Onko Jumala totta? Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa, mutta sen voi perustella. Oman uskon syntyhistoria limittyy omaan elämänhistoriaan. liikkeelle räjähdyksen, jonka avulla maailmankaikkeus syntyi. - Uskovalle palikat loksahtavat pai-koilleen: Jumala sanoi ”Tulkoon val-keus” ja valkeus tuli, maailma syntyi. Kuula sanoo ihmisen eettisen ta-junkin osoittavan ylöspäin. Ihmiset ovat yksimielisiä siitä, että kuuluu tehdä oikein, vaikkei siitä olisi hyötyä hänelle itselleen tai hänen lähipopulaatiolleen. Ehkä evoluutio on opettanut ih-miselle tällaisen velvoitteen tunnun. Mutta miksi tuo velvoite olisi totta? Miksi jokaisen yksilön täytyy totella sitä? - Jumala-oletuksemme kautta tähän kysymykseen saadaan hyvä Kirkonseutu 9/2016 7.5.2016 vastaus. Eettinen tajumme on erään-lainen Jumalan ääni ihmisen sisim-mässä. Tätäkin tarkoittaa se, että ihminen on Jumalan kuva. Uskonperusteluihin kuuluu myös yhteisöllisyyden kokemus. - Yhteinen usko kantaa myös yk-silönä meitä. En ole yksin uskossani. Kaikkialla maailmassa aistitaan, että tuonpuoleinen on olemassa. Yhteinen usko auttaa myös niinä hetkinä, kun itse ei pysty seuraamaan ja ymmärtä-mään perusteluketjua. Lisäksi se, että on myös muita uskontoja, voi tukea kristityn uskoa Jumalaan. Kaikkialla maailmassa ihmiset ovat tajunneet, että jotakin suurempaa on. Laura Visapää Kristillisessä teologiassa on ajattelutapa, jonka mukaan uskonnollinen usko ei perustu järkiperäi-siin todisteisiin. Usko ylittää järjen ja on osin arkijärjen vastaista. - Tällaista ajattelutapaa kutsutaan fideismiksi. Fi-deismi perustuu omaan kokemukseen. Uskoa ei ole löydetty rationaalisen argu-mentointiketjun kautta, vaan on koettu, että usko on löy-tänyt minut. Eräänä päivänä vain huomaan, että haluan sitoutua kristinuskoon. Näin pohtii teologian toh-tori Kari Kuula, joka kuvaa itsenään kriittiseksi nykyai-kaiseksi teologiksi, joka on ankkuroitunut vahvasti pe-rinteiseen kristinuskoon. Hän sai vuonna 2013 tietokirjai-lijapalkinnon teoksestaan Kotona kristinuskossa. - Jos uskoa ei opiskella pitemmälle, usko ei aikuistu. Usko jää sokeaksi uskon-hypyksi, jolle ei ole järkeviä perusteluja. Tähän sisältyy se vaara, että usko muuttuu sub-jektiiviseksi makuasiaksi, joka kadottaa totuusluonteensa. - Usko ei ole mielipide, vaan salattu sisäinen yhteys Kristukseen. Jos usko ei ole sanoilla selitettävä asia, sitä ei myöskään voi järkiperäisesti perustella toiselle. Jos koko yhteisö tuntee näin, yhteisö-kään ei voi ulkopuolisille pe-rustella, miksi on mielekästä uskoa Jumalaan. Taidan uskoa - Jos kysytään ”uskotko”, moni vastaa uskovansa omalla tyylillään. Kun ky-symys jatkuu, ”miksi uskot Jumalaan”, suurin osa vastaa kertomalla oman elämänsä kaarta: mummo rukoili, kävin pyhäkoulua, kävin rippikoulua, elämässä oli vaikeaa. Oman uskon syn-tyhistoria limittyy omaan elämänhistoriaan. Kysymys jatkuu: Onko uskolla kohde, onko Jumala oikeasti olemassa? - Siihen ei voi vastata oman elämänkaaren kautta, vaan on mietittävä ylei-sempiä seikkoja, kaikille ihmisille yhteisiä pohdintoja ”onko minun uskoni totta”. Miten perustella sitä, että minulla on tuonpuoleinen elämänkatsomus. - Perusteet ovat eri asia kuin todistaminen. Todista-minen on aukoton päätte-lyketju, perustelu kevyempi muoto osoittaa, että johonkin asiaan on mielekästä uskoa. Perustellessaan uskoaan sel-laiseen, mitä ei voi havaita, ihminen astuu epävarmalle maaperälle. Millaisin järkipe-rustein vakuuttaa muut, että Kari Kuula sanoo ihmisen eettisen tajun osoittavan ylöspäin. • Kristinusko on viime kädessä käytännöllinen uskonto. Sitä eletään enemmän kuin ajatellaan. Jumalaa kunnioitetaan, elämästä nautitaan ja pyritään toimimaan oikein. • Elämänkokemukset vaikuttavat tuntuvasti ajatteluun, siksi kristinuskoon sitoutuneiden ihmiset näkemykset voivat olla hyvinkin erilaisia. • Teologia tieteenä ei tutki Jumala itseään, sehän ei ole mahdol- lista, vaan sen katse kohdistuu aina ihmisiin, ihmisten ajatuksiin, toimintaan, instituutioihin, historiaan ja nykypäivään. • Matkalla kotiin kristinuskoon neuvoa kysytään viideltä eri taholta. Näitä ovat: oma ja muiden kokemus, Raamattu, kristikunnan pitkä traditio, kirkkokuntien viralliset dokumentit ja järki. Näistä viidestä ainesosasta leivotaan kristinuskon kakku. Kari Kuula: Kotona kristinuskossa, Kirjapaja 2012 tuonpuoleinen on olemassa. Eikö Jumala ole jättänyt jo-tain merkkiä itsestään. Usko ei ole järjenvastaista Kuula sanoo, että usko ei ole järjenvastaista, vaikka ku-kaan ei voi todistaa, että on tuonpuoleinen maailma. - Jumalaan uskovalle Jumala on perususkomus, jota on järkevää pitää totena, vaikka sitä ei voisikaan to-distaa toiselle ihmiselle. Kuulan mukaan uskova voi löytää myös järkiperuste-luja uskolleen. Ulkopuolista hän ei niillä käännytä, mutta omaa uskoa se vahvistaa. - Perustelemisen voi aloittaa miettimällä ihmisen tarpeita. Luonnolliset tar-peet kohdistuvat todellisiin asioihin, joita ovat elämän-kumppani, vesi ja ruoka. Myös ihmisen jumalaikävä on luonnollinen tarve, jolla on kohde: Jumala. Luonnon lain mukaan kaikki tulee jostain, jolloin jumalakaipuu tulee Jumalasta. Maailman olemassaolo on merkki sen Luojasta. Al-kuräjähdyksestä kehittyneen koneiston hiukkaset ja mole-kyylit ovat järjestyneet moni-mutkaisiksi rakenteiksi syn-nyttäen elämää ja tietoisuutta. Vetoamalla evoluutioon ei voida tätä kumota, koska aina jää jäljelle kysymys alkuräjäh-dyksen synnystä: kuka laittoi 8
Kirkonseutu | No 9 • 2016
To see the actual publication please follow the link above