Kirkonseutu 1 10 8/2016 29.10.2016 Puupalttoossa täältä lopulta jokainen lähdetään, sanottiin ennen vanhaan Laura Visapää Puupalttoita eli ruumisarkkuja on käytetty lähes yhtä kauan kuin ihmiskunnan ke-hittyneemmät kulttuurit ovat olleet olemassa. Ennen vanhaan ruumisarkut tehtiin itse, mutta nykyisin valtaosa hauta-arkuista ostetaan arkkuliikkeistä. Puupalttoo on useimmiten puurunkoinen ja kangaspääl-lysteinen, mutta kokopuisten arkkujen suosio on kasvanut. Tavoitteena on, että lähivuosina kaikki arkut olisivat ekologisista materiaaleista valmistettuja eli niiden maatuminen tai pala-minen ei rasittaisi ympäristöä. Uusimmat krematoriot eivät enää ota tuhkattaviksi muita kuin ekologisia arkkuja. Suomessa ei ole lainsää-däntöä, joka määrittelisi ark-kujen ja uurnien materiaalit. Sen sijaan Suomen hautaus-toiminnan keskusliitto ry on yhteistyössä hautausalan kanssa laatinut laatusuositukset. Suo-situksilla pyritään hautausmaan maaperään ja krematorioiden savukaasujen kautta ilmaan pääsevien haitallisten aineiden vähentämiseen. Laatujärjestelmä perustuu arkkujen ja uurnien tyyppihyväksyntään. Punkalaitumella sijaitseva SHT-Tukku on suurin koti-mainen arkkuvalmistaja. Muut suuremmat kotimaiset valmis-tajat ovat myös Punkalaitumelle toimiva Arkkutehdas Mettänen sekä hyvinkääläinen Mansik-kamäki Oy. Lisäksi Suomessa on muutamia hauta-arkkujen pienvalmistajia. Suomalaisten arkunvalmista-jien osuus markkinoista on 60 %, loput arkuista tulevat muiden maahantuontiyritysten kautta pääasiassa Virosta, jossa ne valmistetaan joko verhoilu-valmiiksi rungoiksi tai kokonaan valmiiksi arkuiksi. Arkun valinnassa hinta ei ole vähäisin tekijä. SHT-Tukun toimitusjohtaja Pekka Kivimaa sanoo, että kotimaisesta arkkuva-likoimasta löytyy myös edullisia ja siten tuontiarkkujen suhteen kilpailukykyisiä malleja. Lisäksi suomalaiset arkut ovat ekologisia ja täyttävät uusimpienkin kre-matorioiden kriteerit. Suomi on Kivimaan kokemuksen mukaan Euroopan maista ympäristöystä-vällisen arkunvalmistuksessa. – Uskomme, että myös ku-luttajalle tuotteen alkuperällä on merkitystä niin valmistuksen kuin materiaalien osalta. 60-vuotias yritys työllistää Punkalaitumella 100 ja muu-alla 35 henkeä. Työntekijöissä on jo kolmannen polven arkuntekijöitä. Kivimaa muistuttaa, että jokainen hautajaistilaisuus on ainutkertainen. Arkun on säilyt-tävä ehjänä loppuun saakka, ja lisäksi arkun pitää olla kaunis. – Nykyisin menee pitkiäkin aikoja kuolemasta hautaamiseen, kun omaiset etsivät kaikille sopivaa hautajaisaikaa. Pitkä säilytys kylmiössä vaatii tukevaa arkkua, koska kylmiössä tiivis-tyvä kosteus saattaa aiheuttaa arkkuun vääntymistä ja hal-keilua, jos arkku on huono. Valtaosa arkuista valmistetaan männystä, jonka yritys hankkii lähialueeltaan. Tammi ja terva-leppä tulevat kestävällä tavalla hoidetuista metsistä Pohjois- Amerikasta ja Baltiasta. Vaneri- ja puukuitulevyt ovat kotimaisia. – Kaikki materiaalit, joita käytämme arkuissa ja uurnissa ovat ympäristölle vaarattomia niin maahan haudattaessa kuin tuhkauksessa. Liimat, maalit ja lakat ovat myrkyttömiä vesipoh-jaisia tuotteita. Arkut verhoillaan maatuvilla luonnonkuiduilla: pellavalla, silkillä tai puuvillalla. Myös kaikki sisäverhoilu on luonnonmateriaalia, samoin tyynyjen ja patjan täyte on puu-lastua. Kosteussulkuna käytetyt muovit biohajoavia kalvoja. SHT-Tukun kutomossa pyö-rivät 1900-luvun alusta olevat koneet, jota valmistavat pitsit sekä nyörit ja tupsut. Koneet ostettiin muutama vuosikymmen sitten Lauttasaaressa toimin-tansa lopettaneesta kutomosta. Samoilla koneilla valmistetaan sopimusvalmistustuotteita myös muulle teollisuudelle. – Oma ompelimomme val-mistaa vainajien paidat sekä ark-kujen sisustukset. Kankaat ovat tuontitavaraa, koska Suomessa ei enää ole tekstiilitehdasta, joka valmistaisi sopivaa kangasta. Kivimaan mukaan arkuis-sakin muoti muuttuu. Modernit kaupunkilaiset eivät enää halua omaistensa arkkuihin pitsejä, vaan pitävät pelkistetyistä arkuista. - Pitsittömän ja pitsillisen arkun raja kulkee aika tarkkaan kehäkolmosella. Levon krematorio Levon uusi krematorio otettiin käyttöön viime tammikuussa. Nyky-aikaisen tekniikan ansiosta sen päästöt ovat minimaaliset. – Päästöt on tarkistettu mittauksin ja todettu niiden pysyvän hyvin raja-arvoissa, sanoo Lahden seurakuntayhtymän puistopäällikkö Markku Blom. Krematoriossa tuhkataan ainoastaan luonnonmukaisesti materiaa-leista tehtyjä arkkuja. Kun uusi krematorio aloitti, Lahden ja lähialueen hautaustoimis-toille pidettiin infotilaisuus arkkumateriaalien kriteereistä. – Muutamia keinokuitupinnoitteisia arkkuja oli vielä alussa, mutta nyt hautaustoimistojen varastot ovat tyhjentyneet näistä ar-kuista. Tieto on mennyt hyvin perille, eivätkä hautaustoimistot enää tarjoa muita kuin luonnonmateriaalisia arkkuja Levolle, sanoo Blom tyytyväisenä. Lahdessa hautauksista 75 prosenttia on tuhkamaisia, ympäristö-seurakunnissakin melkein puolet. Levon krematoriossa tuhkataan vuosittain 1600-1700 vainajaa. Useimmat omaiset valitsevat arkun perusmallistosta, ja räätä-löidyt arkut ovat harvinaista. – Arkku voidaan valmistaa haluttaessa valmistaa piirustusten mukana, verhota värilliseksi tai arkun kanteen voidaan liittää kankainen kuva, jossa näkyy vainajalle rakas mökkimaisema. Yksi arkkumallimme on jopa Kotkan merimuseossa. Se on Risto-Matti Ratian suunnit-telema veneen mallinen arkku Venho, jossa päänalusena on merimiessäkki, ja arkkua kiertää paksu köysi.
Kirkonseutu | No 18 • 2016
To see the actual publication please follow the link above