korkuinen muna (kuvassa), jonka Leinonen teki nimenomaan tyttärelleen, ”tämä on Seijan pääsiäismuna”. Pääsiäismunan keskuksen muodostaa kookas risti, jonka Seija löysi kirpputorilta samoin kuin valkoiset kukka-applikaatiot. Viime syksynä edesmennyt Aulikki Leinonen oli syntyjään kärköläläinen. Nyt hänen muistonäyttelynsä on Kärkölän kirkossa palmusunnuntaista toukokuun lopulle. Näyttelyssä on nimenomaan pääsiäismunia, vaikka taitava käsityöläinen teki paljon muutakin, - Äidin innostamana aloin itsekin tehdä pääsiäismunia. Äiti muistutti aina, että minun pitää tehdä omalla tyylilläni. esimerkiksi rekipeittoja. Näyttelyn avajaiset ovat Kärkölän kirkossa 9.4. kello 18 alkavan Bachia paastoon –konsertin yhteydessä. Näyttely on avoinna 9.4.-28.5. kirkossa pidettävien tapahtumien yhteydessä. MARKKU LEHTINEN Hämäläinen KÄRKÖLÄN kirkossa on 9.4. urkuri Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrogin konsertti Bachia paastoon. Jussila-Gripentrog opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin osastolla, mistä hän valmistui kanttori-urkuriksi 1968. Urkujensoiton diplomitutkinnon hän suoritti professori Enzio Forsblomin johdolla1973. Stipendin turvin opiskelu jatkui Wienin Musiikkikorkeakoulussa. Jussila-Gripentrog on esiintynyt useissa Euroopan maissa. Suomen Yleisradiolle hän on tehnyt runsaasti nauhoituksia. Director musices Jussila-Gripentrog on toiminut kirkkomuusikkona Kallion seurakunnassa vuosina 1971-2014 sekä Sibelius-Akatemiassa urkujensoiton opettajana. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Organum-seuran kiertopalkinto monipuolisesta työstä urkutaiteen saralla. > BACHIA paastoon sunnuntaina 9.4. klo 18, Kärkölän kirkko, Kirkkotie 7 Sirkka-Liisa Jussila-Gri- pentrog, urut ja Kirsi Skantz- Viljakainen, sopraano. Konsertin ohjelmassa on paastonajan lauluja sekä J.S. Bachin urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Bachia paastoon Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog konsertoi Kärkölässä.
Kirkonseutu | No 7 • 2017
To see the actual publication please follow the link above